Tuleeko akateemisten lapsista helpommin akateemisia?

Aiempi vastaaja ei tainnut edes huomioida, että ammattikorkeakoulun käyneiden työllisyys on parempi kuin yliopiston. Kaikkein pienin työttömyysprosentti on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla. https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/tilastot/muut/suomen-korkeakoulutetut-tyottomat-koulutusaloittain-ja-asteittain-2005-2010.pdf

Suurin osa (n. 60 %) korkeakoulutetuista työttömistä on yliopistotutkinnon suorittaneita. https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/tilastot/muut/suomen-korkeakoulutetut-tyottomat-koulutusaloittain-ja-asteittain-2005-2010.pdf

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

YT-neuvottelujen ja irtisanomisen jälkeen olin 8 kk työttömänä, sen jälkeen töitä on riittänyt jo yli 10 vuotta.

T. Akateeminen

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Juuri oli tänään Hesarissa juttu, että yleisesti tohtoriopiskelijoiden määriä on laskettava, koska heitä on niin paljon työttömänä. Tällä hetkellä monella akateemisella alalla on heikko tilanne, eikä oikeastaan voi niputtaa korkeakoulutettuja yhteen. Lääkärit ja sairaanhoitajat itsessään parantavat tilastoja huimasti, puhumattakaan psykologeista ja puheterapeuteista. Sen sijaan inssien ja kauppatieteiden maistereiden tilanne ei ole niin valoisa, puhumattakaan valtiotieteellisen tutkinnoista, mainitsemattakaan humanisteja. 

[/quote]

Sairaanhoitajilla ei ole akateemista tutkintoa.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Juuri oli tänään Hesarissa juttu, että yleisesti tohtoriopiskelijoiden määriä on laskettava, koska heitä on niin paljon työttömänä. Tällä hetkellä monella akateemisella alalla on heikko tilanne, eikä oikeastaan voi niputtaa korkeakoulutettuja yhteen. Lääkärit ja sairaanhoitajat itsessään parantavat tilastoja huimasti, puhumattakaan psykologeista ja puheterapeuteista. Sen sijaan inssien ja kauppatieteiden maistereiden tilanne ei ole niin valoisa, puhumattakaan valtiotieteellisen tutkinnoista, mainitsemattakaan humanisteja. 

[/quote]

Sairaanhoitajilla ei ole akateemista tutkintoa.

[/quote]

Mitä siitä? Puhuin yleisesti korkeakoulutetuista, joista oli kysymys, vaikka tekstissä lukee akateeminen. My mistake. Monella sairaanhoitajalla on akateeminen loppututkinto, koska se on hakuedellytys, kun hakee hoitotieteen maisteritutkintoon (ilman sairaanhoitajan/kätilön/th:n tutkintoja ei ole hakukelpoinen) ja jokainen Suomen yliopisto hyväksilukee sairaanhoitajan tutkinnon vastaamaan terveystieteen kandidaatin tutkintoa. Näin ollen kaikki Suomen terveystieteen (sen sisällä hoitotieteen) maisterit ovat sairaanhoitajia.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:37"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Mitä jos jättäisit tuon opiskelijamaisen besserwisseröintisi ja lukisit uutisia myös keski-ikäisten akateemisten uudelleentyöllistymisen ongelmista. Yli 50-vuotiaan korkeakoulutetun on todella vaikeaa enää löytää uusia töitä. 

Diplomi-insinöörien työttömyyslukemat vastaavat tällä hetkellä vuoden 1992 lukuja. Työttömiksi ovat joutuneet muita herkemmin 50-59-vuotiaat. Heidän kohdallaan ei todellakaan enää puhuta mistään "lyhytaikaistyöttömyydestä".

[/quote]

Tämä ei muuta kokonaiskuvaa millään tavalla. Kaikilla ikääntyneillä on nykypäivänä haasteita työelämässä pysymisessä, mutta korkeasti koulutetuilla on kaikkein vähiten näitä haasteita eri ryhmistä. Akateemisilla on keskimäärin pienin riski pitkäaikaiseen työttömyyteen ja eläkeikäisistä työntekijöistä valtaosa on akateemisia. Sehän ei tarkoita, että heitä ei olisi lainkaan työttömänä tai etteikö akateemisten työttömien määrä ei olisi noussut. Määrä vaan ei ole edelleenkään hälyttävän suuri. Koittaisitte nyt lukea ajatuksella.

Mitä siitä? Puhuin yleisesti korkeakoulutetuista, joista oli kysymys, vaikka tekstissä lukee akateeminen. My mistake. Monella sairaanhoitajalla on akateeminen loppututkinto, koska se on hakuedellytys, kun hakee hoitotieteen maisteritutkintoon (ilman sairaanhoitajan/kätilön/th:n tutkintoja ei ole hakukelpoinen) ja jokainen Suomen yliopisto hyväksilukee sairaanhoitajan tutkinnon vastaamaan terveystieteen kandidaatin tutkintoa. Näin ollen kaikki Suomen terveystieteen (sen sisällä hoitotieteen) maisterit ovat sairaanhoitajia.

[/quote]

Kuten esimerkiksi hallintotieteiden kunniatohtori, terveystieteiden maisteri, pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja, liikenne- ja kulttuuriministeri Paula Risikko. 

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:46"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

YT-neuvottelujen ja irtisanomisen jälkeen olin 8 kk työttömänä, sen jälkeen töitä on riittänyt jo yli 10 vuotta.

T. Akateeminen

[/quote]

Mä tein töitä samalle työnantajalle 17 vuotta edellisen työttömyyteni jälkeen. Mutta sitten firman tuotanto siirtyi pois Suomesta ja jäimme kaikki työttömiksi. Olen ollut siis liki kahden vuoden ajan akateeminen työnhakija, koulutukseltani DI. Kaikista vaikeinta on meillä, joilla ikää on jo yli 50 vuotta. Nuoret ovat kyllä työllistyneet helpommin uudelleen, useimmat jopa alle vuodessa.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:57"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Juuri oli tänään Hesarissa juttu, että yleisesti tohtoriopiskelijoiden määriä on laskettava, koska heitä on niin paljon työttömänä. Tällä hetkellä monella akateemisella alalla on heikko tilanne, eikä oikeastaan voi niputtaa korkeakoulutettuja yhteen. Lääkärit ja sairaanhoitajat itsessään parantavat tilastoja huimasti, puhumattakaan psykologeista ja puheterapeuteista. Sen sijaan inssien ja kauppatieteiden maistereiden tilanne ei ole niin valoisa, puhumattakaan valtiotieteellisen tutkinnoista, mainitsemattakaan humanisteja. 

[/quote]

Sairaanhoitajilla ei ole akateemista tutkintoa.

[/quote]

Mitä siitä? Puhuin yleisesti korkeakoulutetuista, joista oli kysymys, vaikka tekstissä lukee akateeminen. My mistake. Monella sairaanhoitajalla on akateeminen loppututkinto, koska se on hakuedellytys, kun hakee hoitotieteen maisteritutkintoon (ilman sairaanhoitajan/kätilön/th:n tutkintoja ei ole hakukelpoinen) ja jokainen Suomen yliopisto hyväksilukee sairaanhoitajan tutkinnon vastaamaan terveystieteen kandidaatin tutkintoa. Näin ollen kaikki Suomen terveystieteen (sen sisällä hoitotieteen) maisterit ovat sairaanhoitajia.

[/quote]

Hoitotieteen maisterin tutkinto on osastonhoitaja-automaatti, eikä tutkintoa tarvita muissa kuin osastojen esimiestehtävissä. Kaikki Suomen hoitotieteen maisterit eivät myöskään ole sairaanhoitajia, vaan he voivat olla fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, röntgenhoitajia, bioanalyytikkoja tms. tai lähihoitajia, jotka ovat opiskelleet avoimessa yliopistossa hoitotieteen perus- ja aineopinnot ennen sisäänpääsyä.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:02"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:57"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Juuri oli tänään Hesarissa juttu, että yleisesti tohtoriopiskelijoiden määriä on laskettava, koska heitä on niin paljon työttömänä. Tällä hetkellä monella akateemisella alalla on heikko tilanne, eikä oikeastaan voi niputtaa korkeakoulutettuja yhteen. Lääkärit ja sairaanhoitajat itsessään parantavat tilastoja huimasti, puhumattakaan psykologeista ja puheterapeuteista. Sen sijaan inssien ja kauppatieteiden maistereiden tilanne ei ole niin valoisa, puhumattakaan valtiotieteellisen tutkinnoista, mainitsemattakaan humanisteja. 

[/quote]

Sairaanhoitajilla ei ole akateemista tutkintoa.

[/quote]

Mitä siitä? Puhuin yleisesti korkeakoulutetuista, joista oli kysymys, vaikka tekstissä lukee akateeminen. My mistake. Monella sairaanhoitajalla on akateeminen loppututkinto, koska se on hakuedellytys, kun hakee hoitotieteen maisteritutkintoon (ilman sairaanhoitajan/kätilön/th:n tutkintoja ei ole hakukelpoinen) ja jokainen Suomen yliopisto hyväksilukee sairaanhoitajan tutkinnon vastaamaan terveystieteen kandidaatin tutkintoa. Näin ollen kaikki Suomen terveystieteen (sen sisällä hoitotieteen) maisterit ovat sairaanhoitajia.

[/quote]

Hoitotieteen maisterin tutkinto on osastonhoitaja-automaatti, eikä tutkintoa tarvita muissa kuin osastojen esimiestehtävissä. Kaikki Suomen hoitotieteen maisterit eivät myöskään ole sairaanhoitajia, vaan he voivat olla fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, röntgenhoitajia, bioanalyytikkoja tms. tai lähihoitajia, jotka ovat opiskelleet avoimessa yliopistossa hoitotieteen perus- ja aineopinnot ennen sisäänpääsyä.

[/quote]

Älä jaks avähätellä hoitotiedettä. En edes jaksa alentua luettelemaan yliopistonaloja, jotka hyödyttävät yksilöä tai yhteiskuntaa vähemmän. Niin sairaanhoitajan tutkinto kuin terveystieteiden maisterin tutkinto ovat erittäin hyviä tutkintoja, ja niillä on työllistynyt erinomaisesti. Luonnollisesti tutkinnon suorittaneet toimivat pitkälti terveysalan johtotehtävissä osastonhoitajina, ylihoitajina, kliinisinä opettajina, ammattikorkeakoulun opettajina, terveystieteiden opettajina lukiossa, jne. Lähihoitajia siellä ei kyllä pääasiassa ole, koska neljään viidestä Suomen yliopistosta sisäänpääsyvaatimuksena on terveydenhuollon amk-tutkinto. Vain Kuopioon on mahdollista pyrkiä suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella. 

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:07"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:02"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:57"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Juuri oli tänään Hesarissa juttu, että yleisesti tohtoriopiskelijoiden määriä on laskettava, koska heitä on niin paljon työttömänä. Tällä hetkellä monella akateemisella alalla on heikko tilanne, eikä oikeastaan voi niputtaa korkeakoulutettuja yhteen. Lääkärit ja sairaanhoitajat itsessään parantavat tilastoja huimasti, puhumattakaan psykologeista ja puheterapeuteista. Sen sijaan inssien ja kauppatieteiden maistereiden tilanne ei ole niin valoisa, puhumattakaan valtiotieteellisen tutkinnoista, mainitsemattakaan humanisteja. 

[/quote]

Sairaanhoitajilla ei ole akateemista tutkintoa.

[/quote]

Mitä siitä? Puhuin yleisesti korkeakoulutetuista, joista oli kysymys, vaikka tekstissä lukee akateeminen. My mistake. Monella sairaanhoitajalla on akateeminen loppututkinto, koska se on hakuedellytys, kun hakee hoitotieteen maisteritutkintoon (ilman sairaanhoitajan/kätilön/th:n tutkintoja ei ole hakukelpoinen) ja jokainen Suomen yliopisto hyväksilukee sairaanhoitajan tutkinnon vastaamaan terveystieteen kandidaatin tutkintoa. Näin ollen kaikki Suomen terveystieteen (sen sisällä hoitotieteen) maisterit ovat sairaanhoitajia.

[/quote]

Hoitotieteen maisterin tutkinto on osastonhoitaja-automaatti, eikä tutkintoa tarvita muissa kuin osastojen esimiestehtävissä. Kaikki Suomen hoitotieteen maisterit eivät myöskään ole sairaanhoitajia, vaan he voivat olla fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, röntgenhoitajia, bioanalyytikkoja tms. tai lähihoitajia, jotka ovat opiskelleet avoimessa yliopistossa hoitotieteen perus- ja aineopinnot ennen sisäänpääsyä.

[/quote]

Älä jaks avähätellä hoitotiedettä. En edes jaksa alentua luettelemaan yliopistonaloja, jotka hyödyttävät yksilöä tai yhteiskuntaa vähemmän. Niin sairaanhoitajan tutkinto kuin terveystieteiden maisterin tutkinto ovat erittäin hyviä tutkintoja, ja niillä on työllistynyt erinomaisesti. Luonnollisesti tutkinnon suorittaneet toimivat pitkälti terveysalan johtotehtävissä osastonhoitajina, ylihoitajina, kliinisinä opettajina, ammattikorkeakoulun opettajina, terveystieteiden opettajina lukiossa, jne. Lähihoitajia siellä ei kyllä pääasiassa ole, koska neljään viidestä Suomen yliopistosta sisäänpääsyvaatimuksena on terveydenhuollon amk-tutkinto. Vain Kuopioon on mahdollista pyrkiä suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella. 

[/quote]

Puhuinkin läpiä päähäni. Lähihoitajan tutkinnolla EI ole mahdollista hakea avoimen kautta hoitotiedettä lukemaan. Jopa avoimen puolella, Kuopiossa, on sisäänpääsyvaatimuksena: Hakijoiden hakukelpoisuusvaatimuksena on suoritettu soveltuva terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja, suuhygienisti, fysioterapeutti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, geronomi, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti), väistyvän terveydenhuollon opistoasteen tutkinto tai 1994 päättyneen terveydenhuollon opistoasteen erikoistumistutkinto.

Tutkimusten mukaan tulee. Välttämättömyys se ei tietenkään ole. Omista sisaruksistani kaikki kolme ovat akateemisia, minä mukaanluettuna, vaikka vanhempamme ovat molemmat pelkän kansakoulun plus ammattikoulun käyneitä maalaistalojen kasvatteja.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:25"]

... Ja miksi näin? Ei mitään akateemiset vs. duunarit haukkumiskisaa kiitos, haluan vain kuulla näkemyksiä tähän asiaan :) 

[/quote]

Itselläni on ns. duunarivanhemmat, samoin miehelläni. Miehen kohdalla hänen vanhempansa eivät antaneet muuta mahdollisuutta kuin yliopistoon menon (mun mies on ulkomaalainen) koska sillä tavalla pystyy hankkimaan asiallisen elannon omalle perheelleen sitten jatkossa ja mies osoitti jo lapsena erityistä älykkyyttä. Hänen vanhempansa pystyivät maksamaan yliopiston koska mies oli ns. iltatähti ja vanhemmat olleet säästäväisiä. Kahdelle tyttärelleen aiemmin eivät olleet maksaneet yliopistoa vaan teemana oli enemmänkin nopeasti naimisiin ja kotiäidiksi. Mun miehellä oli ongelmia sulautua yliopistoon kun kotona oli järjestään haukuttu kaikki mikä yliopistossa oli tärkeää. Mies ei juuri tule toimeen vanhempiensa kanssa ja hän maksoi kaikki opiskeluun vanhemmiltaan saamat rahat päästyään työelämään.

Mun kohdalla vanhemmat olivat teinivanhemmat kulttuurikodeista eli he eivät itse opiskelleet mutta heidän vanhempansa kylläkin. Minulle akateemisuutta tyrkytettiin voimalla ja peloteltiin koko ajan että en vaan raskautuisi teininä niinkuin äitini mutta mun vanhemmilta puuttui kokonaan keinot joilla esitellä akateemisuus ja miten tähdätä sinne. Niinpä lähdin kotoa varhain, menin suoraan työelämään, perustin perheen muutaman vuoden päästä ja vasta sitten olin kypsä yliopistolle, hain ja pääsin ja valmistuin. Erosin, tapasin nykyisen mieheni, entisen kanssa ei enää homma toiminut (duunari). 

Mulle on tärkeää että kaikki lapset, niin entisestä kuin nykyisestä liitosta opiskelevat niin paljon kuin mihin on rahkeet mutta vanhempien lasten isä (duunari) ei arvosta yliopistokoulutusta. Joten voin sanoa että todellsien duunarin lapsella ei ole samoja eväitä akateemiseksi kuin akateemisen vanhemman. duunarin lapsi voi skipata yliopiston tai olla edes ajattelematta sitä vaihtoehtona koska asenteet kotona ovat sitä vastaan. 

Jos hyväksytään ajatus, että DI on ylikypsä viiskymppisenä, niille pitäisi joko maksaa ihan hirveää palkkaa, tai säätää eläkeikä jonnekin balettitanssijan seutuville. Siitä ei hyvää seuraa, ettei akateemista tulppaa edes yritetä purkaa mihinkään suuntaan. Ei saada parhaimmistoa alalle sitten enää.

Minulle ei-akateemisen keskiluokan lapsena oli nuoruusvuosina valtava merkitys sillä, että ihminen, jota en koskaan ole edes tavannut, lähetteli sienitutkijoiden kokouksista postikortteja ympäri maailman. Hän oli äitini lukioaikaisen opettajan tytär, ja ne kortit riittivät antamaan minulle henkisen pääsylipun yliopistomaailmaan. Jos näin pienestä voi olla kiinni asiat myönteisessä mielessä, miettikää mikä vaikutus suvun ja tuttavapiirin nuoriin on sillä, kun katsovat viisikymppisen sedän katkeroitumista työttömänä akateemisena, ja tämän vaimon katkeroitumista, kun ei ole edes aihetta tehdä väitöskirjaa valmiiksi, kun työpaikkoja ei ole luvassa, ja kahta työtöntä akateemista ei talous kestä. Kun työura kestää kauan käynnistyä, aletaan puhua tragediasta, jos se myös katkeaa väkisin loppupäästä ja tulot siinä välissäkin ovat huonot ja epävarmat. Luulisi, ettei sellaiseen alikäyttöön ole varaa pienellä maalla.

Tietysti sopii kysyä, mitä tässä välissä pääsi tapahtumaan. Ensin tavoiteltiin tuhatta tohtoria vuodessa, nyt niitä on 1700. Syynä on varmaankin lamavuosina lisätty sisäänotto yliopistoon, ja nyt todetaan, että pieleen meni ja eipä ole töitä. No just. Lisää tähän ammattien sulkeutuminen, ja ollaan hyvin mielenkiintoisessa tilanteessa. Filosofiaa yliopistossa opettava ei kelpaa opettamaan sitä lukioon, eikä lääketieteen kandilla ole sosiaali- ja terveysalan tutkintoa kesätyöpaikassa, johon kelpuutetaan lähihoitajaoppilas.

Tulee niin kauan kuin luokkayhteiskunnan eriarvoisuus rajoittaa köyhien elämää.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin????    

alapeukuttajia enemmän.    

mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot???  

[/quote]

Ei akateemisuudella ole älykkyyden kanssa sinänsä tekemistä. Kertoo enemmän motivaatiosta kuin älystä.

[/quote]

Riippuu tietysti älykkyyden määritelmästä. Mutta esimerkiksi ÄOn osalta on ainakin jenkeissä jotain vertailuja tehty akateemisen menestyksen suhteen ja muistamani mukaan lopputulema oli että ÄO korrelaatio akateemiseen menestykseen on 0.6 luokkaa. Tohtoreiden ÄO keskimäärin ~120, ja esimerkiksi Harvard-opiskelijoilla ~125 (tyhmimmät karvan alle 100 ja fiksuimmat lähempänä 150).  

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 03:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]

geenit... älykkyys periytyy 

[/quote]

LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin????    

alapeukuttajia enemmän.    

mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot???  

[/quote]

Ei akateemisuudella ole älykkyyden kanssa sinänsä tekemistä. Kertoo enemmän motivaatiosta kuin älystä.

[/quote]

Riippuu tietysti älykkyyden määritelmästä. Mutta esimerkiksi ÄOn osalta on ainakin jenkeissä jotain vertailuja tehty akateemisen menestyksen suhteen ja muistamani mukaan lopputulema oli että ÄO korrelaatio akateemiseen menestykseen on 0.6 luokkaa. Tohtoreiden ÄO keskimäärin ~120, ja esimerkiksi Harvard-opiskelijoilla ~125 (tyhmimmät karvan alle 100 ja fiksuimmat lähempänä 150).  

[/quote]

Jatkan vielä sen verran, että toki eri tiedekuntien välillä on ÄOn osalta suuria eroja. Ei kovinkaan yllättäin, ne kovimmat ÄOt tiedekunnittain löytyy matemaattisluonnontieteellisiltä aloilta. Kertooko tuo sitten enemmän matemaatikkojen ja fyysikkojen ylivertaisesta älykkyydestä vai mittatikkuna käytetystä testistä, jää jokaisen itse tulkittavaksi. Sama ero näkyy kuitenkin myös vaikkapa Nobelisteja verratessa.

Itse olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Valmistunut maisteriksi 30plus vuotiaana.

Lukiosta kirjoitin useamman ällän, mutta isän mielestä yliopistoon ei kannata mennä, koska sieltä valmistuu 'vain jotain filosofian maistereita' eli työttömiä luusereita (missähän oli koulun opintojenohjaus).

Isän mielipiteen perusteella päädyin opistoasteen tutkintoon. Kun valmistuin, hain yliopistoon ja sain paikan tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta tms. En koskaan ottanut paikkaa vastaan, koska en ymmärtänyt, että yliopistossa voi opiskella myös työn ohessa. (olisipa ollut netti ja keskustelupalstat)

Pari lasta saatuani hain uudestaan yliopistoon. Suoritin tutkinnon lastenhoidon ohessa (lapsilla ei ollut edes päiväkotipaikkaa). Työllistyin hyvään työpaikkaan ja ansiotaso nousi hurjasti.

Jos suku olisi ollut akateeminen, minua olisi varmasti kannustettu hakemaan yliopistoon heti lukion jälkeen ja koen, että se olisi ollut oikea paikka minulle.

Akateemisuus ei näköjään tarkoita sen tajuamista, että siitä millainen tausta sinulla ja jollain akateemisella kaverillasi on, ei voi päätellä sitä millainen tausta akateemisilla yleensä on.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:40"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:37"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]

Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.

[/quote]

Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.

[/quote]

Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.

[/quote]

Käsitettä "väliaikaistyötön" ei ole olemassakaan! Harvalla työttömällä on selkeät takeet omasta työllistymisestään ja varmuus siitä että työttömyys ei ole työttömyyttä, vain jotain vitun väliaikaistyöttömyyttä. Työtön on työtön ja piste.

[/quote]

Tyydyttäisikö lyhytaikaisen työttömyyden käsite sitten paremmin? Akateemiset ovat harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. YT-neuvottelujen kaltaisten tilanteiden jälkeen useimmat akateemiset työllistyvät kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sinä et ole vielä edes valmistunut yliopistosta, kun et tunnu olevan todellisuudesta perillä. Tämäkin uutinen on jo lähes vuoden vanha.

"HS kertoi tiistaina, että pääkaupunkiseudulla korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömänä oli lähes 60 prosenttia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin vuotta aikaisemmin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1395717404418

[/quote]

"Siellä voi olla vähän vanhanaikaisia käsityksiä, että akateemisesti koulutetulla ei olisi vaikeuksia työllistymisessä. Näin oli ehkä joskus, mutta ei ole enää".

Juuri näin.

Esim. yli viisikymppiset yt:ssä irtisanotut, akateemiset työttömät jäävät erittäin todennäköisesti nykyisin pitkäaikaistyöttömiksi, suurin osa jää odottelemaan eläkeputkeen siirtymistä.

[/quote]

Kaksi akateemista loppututkintoa on, kiitos kysymästä. Opiskelut ovat toki siinä mielessä kesken läpi elämän, että koko ajan täytyy oppia uutta ja pysyä ajan hermolla. Siitähän akateemisuudessa on kyse.

Mitäpä tuumitte tästä? http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akateemisen-tyottomyyden-kasvuvauhti-taittumassa/WiRfa9pV

6,5 % ei ole kovin hälyttävä työttömyysprosentti, ja luvussa on ehkä mukana vielä alemmat korkeakoulututkinnot. Tutkijoilla, joita itse edustan, lukema on 4 % eli ei kovin suuri.

Prosenttilaskuissa pitää aina muistaa katsoa lukujen taakse ja huomioida mittakaava. Jos työttömiä akateemisia on vaikkapa 3 % ja työttömyys lisääntyy 60 %, niin se nousee prosenttiyksiköissä vain 1,8 %.

[/quote]

Mitä jos jättäisit tuon opiskelijamaisen besserwisseröintisi ja lukisit uutisia myös keski-ikäisten akateemisten uudelleentyöllistymisen ongelmista. Yli 50-vuotiaan korkeakoulutetun on todella vaikeaa enää löytää uusia töitä. 

Diplomi-insinöörien työttömyyslukemat vastaavat tällä hetkellä vuoden 1992 lukuja. Työttömiksi ovat joutuneet muita herkemmin 50-59-vuotiaat. Heidän kohdallaan ei todellakaan enää puhuta mistään "lyhytaikaistyöttömyydestä".

[/quote]

Mitä annettavaa yli viisikymppisellä on työelämälle? Nykyisessä työelämässä on pysyttävä ajan hermolla, pidettävä huolta fyysisestä kunnostaan ja olemuksestaan ja kyettävä jatkuvasti uudistumaan. Hyvälle ja tehokkaalle työntekijälle löytyy kyllä edelleen töitä ja heillä on työelämässä valtion talouden kannalta eniten merkitystä.

[/quote]

Kannattaisiko olla vähän vähemmän ikärasisti? Luuletko, että kun ihminen täyttää 50, kaikki kokemus ja tieto valuu yhtenä yönä kuin kankkulan kaivoon? Aiotko vetää itsesi kiikkuun, jos et viisikymppisenä pystykään juoksemaan maratonia kuten kaikkien narsistien esikuva Stubelo?