Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa!! Hukassa 10-vuotiaan kanssa :(
23.02.2015 |
en enää tiedä mitä tehdä. Esikoinen on 10-vuotias, arka ja hiljainen (koulussa) tyttö. Kotona on viimeisen vuoden ajan ollut helvetti irti. Meillä on kaksi pienempää sisarusta joita tönii, nimittelee, haukkuu ja kiusaa minkä ehtii. Tänään viimeksi tönäisi edestään juuri kävelemään oppineen pikkuveljen kovalle jäiselle maalle!! Kuusivuotiasta pikkuveljeä nimitti ruokapöydässä tyhmäksi pelleksi, kun tämä yritti saada ihailemansa isosiskon huomiota hassuttelemalla.
Ongelma on se, että kaksi pienempää sisarusta ovat kilttejä ja tottelevaisia ja heitä todella harvoin tarvii käskeä tai ojentaa tai torua. Kun taas esikoisen käytös on suoran sanottuna aivan paskaa kokoajan, ja päivittäin joudutaan huomauttelemaan ja torumaan huonosta käytöksestä. Varsinkin keskimmäinen lapsi surettaa, ihailee suuresti isosiskoaan ja matkii tätä kaikessa, haluaa huomiota jota ei häneltä saa. Nyt alkaa näkyä matkiminen myös siinä, että keskimmäinen nimittelee vauvaa ja meitä vanhempia - käyttäytyy siis kuin isosiskonsa.
Me ollaan yritetty ystävällistä keskustelua, rangaistuksia, lahjomista, uhkailua, ihan kaikkea. Tyttö ei käsitä kuinka huonosti käyttäytyy. Tänään oli viimeinen pisara tuo vauvan tönäisy ja keskimmäisen nimittely, takavarikoin puhelimen viikoksi. Tyttö mököttää kolmatta tuntia huoneessaan.
Mulla on keinot loppu, auttakaa!! Miten saan tytön tajuamaan omat tekonsa? Hän on itse kärsinyt koulussa ilkeästä luokkakaverista joka nimittelee ja käyttäytyy huonosti ja tasan tietää miltä se tuntuu, silti tekee samalla tavalla omille sisaruksilleen!
Voiko tuossa iässä jo olla murrosikä? Fyysisesti ei ole ollenkaan murkkuiän merkkejä vielä. Musta tuntuu etten osaa yhtään olla tuolle vanhempi, yöunet menee näitä miettiessä. Pelkään että teen ihan väärin kaiken, äskenkin tyttö huusi kuinka "minua aina syytetään kaikesta, minussa on aina vika!" No niinhän se on! Me vanhemmat muistetaan myös huomioida hyvä käytös ja ne harvat hetket kun viettää sovussa perheen ja sisarusten kanssa aikaa huomioidaan aina, halataan ja kiitellään hyvästä käytöksestä ja sanotaan että on hyvä mieli kaikilla. Ei auta.
Kiitos jos jaksoit lukea, vinkkejä otan vastaan ennenkuin aivan romahdan :(
Kommentit (81)
Siis mitä? AP selkeästi sanoo ensimmäisessä viestissään että tyttö on hiljainen ja arka koulussa ja kärsii kiusaamisesta ilkeän tytön osalta. Ja täällä ollaan puuhaamassa rangaistuksia ja ihmettelemässä kotielämää. Eiköhän syyt tuolle aggressiiviselle käytökselle löydy koulusta, itsekin lapsena reagoin suurin piirtein AP:n kuvailemalla tavalla kun koulussa sain kärsiä kiusaamisesta ja patoutunut aggressio purkautui sitten kotona. Kannattaisiko tälle ehkä tehdä jotain? Muuten saatte käsiinne entistä masentuneemman teinin, joka kokee ettei tämän hätää koskaan huomioitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:35"]
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:33"]Tiukat ja johdonmukaiset rangaistukset vaan. Älä välitä vaikka murjottaisi huoneessaan koko päivän. Jos sanoo että kaikki on hänen vikaansa niin sano eritellysti mitkä asiat on hänen vikaansa. Älä välitä jos valittaa tai murmuttaa. Sinä olet kasvattaja, et kaveri. Ensin täytyy olla kova, sitten voi olla kiva. [/quote] Johdonmukaisuus meillä kyllä kusee. Sanon että puhelin on poissa viikon, seuraavana päivänä tyttö on ihana ja kiltti ja pöytä kauniisti puhelinta takaisin ja minä annan. Vannotaan ensin että se edellyttää hyvän käytöksen jatkumista, mutta sehän loppuu samantien kun puhelimen saa takaisin. Ap
[/quote]
No niin, ymmärrät itsekin että tyttö saa periksi. Jos jotain sanot, niin sen täytyy pitää. Jos otat puhelimen viikoksi pois, niin se pysyy pois, korkeintaan voi hyvällä käytöksellä tienata vuorokauden aikaisemmin takasin.
Sinun alkaisin käyttää lapsen kanssa porkkanaa, palkkoo hyvästä käytöksestä, ja pinei kehu ja kannusta pienestäkin. Kiva kun luit siskolle, muistitpa olla kohtelias kun kiitit jne. Pientä positiivista huomioimista koko ajan. Ja kun on mennyt viikko hyvin, niin joku palkka, sellainen mikä kannustaa lasta.
Meillä samanikäisen kanssa ihan samanlaista. Lopulta selvisi, että oli koulukiusattu ja ilmankos sitten toisti kaavaa pienempiin sisaruksiin, jota iitse koki päivittäin koulussa. :( Kiusaaminen tuli siis ensimmäisenä mieleen ja se, ettei tyttö voi hyvin sen vuoksi.
Ap vähät välittää siitä, että tyttöä kiusataan koulussa... eikun vaan jakelee lisää rangaistuksia kotona. Voi tyttö-parkaa!
Tuntuu että tytärtäsi kiusataan koulussa ja purkaa pahaa oloaan muihin. Hiljaiset ja arat oppilaat on kiusaajille helppoja kohteita ja jos opettajakin on sanonut asiasta. Olin itse koulussa kiusattu ja se paha olo oli niin valtaisa ettei sitä oikein pienenä lapsena pystynyt käsittelemään.
Usein kiusattu myös tuntee häpeää siitä että häntä kiusataan eikä uskalla kertoa asiasta itse. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta ehkä kannattaisi varovasti kysellä tytöltä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä, että tyttösi on koulukiusattu. MInä olin samanlainen, koska mun koulukiusaaminen oli todella rankkaa ja purin sen raivon sitten kotona. Minulla on vanhempia sisaruksia eli en purkanut heihin, muta muuten olin hankala. Myöhemmin varastelin, lintsasin koulusta ja valehtelin. Puutu ennen kuin menee liian pitkälle.
Vietät myös tyttösi kanssa liian vähän yhteistä aikaa jos vain kerran kuussa vietät, sanoisin että tyttösi kaipaa kyllä joka viikko kahdenkeskistä aikaa. Anna sitä niin paljon kun haluaa niin ehkä se siitä helpottuu.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 22:23"]Tuntuu että tytärtäsi kiusataan koulussa ja purkaa pahaa oloaan muihin. Hiljaiset ja arat oppilaat on kiusaajille helppoja kohteita ja jos opettajakin on sanonut asiasta. Olin itse koulussa kiusattu ja se paha olo oli niin valtaisa ettei sitä oikein pienenä lapsena pystynyt käsittelemään.
Usein kiusattu myös tuntee häpeää siitä että häntä kiusataan eikä uskalla kertoa asiasta itse. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta ehkä kannattaisi varovasti kysellä tytöltä asiasta.
[/quote]
Eli open kanssa oli keskustelut vastikään, ja siellä myös tiedossa tämä tyttäreni kiusaaminen. Luokassa yksi tyttö joka ottanut silmätikuksi tyttäreni ja erään toisen hiljaisemman lapsen luokasta. Opettaja kertoi että k.o kiusaajalla on "ongelmia" joita käsitellään ja ope on tietoinen tyttöjen väleistä ja seuraa niitä aktiivisesti, pitää myös meidät vanhemmat kiitettävästi ajan tasalla. Olen jutellut jatkuvasti tyttäreni kanssa koulun tapahtumista ja hän myös kertoo niistä minulle avoimesti. Ongelma ei ole tyttärenikään mielestä "kauhean iso" eli kiusaaminen ei ole jatkuvaa, lähInnä satunnaista nälvimistä ja tympeää kommentointia. Tyttäreni ja open mukaan luokkahenki on hyvä ja tyttö on mukana leikeissä ja muussa kuten muutkin luokan lapset. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, vaikutat kyllä fiksulta ja neuvokkaaltakin ratkaisemaan tämä ongelma. Nyt paljon huomiota ja aikaa tytölle, myös isän taholta. Vähemmän rangaistuksia. Voimia teille.
Nyt on pakko sanoa, että voisiko kyseessä yksinkertaisesti olla mustasukkaisuus? Lähinnä nuorempia sisaruksia kohtaan. Ei ole ensimmäinen kerta kun syntyy kakkonen tai iltatähti ja yhtäkkiä yhdessä yössä "unohtuu" ne olemassa olevat lapset. Etenkin kuopus joka oli ennen perheen "vauva" . Sitten kuuluu kuinka "sinähän olet jo iso tyttö/poika" tekstiä koko ajan kun vauva on talossa.
Toisaalta 10vuotias ei mikään pieni enää olekkaan, mutta lapsi hänkin ja kaipaa varmasti äidin ja isän positiivistakin huomiota. Hyvä ap että olet pitänyt tyttöjen iltoja ja antanut aikaa ja myös positiivista huomiota. Voisiko tytölle keksiä mitään harrastusta missä tuntisi olevansa hyvä ja tärkeä? Ja saisi lisää itseluottamusta/kavereita? Tekee lapselle hyvää kokea olevansa jossain mukana ja saada ryhmältä arvostusta ja tukea muualtakin kuin kotoa/koulusta. Mielellään vielä liikunnallinen harrastus. Hyvä ap että olet myös asettanut rajat ja tehnyt selväksi, että rumaa käytöstä ei hyväksytä. Pidä asettamistasi rangaistuksista myös kiinni, muuten menetät auktoriteetin ja sen jälkeen mikään ei enää tehoa, koska et ole enää uskottava. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:37"]Voiskohan tyttö hakea teidän vanhempien huomiota? Teidän aika menee pienempiin.. teettekö mitään ihan vanhimman tytön kanssa kahdestaan.. muistatteko kuunnella häntä?antakaa tytölle aikaa..
[/quote]
Hakee huomiota ja sitä kyllä saa, väärällä tavalla tosin. Vastasinkin jo tuossa aiemmassa kommentissa tuohon ajan antamiseen, eli sitä kyllä saa.
Ihmettelen sitä, että kun häntä pyydetään liittymään seuraan kun esim. pelataan porukalla lautapeliä, ei halua mukaan. Ei halua koskaan osallistua eikä lähteä mihinkään jos sisarukset ovat mukana. Ihan kuin vihaisi heitä sydämensä pohjasta! Ap
[/quote]
Ne tekemiset on liian lapsellisia hänelle, mitä taapero ja kuus vee tekevät... tytön pitää saada olla heihin nähden välillä enemmänkin hoitaja, maksat vaikka jonkun vitosen jos hoitaa sisaruksiaan kunnolla, leikittää iloisesti jne. Sinun ei tarvitse jättää heitä keskenään vaan esim. laitat ruokaa, pyykkäät, siivoat, nettailet sillä välin ja olet kuuloetäisyydellä. Sitten osoitat tytölle kuinka arvokasta hänen apunsa on, että äiti sai nyt tehtyä työjuttuja tietokoneella, äiti sai nyt kerrankin siivottua kunnolla tms...
Ja onko hänellä harrastus ja ystäviä????? perhepiiri ei riitä enää tuossa iässä, lomilla sen huomaa. Oma 8-vee käy pidemmällä perhelomalla levottomaksi, 5-veelle tunnumme vielä riittävän parin viikon rupeaman, mutta pitkällä kesälomalla pitää hänellekin järjestää kaveritapaamisia sen erittäin tärkeän perheajan lisäksi.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 22:34"]Ap, vaikutat kyllä fiksulta ja neuvokkaaltakin ratkaisemaan tämä ongelma. Nyt paljon huomiota ja aikaa tytölle, myös isän taholta. Vähemmän rangaistuksia. Voimia teille.
[/quote]
Kiitos sinulle!! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 22:35"]Nyt on pakko sanoa, että voisiko kyseessä yksinkertaisesti olla mustasukkaisuus? Lähinnä nuorempia sisaruksia kohtaan. Ei ole ensimmäinen kerta kun syntyy kakkonen tai iltatähti ja yhtäkkiä yhdessä yössä "unohtuu" ne olemassa olevat lapset. Etenkin kuopus joka oli ennen perheen "vauva" . Sitten kuuluu kuinka "sinähän olet jo iso tyttö/poika" tekstiä koko ajan kun vauva on talossa.
Toisaalta 10vuotias ei mikään pieni enää olekkaan, mutta lapsi hänkin ja kaipaa varmasti äidin ja isän positiivistakin huomiota. Hyvä ap että olet pitänyt tyttöjen iltoja ja antanut aikaa ja myös positiivista huomiota. Voisiko tytölle keksiä mitään harrastusta missä tuntisi olevansa hyvä ja tärkeä? Ja saisi lisää itseluottamusta/kavereita? Tekee lapselle hyvää kokea olevansa jossain mukana ja saada ryhmältä arvostusta ja tukea muualtakin kuin kotoa/koulusta. Mielellään vielä liikunnallinen harrastus. Hyvä ap että olet myös asettanut rajat ja tehnyt selväksi, että rumaa käytöstä ei hyväksytä. Pidä asettamistasi rangaistuksista myös kiinni, muuten menetät auktoriteetin ja sen jälkeen mikään ei enää tehoa, koska et ole enää uskottava. Tsemppiä!
[/quote]
Kiitos sinullekin! Harrastusta ei juuri nyt ole, on kokeillut useampaa mutta kaikki jääneet kesken arkuuden vuoksi. :( pari hyvää ystävää on ja paljon viettävät aikaa keskenään koulun ulkopuolellakin. Ap
Kuulostaa siltä, että sinun on vaikeaa eläytyä vanhimman lapsen asemaan. Kiität häntä vain, kun hän palvelee sinun tai muiden tarpeita eli on kiltisti pienempiä sisaruksia kohtaan. Esikoisena hän on joutunut luopumaan ainoan lapsen asemasta ja odotat häneltä lähes aikuismaista käytöstä. Ehkä hän kokee raastavaa mustasukkaisuutta pienempiä sisaruksia kohtaan, kun näitä kehutaan, hoivataan ja heistä iloitaan. Lisäksi häntä kiusataan koulussa ja siellä hän on sulkeutunut ja vetäytyvä. Koita jututtaa tyttöä rauhallisessa tilanteessa (älä syytä!!), miten hän kokeee pienemmät sisarukset. Onko hän kateellinen, kaipaako hän teidän vanhempien huomiota, haluaako hän että olette kiinnostuneita hänen ajatuksistaan, leikeistään jne..
Lyömisestä kannattaa laittaa selkeä seuraamus, esim. jäähy, mutta viikon kännykkäkiellot ja rangaistukset rangaistuksien päälle eivät ratkaise ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:43"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:38"]* Kerran kuussa*
Ei riitä.
[/quote]
Mitä ehdottaisit? Ei ole oikein mahdollisuuksia pitää tyttöjen iltoja useammin. Ap
[/quote][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:43"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:38"]* Kerran kuussa*
Ei riitä.
[/quote]
Mitä ehdottaisit? Ei ole oikein mahdollisuuksia pitää tyttöjen iltoja useammin. Ap
[/quote][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:43"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:38"]* Kerran kuussa*
Ei riitä.
[/quote]
Mitä ehdottaisit? Ei ole oikein mahdollisuuksia pitää tyttöjen iltoja useammin. Ap
[/quote][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:43"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:38"]* Kerran kuussa*
Ei riitä.
[/quote]
Mitä ehdottaisit? Ei ole oikein mahdollisuuksia pitää tyttöjen iltoja useammin. Ap
[/quote]
Pitäkää tyttöjen ilta kotona. Mies on eri huoneissa pienempien lasten kanssa. Teette kaikkia kivoja kotijuttuja. Leivotte vaikka muffinseja, teette popcornia, katsotte kivan filmin, kynsihoitoa ja lakkausta, mahdollisuuksia on paljon. Isä voi viettää kivaa iltaa pienten kanssa tehden "
Lapsellisia" pikkulasten juttuja kuten vaikka lautapelejä pienten kanssa. Tätä vaikka kerta viikossa.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:59"]
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:38"]
* Kerran kuussa*
Ei riitä.
[/quote]
nimenomaan!
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 22:29"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 22:23"]Tuntuu että tytärtäsi kiusataan koulussa ja purkaa pahaa oloaan muihin. Hiljaiset ja arat oppilaat on kiusaajille helppoja kohteita ja jos opettajakin on sanonut asiasta. Olin itse koulussa kiusattu ja se paha olo oli niin valtaisa ettei sitä oikein pienenä lapsena pystynyt käsittelemään.
Usein kiusattu myös tuntee häpeää siitä että häntä kiusataan eikä uskalla kertoa asiasta itse. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta ehkä kannattaisi varovasti kysellä tytöltä asiasta.
[/quote]
Eli open kanssa oli keskustelut vastikään, ja siellä myös tiedossa tämä tyttäreni kiusaaminen. Luokassa yksi tyttö joka ottanut silmätikuksi tyttäreni ja erään toisen hiljaisemman lapsen luokasta. Opettaja kertoi että k.o kiusaajalla on "ongelmia" joita käsitellään ja ope on tietoinen tyttöjen väleistä ja seuraa niitä aktiivisesti, pitää myös meidät vanhemmat kiitettävästi ajan tasalla. Olen jutellut jatkuvasti tyttäreni kanssa koulun tapahtumista ja hän myös kertoo niistä minulle avoimesti. Ongelma ei ole tyttärenikään mielestä "kauhean iso" eli kiusaaminen ei ole jatkuvaa, lähInnä satunnaista nälvimistä ja tympeää kommentointia. Tyttäreni ja open mukaan luokkahenki on hyvä ja tyttö on mukana leikeissä ja muussa kuten muutkin luokan lapset. Ap
[/quote]
Joku tässä nyt ei ihan toimi. Sama tyttö hakkaa ja piruilee kuitenkin pikkusilleen?
Entä voiko sinuun vaikuttaa tuo hiljaisen tytön uhri -kuvio niin että et pysty pitämään rajoja?
Onko teille koskaan annettu ammattilaiselta kasvatusneuvoja?
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 21:35"]Kiitos vastauksista! Kahdenkeskistä aikaa annetaan viikottain, juurikin mennään kaksin kauppaan, lakataan kynsiä, aamuisin laitetaan hiukset. Pyydän tyttöä kokkaamaan kahdestaan kanssani,leipomaan ym. En siis tosiaan tiedä miten vielä voisin enemmän antaa aikaani hänelle, perheessä kun on muitakin.
Ydinperhe ollaan, pitkä ja hyvä ja keskusteleva parisuhde meillä isänsä kanssa. Isä tosin harvemmin viettää tytön kanssa kaksin aikaa - nyt kun tarkemmin mietin niin ei juuri koskaan. Käyvät uimassa ja urheilemassa mutta aina on myös sisarukset mukana. Ehkä tässä parantamisen varaa. Enemmän myös nämä keskustelut mun harteillani. Joka ilta myös juttelen tytön kanssa kun peittelen hänet nukkumaan, niinkuin äsken. Itkeä pillitettiin molemmat, sanoin hänelle että rakastan häntä hirveästi ja aivan yhtä paljon kuin sisaruksiaankin, selitin miksi olen joutunut hänelle huutamaan tänään(kin) ja hän itsekin myönsi käyttäytyneensä tyhmästi. Puhuttiin rakastamisesta ja siitä miten tärkeä perhe on, muistutin häntä miten hyvin hönellä on asiat kun on ehjä ja turvallinen koti ja perhe ja vanhemmat jotka välittävät ja rakastavat. Halattiin ja sovittiin että puhelin on nyt viikon pois, tämän viikon aikana yritetään kaikki olla erityisen ystävällisiä toisillemme ja jos se onnistuu, mennään ensi maanantaina kaksistaan leffaan. Saapa nähdä...Ap
[/quote]
Ei. Vaan jos nätisti niin saa viikon päästä kännykän. Sää ostat lapsen! Joo, saa tosiaan nähdä pystytkö pitämään rajoja lapsellesi.
Käsittämätöntä että ihan normaalista arestista menet ostamaan leffat päälle!
Jos et pysty olemaan antamatta puhelinta takaisin lapselle, lyö se vasaralla päreiksi. Ei ongelmaa sen jälkeen.
Tosiaan, tuntuu siltä, että tyttö saa kehuja, kun on palvelija. Ja että kerran kuukaudessa tyttöjen ilta sitä, että "koska on pakko". Häntä ei arvosteta omana itsenään, kun ei ole niin söpö ja kiva kun nuoremmat. Ja koulukin on paskaa.
En luottaisi välttämättä siihen, että lapsi itse sanoo, ettei se kiusaaminen haittaa ja on vaan ihan pikkuasia. Niin mä ainakin olisin lapsena sanonut ja vaikka nykyäänkin, jos työpaikalla olisi sellaista. "Ei täs mitään, kyllä mä pärjään."
Isä mukaan ehdottomasti ja tekemään tytön kanssa asioita. Miksi se olet sinä joka rankaiset tyttöä? Miksei isä tee mitään?
Avain lapsen käytökseen on hänen lauseessaan, se kertoo valitettavasti kaiken teidän perhedynamiikastanne. Tilanne on kehittynyt vuosien myötä vähitellen ja lapsesi on nyt riittävän vanha ja viisas sanomaan sen ääneen. Alkavan murrosiän merkkejä. Sanot, että olette antaneet lapselle huomiota, mutta hänen kokemuksensa on toinen ja se on todellista hänelle. Kuunnelkaa lasta, antakaa hänelle muusta perheestä erillistä omaa aikaa, sekä isän että äidin kanssa. Kai teillä on isovanhempia tai kummeja, jotka voivat tulla lapsenvahdiksi pienemmille tai isä ja äiti olla kotona vuorotellen? Jos tämä ei ole mahdollista, niin sitten palkatkaa vaikka lapsentyttö, sekin tulee halvemmaksi kuin terapia myöhemmin. Itselläni on ollut viilteleviä kilttejä tyttöjä oppilaina, jotka ovat kertoneet viiltelyn syyksi perheen ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksen.
Tyttärenne tulevaisuus riippuu nyt teistä vanhemmista. Mutta ensiksi teidän on lopetettava rangaistukset ja otettava käyttöön rakkaus ja muistettava tehdä se lapsen ei aikuisten kokemuspiiristä käsin.
t. erityisopettaja
Mä ihmettelen kanssa tuota rankaisuvimmaa. Sillä kuitenkin hoidetaan oiretta, ei varsinaista syytä.
Kun käytös on muuttunut ja noin iso lapsi kyllä tietää ihan tasan tarkkaan, että tekee väärin. Pitäisi selvittää miksi.
Mahdollisia syitä voivat olla, että lapsi joutuu kiusatuksi koulussa, noin isoilla voi olla aika hienovaraistakin. Sitten lapsella voi olla masennusta. Lapsella voi olla myös joku fyysinen vaiva, joka tekee olon epämukavaksi ja se purkautuu noin, sitten voi olla jotain teidän perhedynamiikkaan liittyvää.
Mä juttelisin lapsen kanssa niin, että nyt selvitetään yhdessä mikä muuttuneen käytöksen taustalla on. Varaatte ajan vaikka lastenlääkärille ja perheneuvolaan. Kannattaa korostaa sitä rakastamista.