Lue keskustelun säännöt.
Miksi liikunnan opettajat pihtailevat arvosanan 10 kanssa?
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aineita ei pitäisi numeroin arvostella. Kaikista aineista numerot pois.
Kyllä numeroarvostelu on paikallaan niissä aineissa, joissa itse voi vaikuttaa arvosanaan ahkeruudella. Käytännössä lukuaineet ovat tällaisia. Sen sijaan musiikki, kuvaamataito ja liikunta ovat aineita, joiden arvosanaan ei voi juurikaan itse vaikuttaa eli se pitäisi olla vain hyväksytty/hylätty-asteikolla.
Kun käyt katsomassa nykyisiä kriteerejä, huomaat olevasi väärässä. Kuvis ja musiikki ovat aineita joissa omalla työskentelyllä vaikutat arvosanaasi ihan suoraan.
Eikö nykyisin siis enää arvioida oppiaineeseen kuuluvia taitoja? Vai miten meinaat, että täysin epämusikaalinen ihminen voi vaikuttaa siihen osaako laulaa vai ei?
Melkein jokainen (paitsi sävelkuuro) oppii laulamaan harjoittelemalla. Mutta koulutuntien puitteissa harjoittelu ei riitä, vaan täytyy laulella ja kuunnella musiikkia myös omalla ajalla.
Vähän sama juttu kuin uinnin kanssa. Koulun uimaopetus ei riitä uimataitoon. Siispä jos vanhempasi eivät ole koskaan vieneet sinua uimaan, kyse ei ole lahjattomuudesta vaan treenin puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Liikunnasta saa ysin kun:
Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.
Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.
Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan
Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla
Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.
Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.
jne.
Pistäkää ne lapsenne työskentelemään paremmin, niin kiitettävä ei ole mitenkään mahdotonta!
Mistä opettaja tietää osaako joku uida tai pelastaa/pelastautua vedestä?
Täällä on musiikin kriteerit.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Vain harva listattu kriteeri on sellainen, ettei harjoittelemalla voisi siinä taitojaan parantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aineita ei pitäisi numeroin arvostella. Kaikista aineista numerot pois.
Kyllä numeroarvostelu on paikallaan niissä aineissa, joissa itse voi vaikuttaa arvosanaan ahkeruudella. Käytännössä lukuaineet ovat tällaisia. Sen sijaan musiikki, kuvaamataito ja liikunta ovat aineita, joiden arvosanaan ei voi juurikaan itse vaikuttaa eli se pitäisi olla vain hyväksytty/hylätty-asteikolla.
Tietääkseni liikuntaa voi kyllä harjoitella. Esim. päättöarvioinnin kriteereissä arvosanaan 9 vaaditaan taitoa uida kahdella eri uintityylillä sujuvasti ja pelastautua vedestä eri tavoilla. En tunne ketään, joka saavuttaisi tuon harjoittelematta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi verrata muiden oppilaiden tasoihin, eikä utopioihin.
Liikunnanopettajat eivät vaan osaa!
Ei näin! Mitään arvosanoja ei anneta vertaamalla muihin vaan opettajilla on kriteerit kasin arvosanalle ja siitä lähdetään miettimään ylös- tai alaspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli liikunnasta aikoinaan kymppi (aikaa tästä viitisentoista vuotta). Olin monipuolisesti hyvä useassa lajissa ja jos en ollut niin yritin totta kai. Mutta tärkeimpänä varmaan oli se, että (luokan ainoana) koripalloa harrastavana en "leuhkinut" taidoillani, vaan annoin muillekin mahdollisuuden. Syötin heille, en yrittänyt turhan hanakasti riistää palloa jne. Yritin neuvoa ja auttaa sen minkä osasin. En edes mitenkään "johtaja"-tyyyppisesti, mutta kuitenkin. Tästä joskus mua ope kiittelikin. Muutenkin tuo ope oli ihan huippu ja ei oikeastaan vertaillut oppilaita keskenään vaan oppilaiden aikaisempiin suorituksiin. :)
Aina tuli seiska liikunnasta, yritti sitten enemmän tai vähemmän. Loppujen lopuksi yritin vähemmän, kun ei parempaa tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aineita ei pitäisi numeroin arvostella. Kaikista aineista numerot pois.
Kyllä numeroarvostelu on paikallaan niissä aineissa, joissa itse voi vaikuttaa arvosanaan ahkeruudella. Käytännössä lukuaineet ovat tällaisia. Sen sijaan musiikki, kuvaamataito ja liikunta ovat aineita, joiden arvosanaan ei voi juurikaan itse vaikuttaa eli se pitäisi olla vain hyväksytty/hylätty-asteikolla.
Joo, joku on vain syntynyt soittamaan, laulamaan, piirtämään, juoksemaan ja pelaamaan jalkapalloa. Asiaan ei voi vaikuttaa harjoittelulla.
Äly hoi älä jätä! Toki harjoittelulla voi vähän vaikuttaa, mutta jos et ole yhtään musikaalinen, et opi laulamaan nuotilleen vaikka harjoittelisit 24/7. Eikä sinusta tule edes Veikkausliiga-tason jalkapalloilijaa, jos sinulla ei ole yhtään lajitaidollisia taipumuksia luonnostaan. Lukuaineissa luontaiset taipumukset vaikuttavat huomattavasti vähemmän, koska normaalit oppimisvalmiudet omaava pystyy kyllä takomaan tiedon päähänsä, vaikkei lahjoja olisikaan.
Opithan laulamaan se ei mekaanisena suorituksena vaadi musikaalisuutta. Vaikka kymppi liikunnasta onkin vaikea saada, niin ei siihen liigatason jalkapalloilijaa vaadita. Mutta selityksiähän aina riittää.
No ei opi. Vaikka kuinka suoritat, et opi ilman musikaalisuutta laulamaan nuotilleen. Ja musiikin hallitseminen nyt on muutenkin ihan muuta kuin mekaaninen suoritus. Ja kuka täällä on väittänyt, että kympin saamiseen pitää olla liigatason jalkapalloilija? Aivan, ei kukaan. Se oli vain esimerkki siitä, että ilman luontaisia taipumuksia ei urheilussa menesty. Niin kuin ei musiikissa tai kuvataiteissakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Liikunnasta saa ysin kun:
Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.
Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.
Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan
Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla
Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.
Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.
jne.
Pistäkää ne lapsenne työskentelemään paremmin, niin kiitettävä ei ole mitenkään mahdotonta!
Mistä opettaja tietää osaako joku uida tai pelastaa/pelastautua vedestä?
Nämä kaikki kriteerit pitää testata ja päättöarviointiin vaikuttavat tulokset pitää dokumentoida ja tallettaa. Perusopetuslaki kertoo näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Liikunnasta saa ysin kun:
Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.
Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.
Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan
Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla
Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.
Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.
jne.
Pistäkää ne lapsenne työskentelemään paremmin, niin kiitettävä ei ole mitenkään mahdotonta!
Eihän nuo asiat kerro mitään liikunnan osaamisesta. Ryhmätyötaidoista ennemminkin.
Liikunta oppiaineena ei ole urheilua, eikä varsinkaan kilpaurheilua. Liikunnan tavoitteena on oppia ylläpitämään omaa kuntoa ja kehittämään omia taitoja sekä liikkumaan ryhmässä. Niin, ja tietysti uimaan, koska se on kansalaistaito.
-eri.
Yläkouluun on siis voimassa kriteerit jokaiseen oppiaineeseen arvosanaan 5, 7, 8 ja 9. Näiden perusteella arvioidaan halusivat vanhemmat sitä tai eivät. Ope ei saa soveltaa.
Nuotilleen laulamisesta ei puhuta kriteereissä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aineita ei pitäisi numeroin arvostella. Kaikista aineista numerot pois.
Kyllä numeroarvostelu on paikallaan niissä aineissa, joissa itse voi vaikuttaa arvosanaan ahkeruudella. Käytännössä lukuaineet ovat tällaisia. Sen sijaan musiikki, kuvaamataito ja liikunta ovat aineita, joiden arvosanaan ei voi juurikaan itse vaikuttaa eli se pitäisi olla vain hyväksytty/hylätty-asteikolla.
Tietääkseni liikuntaa voi kyllä harjoitella. Esim. päättöarvioinnin kriteereissä arvosanaan 9 vaaditaan taitoa uida kahdella eri uintityylillä sujuvasti ja pelastautua vedestä eri tavoilla. En tunne ketään, joka saavuttaisi tuon harjoittelematta.
No totta hitossa voi harjoitella! Mutta jos olet luonnostasi mallia rautakanki, et tule ikinä taipumaan voimistelussa vaadittaviin liikkeisiin, vaikka kuinka harjoittelisit. Etkö oikeasti ymmärtänyt, että se uimataito ei ollut ainut ehto ysin saamiselle? :D
Vierailija kirjoitti:
En anna englannistakaan kymppiä kuin todella harvalle
Mun lapsi ei saanut enkusta kymppiä, vaikka kokeista tuli kymppejä ja vähintään 9 1/2. Lopetti sitten lukemasta kokeisiin, kun ysin sai lukemattakin ja kymppiä ei voinut millään saada.
Että se siitä kannustavuudesta koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitoaineissa numeroita ei tulisi antaa kuin pyynnöstä, jos sitä johonkin tarvitsee. Numeroarviointi vie niistä ilon. En ymmärrä tuotakaan, että harrastukset ei vaikuta numeroon. Kyllähän harrastava nuori on taitava myös koulussa. Samoin jos lasket itseksesi matikkaa kotona, kyllähän se näkyy koulussa. Miksei aktiviisuudesta voi palkita. Eihän kaikki uskalla eikä kykene luonteensa puolesta olemaan mitään leadereita liikuntatunneilla. Kaikkien asema luokan hierarkioissa ei ole myöskään sellainen, että tuommoinen onnistuisi. Todella oudolta kuulostaa arviointi nykyisin. Kyllähän taidot ja motivaatio pitäisi ratkaista. Tyttöjä ja poikia ei tulisi myöskään verrata keskenään, jos samoilla tunneilla ovat. On esimerkiksi hieman eri asia olla 185 cm poika liikuntatunnilla kuin 160 cm tyttö.
Mutta on käytännössä sama, jos on 160 cm poika ja 185 cm poika?
Peruskoulun arviointi on nykyään ihan erilaista, kuin teidän nuoruudessa. Ette voi kuvitella miten paljon se on muuttunut. Älkää siirtäkö omia traumojanne lapsillenne.
Mun liikuntanumero oli kymppi koko mun kouluajan mukaan lukien lukio. Harrastin ja harrastan edelleen taitoluistelua, telinevoimistelua, uintia, balettia ja nykytanssia. Joukkuelajit eivät kiinnostaneet mua pätkän vertaa, joten liikuntatuntien ajan treenasin yleensä aina tuleviin kisoihin.
KOSKA arvosana 10 kriteerit ovat:
Hallitsee erinomaisesti oppiaineen kriteerien edellyttämän tason
Osaa soveltaa oppimaansa
Osoittaa erityisen myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan
Osallistuu tuntityöskentelyyn erittäin aktiivisesti
Suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä
Nykynuoret ilmaantuvat farkuissa liikuntatunnille ja vastaus on 'iha sama mitä välii' - ja varsinkin jos kyseessä ei ole juuri se oma laji; voimistelu, lätkä, futis - on asenne aivan kauhea.
Sitten ulistaan, että kun ollaan seuraurheilijoita, niin pitäis saada koululiikunnasta arvosana 10/täydellinen, vaikka asennevamma on monella sitä luokkaa, että jos liikunnasta voisi jättää luokalle, olisi se aivan ansaittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Liikunnasta saa ysin kun:
Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.
Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.
Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan
Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla
Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.
Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.
jne.
Pistäkää ne lapsenne työskentelemään paremmin, niin kiitettävä ei ole mitenkään mahdotonta!
Mistä opettaja tietää osaako joku uida tai pelastaa/pelastautua vedestä?
No ehkä koulun uimatunnilta. Tai toinen vaihtoehto on katsoa kristallipallosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Liikunnasta saa ysin kun:
Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.
Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.
Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan
Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla
Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.
Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.
jne.
Pistäkää ne lapsenne työskentelemään paremmin, niin kiitettävä ei ole mitenkään mahdotonta!
Eihän nuo asiat kerro mitään liikunnan osaamisesta. Ryhmätyötaidoista ennemminkin.
Liikunta oppiaineena ei ole urheilua, eikä varsinkaan kilpaurheilua. Liikunnan tavoitteena on oppia ylläpitämään omaa kuntoa ja kehittämään omia taitoja sekä liikkumaan ryhmässä. Niin, ja tietysti uimaan, koska se on kansalaistaito.
-eri.
Jaa, että koripallo, pesäpallo, jalkapallo jne. eivät enää nykyisin ole urheilua. Tämä selvä.
Musiikkia tehdään huumeissa. 100% suurista hiteistä. Tasan 100%.