Miten olette ratkaisseet deittailun panttivankitilanteen?

Mitä ja kuinka paljon olette tehneet niiden tapaamisten ulkopuolisella ajalla keskenänne? Puhelut, viestit jne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.

Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.

Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.

Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap

Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?

Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.

Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap

No oletko sinä kertonut ihan suoraan tuolle naiselle mitä mieltä olet tilanteesta, vai tyydytkö seurailemaan ja odottelemaan hänen ratkaisuaan? Tietääkö nainen siis ajatuksistasi, vai tulitko vaan palstalle kiukuttelemaan kun asiat eivät etene kuten toivoisit? Eikä nainenkaan edes tiedä mitä toivot.

Se tästä juuri tekee panttivankitilanteen kun en voi tehdä yhtään mitään. Tyhmintä olisi juuri nyt painostaa naiselta vastauksia. Tyhmää olisi myös heittää hukkaan 6 vkon työ. Tyhmää olisi myös tapailla muita. Ap

Kuuden viikon työ? Mitä työtä sinä nämä kuusi viikkoa olet tehnyt?

Kyllä tämä kuulostaa siltä, että haluat parisuhteen, ei niin väliä kenen kanssa.

Ei kahden tapaamisen jälkeen tunne toista vielä ollenkaan. Ei vaikka miten olisi viestitelty välissä. Vaikea tuossa vaiheessa on mitään seurustelupäätöksiä tehdä.

Ap voi ehdottaa tiheämpää tapaamisväliä.

Ei kannata haaskata aikaa enempää. Sanoisin, että naista ei kiinnosta tarpeeksi. Nuo traumat yms on vain selittelyä, jotta pysyt varalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että aapee miettii tällaista, tarkoittaa että hän ei ole kovin ihastunut naiseen, vaan nainen on hänelle kuka tahansa random. Tää on varmaan juuri se tieto mitä nainen kaipaakin, että onko miehellä aitoa kiinnostusta vai ei. 

Lähde vaan etsimään muita, ap. Ja tietty kerrot sen tälle naiselle.

Kyllä mulla on aitoa kiinnostusta. Ainoa asia mikä ei niinkään kiinnostaisi on tällainen hidas tutustuminen.

Ap

Ehdottaisin seuraavaa: istukaa alas rauhassa keskustelemaan. Kerro mitä tunnet, miltä tämä eteneminen tuntuu, mitä haluaisit ja toivoisit. Etsikää kultainen keskitie. Jos ette pääse yhteisymmärrykseen, niin jatkakaa eri teille. Älkää roikkuko/roikottako toisianne ja itseä tilanteessa, jossa ei ole hyvä olla. Kukaan ei ole ajatustenlukija. Älä riko luottamusta. En lähtisi muita samaan aikaan katsastamaan, vaan yksi kerrallaan kunnialla loppuun asti ennen seuraavaa. Käykää keskustelut kaksin, tässä on teistä ja tulevasta kyse.

Tsemppiä

Vierailija kirjoitti:

Mitä ja kuinka paljon olette tehneet niiden tapaamisten ulkopuolisella ajalla keskenänne? Puhelut, viestit jne?

Rakennettu luottamusta. Joka päivä ei laiteta viestiä mutta tiiviisti kuitenkin. Molemmat vastaa aina välittömästi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ja kuinka paljon olette tehneet niiden tapaamisten ulkopuolisella ajalla keskenänne? Puhelut, viestit jne?

Rakennettu luottamusta. Joka päivä ei laiteta viestiä mutta tiiviisti kuitenkin. Molemmat vastaa aina välittömästi. Ap

Mitä tämä on konkreettisesti? Oletteko puhuneet ääneen vain ne kaksi tapaamiskertaa? Alkakaa soitella, jos tapaamisia on vaikea järjestää. 

Entiset huonot kokemukset ja niiden käsittely olisi asia,johon kiinnittäisin huomiota. Onko saanut apua tarpeeksi. Mikään terapeutti uusi potentiaalinen kumppani ei kuitenkaan ole. Miettisin käymmekö keskusteluissa viesteillä läpi jatkuvasti näitä traumoja. Vai onko se sellaista toiseen tutustumista. Jos asiat pyörivät liiaksi näiden aiempien suhteiden käsittelyssä, toteaisin ettei aika ole ehkä otollisin. Kuitenkaan toiseen ei tutustu kunnolla, jos ei nähdä kasvokkain. Ilmeet, eleet ja luonteenpiirteet eivät välity viestein tai puhelimitse niin hyvin. Molemmat tutustuvat toisiinsa ensi kertaa ja molemmat ovat epävarmassa tilanteessa.

Mikä toi vastaa välittömästi - juttu on? Onko se joku merkki miten tosissaan on?

Ei kait kukaan työssäkäyvä voi vastata välittömästi töissä ollessaan. Tai no, mä en ainakaan. Olen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.

Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.

Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.

Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap

Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?

Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.

Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap

No oletko sinä kertonut ihan suoraan tuolle naiselle mitä mieltä olet tilanteesta, vai tyydytkö seurailemaan ja odottelemaan hänen ratkaisuaan? Tietääkö nainen siis ajatuksistasi, vai tulitko vaan palstalle kiukuttelemaan kun asiat eivät etene kuten toivoisit? Eikä nainenkaan edes tiedä mitä toivot.

Se tästä juuri tekee panttivankitilanteen kun en voi tehdä yhtään mitään. Tyhmintä olisi juuri nyt painostaa naiselta vastauksia. Tyhmää olisi myös heittää hukkaan 6 vkon työ. Tyhmää olisi myös tapailla muita. Ap

Kuuden viikon työ 🙄 Ensinnäkin kuusi viikkoa on hiton lyhyt aika ja toisekseen työltäkö se on tuntunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.

Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.

Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.

Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap

Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?

Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.

Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap

No oletko sinä kertonut ihan suoraan tuolle naiselle mitä mieltä olet tilanteesta, vai tyydytkö seurailemaan ja odottelemaan hänen ratkaisuaan? Tietääkö nainen siis ajatuksistasi, vai tulitko vaan palstalle kiukuttelemaan kun asiat eivät etene kuten toivoisit? Eikä nainenkaan edes tiedä mitä toivot.

Se tästä juuri tekee panttivankitilanteen kun en voi tehdä yhtään mitään. Tyhmintä olisi juuri nyt painostaa naiselta vastauksia. Tyhmää olisi myös heittää hukkaan 6 vkon työ. Tyhmää olisi myös tapailla muita. Ap

Silmiini pistää kun aliuttaja on jo muutamaan kertaan kertonut, että menee hukkaan kuuden viikon työ/vaiva tms.

Jos kuusi viikkoa tuo jo nyt noin suuren turhautumisen, työn ja vaivan tunteen niin tuntuu ettei kovin suurta ihastusta ole myöskään aloittajan puolelta.

Jos on kohtalaisen nuori eikä iäkäs, jolla tutustumisaikaa jamuuta yhdessöoloaikaa hyvin vähän ehkä elämässä jäljellä.

Vai onko nykyaika tosiaan niin nopeatempoista myös seurustelun suhteen.

Toinen juttu on, että kaksi tapaamista kuudessa viikossa on aika vähän, se on totta.

Aloittajana keskustelisin rauhallisesti, syyttämättä tai painostamatta, naisen kanssa. Sanoisin rehellisesti, että itse haluaisin tavata useimmin. Selvittäisin mikä on pohjimmiltaan naisen hidastelun syy.

Jos suyt ovat ihan todelliset esteet ja nainen haluaa jatkaa ja yrittää tavata enemmän niin jatkaisin tutustumista ja katsoisin muuttuuko mikään.

Sen jälkeen, mitä sitten tapahtuu, muuttuuko mikään, päättäisin mitä teen.

Kaksi tapaamista ei ole vielä tapailua. Se on vasta se vaihe kun mietitään että haluaisiko tuohon henkilöön tutustua. Siinä vaiheessa on turha alkaa vaatimaan ja odottamaan toiselta kauheaa panostusta.

Suuri kiitos kaikille kommentoineille! Sanon vain välihuomautuksena, että monet viestit vain vahvistavat niitä ajatuksia mitä tässä jo pyörittelenkin päässäni. Tässä on vahvat todisteet jatkaa ja vahvat todisteet poistua.

Ja edelleen olen naisesta kiinnostunut. En halua parisuhdetta parisuhteen vuoksi. Se on täysin totta ettei kaikki tiedä kahden tapaamisen jälkeen lopullista päätöstä, mutta sen nyt luulisi tietävän jos ei halua jatkaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi vastaa välittömästi - juttu on? Onko se joku merkki miten tosissaan on?

Ei kait kukaan työssäkäyvä voi vastata välittömästi töissä ollessaan. Tai no, mä en ainakaan. Olen nainen.

Siinä on se pointti ettei kumpikaan kohtele toista siinä mielessä huonosti että tekisi siitä viestittelystä millään tasolla hankalaa. Ja ei laiteta työaikana. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ja kuinka paljon olette tehneet niiden tapaamisten ulkopuolisella ajalla keskenänne? Puhelut, viestit jne?

Rakennettu luottamusta. Joka päivä ei laiteta viestiä mutta tiiviisti kuitenkin. Molemmat vastaa aina välittömästi. Ap

Mitä tämä on konkreettisesti? Oletteko puhuneet ääneen vain ne kaksi tapaamiskertaa? Alkakaa soitella, jos tapaamisia on vaikea järjestää. 

Tuossa tilanteessa viestien lisäksi ehdottomasti myös puheluita. Silloin pystyy paljon paremmin välttämään väärinkäsitykset ja tarkentaa mitä toinen tarkoittaa tai kysyä ymmärsinkö oikein.

Tuo pelkkä viestittely on alkuvaiheessa ilman tapaamisia melko huono tutustumiskeino. Ja pelkillä viesteillä erittäin suuri vaikutus siihen, että ymmärretään toisiaan väärin tai toisen kirjoitettu sanamuoto käsitetään eri tavalla kuin oli tarkoitettu.

Myös läheisyyden ja tuttuuden tunteen toiseen ihmiseen saa paremmin kun kuulee toisen äänen.

Itse aikuisena ihmisenä en millään jaksaisi tai osaisi ajatella tutustua pelkin viestein.

Haluaisin myös puhua ilman muuta.

Myös viestillä on helppo väistää esimerkiksi tapaamisen ehdotus. Kun jutellaan saattaa tullakin tunne, että haluaa tavata. Alkaa tehdä mieli nähdä toista, en nyt tarkoita seksiä.

Mulle on nyt jäänyt sellainen kuva että nainen ei ole nostamassa tutustumisemme priorisointitasoa elämässään. Mun siis pitäisi alkaa ehdottaa uutta tapaamista, mutta kyllä jotenkin vain haistan että toissijaiset asiat ovat tärkeämpiä. Tähän alkuun kerran vkossa näkeminen on mulle Ok, mutta harvempi tahti ei ole Ok varsinkaan kun mitään oikeasti pakottavaa syytä ei ole.

Toivottavasti moni pystyy ymmärtämään että tuo kuuden vkon työ on oikeasti hukkaan heitettyä aikaa. Sillä ei ollut minulle mitään viihdearvoa, vaan siinä rakennettiin luottamusta ja tutustuttiin. Mun on todella vaikea ymmärtää tämän naisen motiiveja jos hän nyt käytöksellään ajaa minut tekemään johtopäätökseni.

Alan olemaan sitä mieltä naisen tutustumistyylistä että hänen tulisi deittailla vain miehiä jotka käyvät useimmilla eri treffeillä saman vkon aikana. Siinä pääsee rennosti tutustumaan toiseen eikä tarvitse kummankaan kokea mitään paineita ja saa pitää oman elämänsä visusti hallussaan. Sikäli ihmetyttää kun tämä nainen on ihan kouluja käynyt ja pitäisi ymmärtää näitä asioita yhtälailla käytännön kuin teoriankin tasolta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.

Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.

Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.

Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap

Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.

Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.

Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.

Vai mitä jättäisit pois tai tekisit toisin? Deittailisit lasten läsnäollessa, jättäytyisit työttömäksi että olisi enemmän aikaa vai sanoisitko lapsille että nyt kuulkaa loppuu ne harrastukset kun äidin täytyy ehtiä tavata miehiä?

Olen eri, mutta jättäisin deittailut myöhempään ajankohtaa, kun on vähän enemmän aikaa elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi vastaa välittömästi - juttu on? Onko se joku merkki miten tosissaan on?

Ei kait kukaan työssäkäyvä voi vastata välittömästi töissä ollessaan. Tai no, mä en ainakaan. Olen nainen.

Siinä on se pointti ettei kumpikaan kohtele toista siinä mielessä huonosti että tekisi siitä viestittelystä millään tasolla hankalaa. Ja ei laiteta työaikana. Ap

Soitelkaa, koska siinä oppii myös tuntemaan sitä toista paremmin ja kuulee toisen äänen. Pelkkä viestittely on tylsää ja kiinnostus voi lopahtaa ennen aikojaan. 

Vierailija kirjoitti:

Että aapee miettii tällaista, tarkoittaa että hän ei ole kovin ihastunut naiseen, vaan nainen on hänelle kuka tahansa random. Tää on varmaan juuri se tieto mitä nainen kaipaakin, että onko miehellä aitoa kiinnostusta vai ei. 

Lähde vaan etsimään muita, ap. Ja tietty kerrot sen tälle naiselle.

Vaikea varmaan ihastua jos nainen ei anna edes kunnolla tutustua itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että aapee miettii tällaista, tarkoittaa että hän ei ole kovin ihastunut naiseen, vaan nainen on hänelle kuka tahansa random. Tää on varmaan juuri se tieto mitä nainen kaipaakin, että onko miehellä aitoa kiinnostusta vai ei. 

Lähde vaan etsimään muita, ap. Ja tietty kerrot sen tälle naiselle.

Vaikea varmaan ihastua jos nainen ei anna edes kunnolla tutustua itseensä.

Samoin mietin, että miten tuossa tutustutaan, kun eivät edes soittele keskenään.