Tuleeko akateemisten lapsista helpommin akateemisia?

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:40"]Juuri hain toimeentulotukea, kun en saa tällä yliopistokoulutuksellani niin paljon töitä, että pääsisin toimeentulonormien yläpuolelle, vaikka saan tässäkin kuussa palkkaa, ansiosidonnaista ja asumistukea. Ja työläisvanhempani ovat sen verran nuoria ja hyväkuntoisia, että puolen miljoonan perintöosuuttani ei vielä taida olla tulossa.

Että se siitä duunariudesta ja akateemisuudesta. Ja rahasta.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:01"]

Raha raha.

[/quote]
[/quote]

Elämässä muutakin kuin raha. Ei ole toivottavasti ainoa, mitä yliopistosta saadaan

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:28"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:18"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"] [quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"] geenit... älykkyys periytyy  [/quote] LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin????     alapeukuttajia enemmän.     mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot???     [/quote] No sanotaan nyt näin, että ei ole ainakaan kovin akateemista väittää geenien determinoivan ihmisen elämää ja koulutusvalintoja. Älykkyyteen vaikuttavat osittain myös geenit, mutta enimmäkseen kasvuympäristö, sillä kasvun aikana hermosolujen välinen verkosto oikeastaan kehittyy. Lisäksi älykkyys itsessään ei tuota menestystä, vaan tarvitaan taitoja ja välineitä. Korkeasti koulutettujen vanhempien tuottama kasvuympäristö toki tukee useammin myös älykkyyden ja kyvykkyyden kehittymistä niin biologisesti (hermoston kehittyminen oikeanlaisten virikkeiden muodossa) kuin sosiaalisesti ja psykologisesti (kannustus, ohjaaminen, opetus). Kouluttamattomat vanhemmat voivat silti toimia yhtä lailla lapsen kehitystä tukien, mutta tilastollisessa mielessä koulutetuilla on usein enemmän eväitä siihen. Myös taloudellisessa mielessä lasta on helpompi kasvattaa, jos ei tarvitse tapella toimeentulosta köyhyysrajoilla. Ihminen kykyineen on monimutkainen kokonaisuus eikä ole supistettavissa pelkäksi genetiikaksi. [/quote] Olen paljolti samaa mieltä, mutta tutkimusten mukaan älykkyys (siis se testeillä mitattava, jonka kiinnostavuutta voi hyvin kritisoida) kyllä periytyy varsin voimakkaasti ihan geenien kautta (esim. koska eri perheissä kasvaneilla identtisillä kaksosilla on yhtä samanlainen älykkyystaso kuin samassa perheessä kasvaneilla). Koulutustaso varmasti periytyy sosiaalisesti ja kulttuurisesti, mutta uskon että geeneilläkin on merkitystä. Ei determinististä vaan tilastollista.

[/quote]

Juu, enhän toki kieltänyt ettei niillä olisi lainkaan merkitystä. Älykkyys voi toki periytyä myös kouluttamattomissa suvuissa, ja se älykkyys voi näkyä nokkeluutena, kykynä elättää perheensä, hyvänä ongelmanratkaisukykynä arjessa. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa kuitenkin myös sosiaalisesti välittyvänä asenteisiin ja arvomaailmaan, jolloin älykkyyttä on helpompi hyödyntää.

Lisäksi tulee myös muistaa se, että elämässään pahasti epäonnistuvat ihmiset voivat olla hyvinkin älykkäitä. Myös se katuojasta löytynyt rapajuoppo, jonka elämän riippuvuussairaus on vienyt mennessään. ei ole automaattisesti niin, että menestyneet ihmiset ovat älykkäitä ja ne, joilla menee heikosti, eivät.  

Siskoni on akateeminen, veljeni jätti opsikelun peruskouluun, itse olen amis.

Vanhempamme ovat kansakoulun käyneet.

Ystäväni on akateeminen, hänellä kaksi siskoa jotka ovat amiksia, vanhemmista toinen akateeminen, toisella vanha merkantin tutkinto.

Kyllä uskon kuitenkin, että esimerkin voimalla akateemisisten lapsistaa tulee todennäköisemmin akateemisia, mutta mikään tae se ei ole.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

Juu, mut älykkyydellä ei ole mitään tekemistä koulutustason kanssa.  Ei geeneillä akateemista tuntintoa hommata. Eikä älykkyydellä. Ihan normiälyllä saa akatemiisen tutkinnon, ei siihen mitään einsteiniä tarvita. Ihminen on muutakin kuin älykkyysosamäärä ja monet tekijät vaikuttavat siihen, minkä koulutustason ihminen valitsee.

Sitä paitsi älykkyys ei ole pelkästään perinöllistä, vaan ympärisön vaikutus on suuri, varsinkin varhaislapsuudessa koetut virikkeet. Albert Einsteinin vanhemmat ja sisarrukset eivät olleet huippuälykkäitä.

AV:lla saa lukea hyvin karrikoituja ja erikoisia juttuja. Usein näistä tulee pahimmillaan mieleen rotuhygieeninen ajattelu. Täällä ikään kuin deminisoidaan kaikki alemmin kouluttautuneet ja idealisoidaan yliopistokoulutusta. Tosiasiassa nämä sekoittuvat samoissa perheissä ja suvuissa iloisesti keskenään. Jos nyt kuitenkin muistettaisiin, että ihmiset olemme hyvin samanlaisia koulutustaustasta riippumatta. Meillä kaikilla on samanlaisia murheita ja iloja, ja jokainen vanhempi haluaa lapselleen parasta ja toimii omista lähtökohdistaan käsin. On paljon korkeakoulutettuja työttömiä, jotka opiskelevat lähihoitajaksi, ja on paljon matalasti kouluttautuneita työteliäitä, mukavia ja älykkäitä ihmisiä, jotka tekevät pitkää työpäivää elättääkseen lapsensa. Ja varmasti lukevat satujakin ;-)

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

Juu, mut älykkyydellä ei ole mitään tekemistä koulutustason kanssa.  Ei geeneillä akateemista tuntintoa hommata. Eikä älykkyydellä. Ihan normiälyllä saa akatemiisen tutkinnon, ei siihen mitään einsteiniä tarvita. Ihminen on muutakin kuin älykkyysosamäärä ja monet tekijät vaikuttavat siihen, minkä koulutustason ihminen valitsee.

Sitä paitsi älykkyys ei ole pelkästään perinöllistä, vaan ympärisön vaikutus on suuri, varsinkin varhaislapsuudessa koetut virikkeet. Albert Einsteinin vanhemmat ja sisarrukset eivät olleet huippuälykkäitä.

[/quote]

Eivät niin, mutta Einsteinin vaimo Mileva Maric, fyysikko myös, oli todistetusti huippuälykäs. Einstein kirjoitti kaikki merkittävimmät työnsä avioliittonsa aikana ja Maric korjasi ja kommentoi niitä. 

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.
[/quote]

Selvästikään et ole akateeminen

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:03"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

Juu, mut älykkyydellä ei ole mitään tekemistä koulutustason kanssa.  Ei geeneillä akateemista tuntintoa hommata. Eikä älykkyydellä. Ihan normiälyllä saa akatemiisen tutkinnon, ei siihen mitään einsteiniä tarvita. Ihminen on muutakin kuin älykkyysosamäärä ja monet tekijät vaikuttavat siihen, minkä koulutustason ihminen valitsee.

Sitä paitsi älykkyys ei ole pelkästään perinöllistä, vaan ympärisön vaikutus on suuri, varsinkin varhaislapsuudessa koetut virikkeet. Albert Einsteinin vanhemmat ja sisarrukset eivät olleet huippuälykkäitä.

[/quote]

Eivät niin, mutta Einsteinin vaimo Mileva Maric, fyysikko myös, oli todistetusti huippuälykäs. Einstein kirjoitti kaikki merkittävimmät työnsä avioliittonsa aikana ja Maric korjasi ja kommentoi niitä. 

[/quote]

öh mut mitä tekemistä sillä on sen kanssa, kun puhutaan älykkyyden perinnöllisyydestä. Vai oliko tuo mukaovela äkillinen keskusteluaiheen vaihdos. Äly hoi, älä jätä... :D

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Onpa sinulla utopistiset käsitykset. Suomessa on tuhansia työttömiä diplomi-insinöörejä, puhumattakaan muista aloista. On aloja, jolta valmistuneista valtaosa ei koskaan työllisty koulutusta vastaaviin tehtäviin. Koulutus suojaa nuorena työttömyydeltä, mutta yli 50-vuotiaiden työttömyys on samanlaista niin tohtoreilla kuin ammattikoulun käyneillä (ei eroa työllistymisen todennäköisyydessä). Juurihan tästä oli HS:ssakin artikkeli. 

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:03"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

Juu, mut älykkyydellä ei ole mitään tekemistä koulutustason kanssa.  Ei geeneillä akateemista tuntintoa hommata. Eikä älykkyydellä. Ihan normiälyllä saa akatemiisen tutkinnon, ei siihen mitään einsteiniä tarvita. Ihminen on muutakin kuin älykkyysosamäärä ja monet tekijät vaikuttavat siihen, minkä koulutustason ihminen valitsee.

Sitä paitsi älykkyys ei ole pelkästään perinöllistä, vaan ympärisön vaikutus on suuri, varsinkin varhaislapsuudessa koetut virikkeet. Albert Einsteinin vanhemmat ja sisarrukset eivät olleet huippuälykkäitä.

[/quote]

Eivät niin, mutta Einsteinin vaimo Mileva Maric, fyysikko myös, oli todistetusti huippuälykäs. Einstein kirjoitti kaikki merkittävimmät työnsä avioliittonsa aikana ja Maric korjasi ja kommentoi niitä. 

[/quote]

öh mut mitä tekemistä sillä on sen kanssa, kun puhutaan älykkyyden perinnöllisyydestä. Vai oliko tuo mukaovela äkillinen keskusteluaiheen vaihdos. Äly hoi, älä jätä... :D

[/quote]

Mä kyllä ymmärsin pointin, eli sen että Einsteinin tutkimustuloksilla ei välttämättä ollut tekemistä niinkään paljon hänen oman älynsä kanssa, kuin annetaan ymmärtää. Sä tässä vaikutat vähän hitaalta, taidat olla sama tyyppi, joka oli ihan kujalla akateemisen työttömyyden nykytilanteesta.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"] [quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"] [quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"] Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat. [/quote] Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan. [/quote] Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä. [/quote] Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste. [/quote] Selvästikään et ole akateeminen

[/quote]

Selvästikään et ole aikuinen.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Juuri oli tänään Hesarissa juttu, että yleisesti tohtoriopiskelijoiden määriä on laskettava, koska heitä on niin paljon työttömänä. Tällä hetkellä monella akateemisella alalla on heikko tilanne, eikä oikeastaan voi niputtaa korkeakoulutettuja yhteen. Lääkärit ja sairaanhoitajat itsessään parantavat tilastoja huimasti, puhumattakaan psykologeista ja puheterapeuteista. Sen sijaan inssien ja kauppatieteiden maistereiden tilanne ei ole niin valoisa, puhumattakaan valtiotieteellisen tutkinnoista, mainitsemattakaan humanisteja. 

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Mitä jos jättäisit tuon opiskelijamaisen besserwisseröintisi ja lukisit uutisia myös keski-ikäisten akateemisten uudelleentyöllistymisen ongelmista. Yli 50-vuotiaan korkeakoulutetun on todella vaikeaa enää löytää uusia töitä. 

Diplomi-insinöörien työttömyyslukemat vastaavat tällä hetkellä vuoden 1992 lukuja. Työttömiksi ovat joutuneet muita herkemmin 50-59-vuotiaat. Heidän kohdallaan ei todellakaan enää puhuta mistään "lyhytaikaistyöttömyydestä".

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:50"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:32"]

No itse olen akateeminen mutta vanhemmat ja veli eivät sitten ollenkaan...

[/quote]

Oletko varma? Luulisi akateemisen osaavan lukea otsikon

[/quote]

No hänhän luki otsikon ja vastasi kysymykseen antamalla esimerkin omasta kokemuksestaan.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:37"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Mitä jos jättäisit tuon opiskelijamaisen besserwisseröintisi ja lukisit uutisia myös keski-ikäisten akateemisten uudelleentyöllistymisen ongelmista. Yli 50-vuotiaan korkeakoulutetun on todella vaikeaa enää löytää uusia töitä. 

Diplomi-insinöörien työttömyyslukemat vastaavat tällä hetkellä vuoden 1992 lukuja. Työttömiksi ovat joutuneet muita herkemmin 50-59-vuotiaat. Heidän kohdallaan ei todellakaan enää puhuta mistään "lyhytaikaistyöttömyydestä".

[/quote]

Mitä annettavaa yli viisikymppisellä on työelämälle? Nykyisessä työelämässä on pysyttävä ajan hermolla, pidettävä huolta fyysisestä kunnostaan ja olemuksestaan ja kyettävä jatkuvasti uudistumaan. Hyvälle ja tehokkaalle työntekijälle löytyy kyllä edelleen töitä ja heillä on työelämässä valtion talouden kannalta eniten merkitystä.