Tuleeko akateemisten lapsista helpommin akateemisia?

Kyllä varmasti tulee, mutta ehkä enemmän on merkitystä sillä, miten vanhemmat suhtautuvat koulutukseen ja sivistykseen kuin sillä, että vanhemmat ovat akateemisia. Jos kotoa on lapsesta saakka iskostettu se asenne, että "ei sinulla ole lukupäätä, peruskoulun jälkeen suoraan töihin kaupan kassalle", niin on hyvin epätodennäköistä, että lapsesta tulisi akateeminen.

Sinänsä akateemisuuden merkitys on muuttunut viimeisten vuosikymmenen aikana. Ennen korkea koulutustaso käytännössä selitti 70% tuloeroista. Nykyisin akateeminen voi aivan hyvin olla köyhä pätkätyöläinen. Koulutukseen kuitenkin liittyy sellaista henkistä pääomaa, joka vaikuttaa moniin asioihin elämässä, esim. onnellisuus, terveys, elämän mielekkyys jne.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:57"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

Juu, mut älykkyydellä ei ole mitään tekemistä koulutustason kanssa.  Ei geeneillä akateemista tuntintoa hommata. Eikä älykkyydellä. Ihan normiälyllä saa akatemiisen tutkinnon, ei siihen mitään einsteiniä tarvita. Ihminen on muutakin kuin älykkyysosamäärä ja monet tekijät vaikuttavat siihen, minkä koulutustason ihminen valitsee.

Sitä paitsi älykkyys ei ole pelkästään perinöllistä, vaan ympärisön vaikutus on suuri, varsinkin varhaislapsuudessa koetut virikkeet. Albert Einsteinin vanhemmat ja sisarrukset eivät olleet huippuälykkäitä.
[/quote]

Tämähän nimenomaan puoltaa genetiikan osuutta! Jos ympäristötekijät olisivat dominoivia niin kaikki sisarukset olisivat olleet kutakuinkin yhtä älykkäille. Todellisuudessa Albertille sattui hyvä onni ja paremmat geenit kuin sisaruksilleen. Älykkyyden geneettinen periytyminen on tilastollinen eikä deterministinen ilmiö.

Mun suvussa on yksi sairaanhoitaja, ANTEEKSI SIIS ERIKOISSAIRAANHOITAJA! Hän on omien sanojensa mukaan ainakin yhtä pätevä kuin kuka tahansa lääkäri. Toisaalta hän tietää myös mun miehen ja monen muun korkeakoulutetun työkuviot paremmin kuin tyypit itse. Hän siis oikeasti antaa neuvojaan näille aina kun mahdollisuus on. Hän myös käyttää ihmisistä usein kuvauksia idiootti, typerä ja ala-arvoinen. Ihan vain siksi hän on armoitettu näin tekemään koska hän täydensi opintojaan yliopiston tarjoamilla luennoilla ja kursseilla. Hänen sairaanhoitaja-ystavänsä ovat samaa kaliiberia, taitaa siinä olla muutama muullakin nimikkeellä kulkeva porukassa mukana:)

Hoitotieteitä yhtään dissaamatta niin siellä on paljon sairaanhoitajia ja muita jotka kuvittelevat olevansa suorastaan lääkärien yläpuolella. Olen tätä itseriittoisuuden määrää ihmetellyt jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Ja jos vielä sattuu käymään jonkun yliopiston tarjoaman kurssin tai luennon läpi niin huhhuijaa sitä ollaan jo jotakin niin hyvää ja älykästä etteivät sanat riitä!! 

Akateemiseksi päädytään todennäköisemmin keskiluokkaisista taustoista. Suurin osa akateemisesti koulutetuista on  akateemisesti koulutettujen vanhempien tai muiden keskiluokkaisten kotien kasvatteja.

Tuo koulutususkovaisuus on vähän kaksipiippuinen juttu. Sinänsä hyvä, että kansa on pitkälle kouluttautunut, mutta tällä kaikella on myös varjopuolensa. Akateeminen työttömyys on yleistynyt. Joskus 70-luvullahan akateemisuus oli vielä varma nakki ja tarkoitti varmaa virkaa ja töitä loppuelämäksi. Nykyisin työttömyys uhkaa akateemisiakin. On syntynyt nk. prekariaatti. Monen akateemisen kannattaisi kouluttautua esimerkiksi lähihoitajaksi, joista on huutava pula. Mutta toisaalta akateemisuus elää ihmisessä vaikkapa sitten köyhänä työmarkkinatuella elävänä lähiössä. Se on arvo jo sinällään.

Myös keskiluokka on läpikäynyt muutoksen sitten 80-luvun lamavuosien jälkeen. Oikealta alalta koulutuksen hankkinut duunari tekee todennäköisesti elämässään muhkeamman tilin ja elää leveämmin kuin monet akateemiset. Sen vuoksi keskiluokkaisuus terminä kuvaa nykyisin huonosti ihmisten elämän olosuhteita ja mahdollisuuksia.

Isäni oli psykiatri, äitini on opettaja, äidin puolelta isoisäni oli kaupunginjohtaja, isän puolelta isoisä on eläköitynyt diplomi-insinööri/opettaja, enoni on juristi, isän puolelta isoäitini on eläköitynyt kaupungin kanslisti. Itse olen ammattikoulun käynyt.

Minulla ovat kaikki isovanhemmat duunareita, vanhemmat opistotason käyneita (nykyisin vastava koulutus AMK-tasoa). Äitini oli isosta sisaruskatraastaan ainoa, joka kävi lukion ja on aina suhtautunut koulutukseen arvostavasti. Sanoisin, että kouluttautumisen arvostus periytyy nimenomaan äidiltä. Itse olen akateeminen, toinen sisarus myös, mutta toinen ei. Omien lapsieni haluaisin menevän yliopistoon, mutta viime kädessä he saavat itse päättää. 

Minä, puolisoni ja vanhempani ovat akateemisia ns. kovilta aloilta. Aion kannustaa lapsiani parhaani mukaan yliopistoon.