Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko akateemisten lapsista helpommin akateemisia?
15.02.2015 |
... Ja miksi näin? Ei mitään akateemiset vs. duunarit haukkumiskisaa kiitos, haluan vain kuulla näkemyksiä tähän asiaan :)
Kommentit (107)
Tulee tutkimustenkin mukaan. (En jaksa etsiä linkkiä.)
Taustalla arvomaailma, raha ja perinteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]
Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.
[/quote]
Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.
Kaipa tuokin vaihtelee ihan ihmisen mukaan. Miehen kanssa ollaan akateemisia mutta kumpikaan lapsista ei ole. Toisaalta taas veljen lapset (3kpl) opiskelevat yliopistoissa vaikka veli ja vaimonsa ovat "duunareita". Hyvä näin, tärkeintä on että jokainen tekee elämällään mitä aidosti tahtoo, eikä vain seuraa vanhempiensa jalanjälkiä :)
.
Ja ei "me akateemiset" olla sen älykkäämpiä kuin muutkaan, ainakaan itse en koe olevani.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]
geenit... älykkyys periytyy
[/quote]
LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin????
alapeukuttajia enemmän.
mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot???
[/quote]
Ei akateemisuudella ole älykkyyden kanssa sinänsä tekemistä. Kertoo enemmän motivaatiosta kuin älystä.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]
geenit... älykkyys periytyy
[/quote]
Ei. Sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma periytyvät. Lapsi sosiaalistuu siihen, että hän kuuluu parempaan väkeen ja yliopistokoulutuksesta tulee automaattinen vaihtoehto. Lisäksi tähän valintaan annetaan myös taloudellisia resursseja perheen taholta. Esim. lääketieteelliseen pääsee 1 % valmennuskurssien ulkopuolelta. Valmennuskurssit ovat kalliita ja lääkärivanhemmat maksavat nuo kurssimaksut sekä pystyvät järjestämään lapsilleen vapaata, jona aikana prepata pääsykokeisiin.
Työväenluokkaiset ja alhaisen koulutustason vanhemmat keskimäärin kannustavat lapsiaan lyhyisiin koulutuksiin ja merkittävänä arvona koulutuksessa on se, että pääsee nopeasti työelämään tienaamaan eli koulutukset ovat lyhytkestoisia. Monilla vanhemmilla on lisäksi joko alemmuudentuntoinen tai kaunainen asenne korkeakoulutettuja "herroja" kohtaan, mikä voi periytyä lasten asenteeksi.
Lisätään tähän nyt korkeampien sosioekonomisten ryhmien eli korkeasti koulutettujen ihmisten asuinalueet, joilla on usein parempia kouluja ja parempaa opetusta ja opinto-ohjausta. Sosiaalisten ongelmien lähiöitä opettajat karttavat kuin ruttoa, ja sinne päätyy vaihtuvaa henkilökuntaa, joka ei ole kovin kunnianhimoista työssään. Lisäksi luokissa on paljon järjestyshäiriötä ja koulukiusaamista ja kaveripiiriä, jotka johdattavat mielellään kaverinsa pois koulukirjojen äärestä, koska se ei ole "cool".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheen vierestä kun ei jaksa uutta tämän vuoksi: onko kandin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) suorittanut akateeminen?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:09"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]
geenit... älykkyys periytyy
[/quote]
Ei. Sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma periytyvät. Lapsi sosiaalistuu siihen, että hän kuuluu parempaan väkeen ja yliopistokoulutuksesta tulee automaattinen vaihtoehto. Lisäksi tähän valintaan annetaan myös taloudellisia resursseja perheen taholta. Esim. lääketieteelliseen pääsee 1 % valmennuskurssien ulkopuolelta. Valmennuskurssit ovat kalliita ja lääkärivanhemmat maksavat nuo kurssimaksut sekä pystyvät järjestämään lapsilleen vapaata, jona aikana prepata pääsykokeisiin.
Työväenluokkaiset ja alhaisen koulutustason vanhemmat keskimäärin kannustavat lapsiaan lyhyisiin koulutuksiin ja merkittävänä arvona koulutuksessa on se, että pääsee nopeasti työelämään tienaamaan eli koulutukset ovat lyhytkestoisia. Monilla vanhemmilla on lisäksi joko alemmuudentuntoinen tai kaunainen asenne korkeakoulutettuja "herroja" kohtaan, mikä voi periytyä lasten asenteeksi.
Lisätään tähän nyt korkeampien sosioekonomisten ryhmien eli korkeasti koulutettujen ihmisten asuinalueet, joilla on usein parempia kouluja ja parempaa opetusta ja opinto-ohjausta. Sosiaalisten ongelmien lähiöitä opettajat karttavat kuin ruttoa, ja sinne päätyy vaihtuvaa henkilökuntaa, joka ei ole kovin kunnianhimoista työssään. Lisäksi luokissa on paljon järjestyshäiriötä ja koulukiusaamista ja kaveripiiriä, jotka johdattavat mielellään kaverinsa pois koulukirjojen äärestä, koska se ei ole "cool".
[/quote]
Beautiful. Luokkatutkimuksesta kiinnostuneena nyökyttelen täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:25"]
... Ja miksi näin? Ei mitään akateemiset vs. duunarit haukkumiskisaa kiitos, haluan vain kuulla näkemyksiä tähän asiaan :)
[/quote]
Kyllä se niin taitaa olla, että akateemisten lapsista tulee useammin myös akateemisia. Ei se tietenkään aina mene niin. Omat vanhempani ovat "duunareita" ja itse olen akateeminen. Aion kannustaa omia lapsiani yliopistoon myös.
Miksikö akateemisuus on periytyvää? Luulisin, että se on se malli, minkä kotona saa. Arvot. Lisäksi tietenkin luonteenpiirteet periytyvät ja hyvä lukupää kannustaa yliopisto-opintoihin.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]
geenit... älykkyys periytyy
[/quote]
LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin????
alapeukuttajia enemmän.
mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot???
[/quote]
No sanotaan nyt näin, että ei ole ainakaan kovin akateemista väittää geenien determinoivan ihmisen elämää ja koulutusvalintoja. Älykkyyteen vaikuttavat osittain myös geenit, mutta enimmäkseen kasvuympäristö, sillä kasvun aikana hermosolujen välinen verkosto oikeastaan kehittyy. Lisäksi älykkyys itsessään ei tuota menestystä, vaan tarvitaan taitoja ja välineitä. Korkeasti koulutettujen vanhempien tuottama kasvuympäristö toki tukee useammin myös älykkyyden ja kyvykkyyden kehittymistä niin biologisesti (hermoston kehittyminen oikeanlaisten virikkeiden muodossa) kuin sosiaalisesti ja psykologisesti (kannustus, ohjaaminen, opetus). Kouluttamattomat vanhemmat voivat silti toimia yhtä lailla lapsen kehitystä tukien, mutta tilastollisessa mielessä koulutetuilla on usein enemmän eväitä siihen. Myös taloudellisessa mielessä lasta on helpompi kasvattaa, jos ei tarvitse tapella toimeentulosta köyhyysrajoilla.
Ihminen kykyineen on monimutkainen kokonaisuus eikä ole supistettavissa pelkäksi genetiikaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:05"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]
Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.
[/quote]
Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.
[/quote]
Akateemisena sinun tulisi olla sortumatta yleistyksiin. Akateeminen työttömyys on toki kasvanut siitä mitä se oli, mutta suurta se ei edelleenkään ole. Kirjoittajan pointti meni sinulta myös ohi. Hän tuskin tässä tarkoitti akateemisia väliaikaistyöttömiä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:13"]
Aiheen vierestä kun ei jaksa uutta tämän vuoksi: onko kandin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) suorittanut akateeminen?
[/quote]
On, koska akateeminen tarkoittaa yliopistollista ja kandin tutkinto on yliopistollinen loppututkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:13"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:09"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"] geenit... älykkyys periytyy [/quote] Ei. Sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma periytyvät. Lapsi sosiaalistuu siihen, että hän kuuluu parempaan väkeen ja yliopistokoulutuksesta tulee automaattinen vaihtoehto. Lisäksi tähän valintaan annetaan myös taloudellisia resursseja perheen taholta. Esim. lääketieteelliseen pääsee 1 % valmennuskurssien ulkopuolelta. Valmennuskurssit ovat kalliita ja lääkärivanhemmat maksavat nuo kurssimaksut sekä pystyvät järjestämään lapsilleen vapaata, jona aikana prepata pääsykokeisiin. Työväenluokkaiset ja alhaisen koulutustason vanhemmat keskimäärin kannustavat lapsiaan lyhyisiin koulutuksiin ja merkittävänä arvona koulutuksessa on se, että pääsee nopeasti työelämään tienaamaan eli koulutukset ovat lyhytkestoisia. Monilla vanhemmilla on lisäksi joko alemmuudentuntoinen tai kaunainen asenne korkeakoulutettuja "herroja" kohtaan, mikä voi periytyä lasten asenteeksi. Lisätään tähän nyt korkeampien sosioekonomisten ryhmien eli korkeasti koulutettujen ihmisten asuinalueet, joilla on usein parempia kouluja ja parempaa opetusta ja opinto-ohjausta. Sosiaalisten ongelmien lähiöitä opettajat karttavat kuin ruttoa, ja sinne päätyy vaihtuvaa henkilökuntaa, joka ei ole kovin kunnianhimoista työssään. Lisäksi luokissa on paljon järjestyshäiriötä ja koulukiusaamista ja kaveripiiriä, jotka johdattavat mielellään kaverinsa pois koulukirjojen äärestä, koska se ei ole "cool". [/quote] Beautiful. Luokkatutkimuksesta kiinnostuneena nyökyttelen täällä.
[/quote]
Aikamoista karrikoimista. Valtaosa ihmisistä sijoittuu tuohon väliin, kuten aina. Kerroit vain kaksi ääripäätä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:18"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"]
geenit... älykkyys periytyy
[/quote]
LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin????
alapeukuttajia enemmän.
mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot???
[/quote]
No sanotaan nyt näin, että ei ole ainakaan kovin akateemista väittää geenien determinoivan ihmisen elämää ja koulutusvalintoja. Älykkyyteen vaikuttavat osittain myös geenit, mutta enimmäkseen kasvuympäristö, sillä kasvun aikana hermosolujen välinen verkosto oikeastaan kehittyy. Lisäksi älykkyys itsessään ei tuota menestystä, vaan tarvitaan taitoja ja välineitä. Korkeasti koulutettujen vanhempien tuottama kasvuympäristö toki tukee useammin myös älykkyyden ja kyvykkyyden kehittymistä niin biologisesti (hermoston kehittyminen oikeanlaisten virikkeiden muodossa) kuin sosiaalisesti ja psykologisesti (kannustus, ohjaaminen, opetus). Kouluttamattomat vanhemmat voivat silti toimia yhtä lailla lapsen kehitystä tukien, mutta tilastollisessa mielessä koulutetuilla on usein enemmän eväitä siihen. Myös taloudellisessa mielessä lasta on helpompi kasvattaa, jos ei tarvitse tapella toimeentulosta köyhyysrajoilla.
Ihminen kykyineen on monimutkainen kokonaisuus eikä ole supistettavissa pelkäksi genetiikaksi.
[/quote]
Olen paljolti samaa mieltä, mutta tutkimusten mukaan älykkyys (siis se testeillä mitattava, jonka kiinnostavuutta voi hyvin kritisoida) kyllä periytyy varsin voimakkaasti ihan geenien kautta (esim. koska eri perheissä kasvaneilla identtisillä kaksosilla on yhtä samanlainen älykkyystaso kuin samassa perheessä kasvaneilla). Koulutustaso varmasti periytyy sosiaalisesti ja kulttuurisesti, mutta uskon että geeneilläkin on merkitystä. Ei determinististä vaan tilastollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:18"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"] [quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"] geenit... älykkyys periytyy [/quote] LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin???? alapeukuttajia enemmän. mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot??? [/quote] No sanotaan nyt näin, että ei ole ainakaan kovin akateemista väittää geenien determinoivan ihmisen elämää ja koulutusvalintoja. Älykkyyteen vaikuttavat osittain myös geenit, mutta enimmäkseen kasvuympäristö, sillä kasvun aikana hermosolujen välinen verkosto oikeastaan kehittyy. Lisäksi älykkyys itsessään ei tuota menestystä, vaan tarvitaan taitoja ja välineitä. Korkeasti koulutettujen vanhempien tuottama kasvuympäristö toki tukee useammin myös älykkyyden ja kyvykkyyden kehittymistä niin biologisesti (hermoston kehittyminen oikeanlaisten virikkeiden muodossa) kuin sosiaalisesti ja psykologisesti (kannustus, ohjaaminen, opetus). Kouluttamattomat vanhemmat voivat silti toimia yhtä lailla lapsen kehitystä tukien, mutta tilastollisessa mielessä koulutetuilla on usein enemmän eväitä siihen. Myös taloudellisessa mielessä lasta on helpompi kasvattaa, jos ei tarvitse tapella toimeentulosta köyhyysrajoilla. Ihminen kykyineen on monimutkainen kokonaisuus eikä ole supistettavissa pelkäksi genetiikaksi. [/quote] Olen paljolti samaa mieltä, mutta tutkimusten mukaan älykkyys (siis se testeillä mitattava, jonka kiinnostavuutta voi hyvin kritisoida) kyllä periytyy varsin voimakkaasti ihan geenien kautta (esim. koska eri perheissä kasvaneilla identtisillä kaksosilla on yhtä samanlainen älykkyystaso kuin samassa perheessä kasvaneilla). Koulutustaso varmasti periytyy sosiaalisesti ja kulttuurisesti, mutta uskon että geeneilläkin on merkitystä. Ei determinististä vaan tilastollista.
[/quote]
Tämä taas ei liity mitenkään akateemisuuteen. Noin 50% tiedekunnista on sellaisia, joihin pääsee noin puolet pääsykokeissa olleista (Helsingin teologinen, Vaasan kaikki muut paitsi kauppatieteellinen tiedekuntam Rovaniemestä puhumattakaan). Ei vaadi kauheasti älykkyyttä saada akateeminen loppututkinto, vain ihan normaalia lukupäätä. Kun taas vertailun vuoksi amk:hon ei pääse pääsykokeisiin kuin parhaat hakijoista, eli hyvän lukiotodistuksen omaavat.
T. kaksi ylempää korkeakoulututkintoa
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:13"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:09"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"] geenit... älykkyys periytyy [/quote] Ei. Sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma periytyvät. Lapsi sosiaalistuu siihen, että hän kuuluu parempaan väkeen ja yliopistokoulutuksesta tulee automaattinen vaihtoehto. Lisäksi tähän valintaan annetaan myös taloudellisia resursseja perheen taholta. Esim. lääketieteelliseen pääsee 1 % valmennuskurssien ulkopuolelta. Valmennuskurssit ovat kalliita ja lääkärivanhemmat maksavat nuo kurssimaksut sekä pystyvät järjestämään lapsilleen vapaata, jona aikana prepata pääsykokeisiin. Työväenluokkaiset ja alhaisen koulutustason vanhemmat keskimäärin kannustavat lapsiaan lyhyisiin koulutuksiin ja merkittävänä arvona koulutuksessa on se, että pääsee nopeasti työelämään tienaamaan eli koulutukset ovat lyhytkestoisia. Monilla vanhemmilla on lisäksi joko alemmuudentuntoinen tai kaunainen asenne korkeakoulutettuja "herroja" kohtaan, mikä voi periytyä lasten asenteeksi. Lisätään tähän nyt korkeampien sosioekonomisten ryhmien eli korkeasti koulutettujen ihmisten asuinalueet, joilla on usein parempia kouluja ja parempaa opetusta ja opinto-ohjausta. Sosiaalisten ongelmien lähiöitä opettajat karttavat kuin ruttoa, ja sinne päätyy vaihtuvaa henkilökuntaa, joka ei ole kovin kunnianhimoista työssään. Lisäksi luokissa on paljon järjestyshäiriötä ja koulukiusaamista ja kaveripiiriä, jotka johdattavat mielellään kaverinsa pois koulukirjojen äärestä, koska se ei ole "cool". [/quote] Beautiful. Luokkatutkimuksesta kiinnostuneena nyökyttelen täällä.
[/quote]
Aikamoista karrikoimista. Valtaosa ihmisistä sijoittuu tuohon väliin, kuten aina. Kerroit vain kaksi ääripäätä.
[/quote]
Aika ja tila ei riitä kaikkien mahdollisten tapaustyyppien esittelemiseen. Siksi on esimerkkeinä esitetty nämä arkkityyppiset tapaukset, joita tosin esiintyy ihan oikeassakin elämässä riittävässä määrin. Kuilu luokkien välillä on riittävän lavea, jotta koulutustason periytyminen on nähtävissä tilastollisesti merkitsevänä ilmiönä.
Olen sukujeni ensimmäinen akateeminen. Kotikasvatus oli lyhyttä koulutusta ja ruumiillista työtä arvottavaa sekä asenne lukiokoulutuksesta lähtien herravihan katkeroittamaa. Itse tahdon kannustaa lapsiani kouluttautumaan kykyjensä ja kiinnostuksiensa perusteella mahdollisimman korkeasti. Kuten on jo todettu, tilastojen valossa akateemisuus periytyy.
Juuri hain toimeentulotukea, kun en saa tällä yliopistokoulutuksellani niin paljon töitä, että pääsisin toimeentulonormien yläpuolelle, vaikka saan tässäkin kuussa palkkaa, ansiosidonnaista ja asumistukea. Ja työläisvanhempani ovat sen verran nuoria ja hyväkuntoisia, että puolen miljoonan perintöosuuttani ei vielä taida olla tulossa.
Että se siitä duunariudesta ja akateemisuudesta. Ja rahasta.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:01"]
Raha raha.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:32"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:18"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:52"] [quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:27"] geenit... älykkyys periytyy [/quote] LOL, ketkä sossuvammaiset eivät usko geeneihin???? alapeukuttajia enemmän. mistä lähtien kaikki muut ihmisen piirteet peritytyvät mutteivat aivot??? [/quote] No sanotaan nyt näin, että ei ole ainakaan kovin akateemista väittää geenien determinoivan ihmisen elämää ja koulutusvalintoja. Älykkyyteen vaikuttavat osittain myös geenit, mutta enimmäkseen kasvuympäristö, sillä kasvun aikana hermosolujen välinen verkosto oikeastaan kehittyy. Lisäksi älykkyys itsessään ei tuota menestystä, vaan tarvitaan taitoja ja välineitä. Korkeasti koulutettujen vanhempien tuottama kasvuympäristö toki tukee useammin myös älykkyyden ja kyvykkyyden kehittymistä niin biologisesti (hermoston kehittyminen oikeanlaisten virikkeiden muodossa) kuin sosiaalisesti ja psykologisesti (kannustus, ohjaaminen, opetus). Kouluttamattomat vanhemmat voivat silti toimia yhtä lailla lapsen kehitystä tukien, mutta tilastollisessa mielessä koulutetuilla on usein enemmän eväitä siihen. Myös taloudellisessa mielessä lasta on helpompi kasvattaa, jos ei tarvitse tapella toimeentulosta köyhyysrajoilla. Ihminen kykyineen on monimutkainen kokonaisuus eikä ole supistettavissa pelkäksi genetiikaksi. [/quote] Olen paljolti samaa mieltä, mutta tutkimusten mukaan älykkyys (siis se testeillä mitattava, jonka kiinnostavuutta voi hyvin kritisoida) kyllä periytyy varsin voimakkaasti ihan geenien kautta (esim. koska eri perheissä kasvaneilla identtisillä kaksosilla on yhtä samanlainen älykkyystaso kuin samassa perheessä kasvaneilla). Koulutustaso varmasti periytyy sosiaalisesti ja kulttuurisesti, mutta uskon että geeneilläkin on merkitystä. Ei determinististä vaan tilastollista.
[/quote]
Tämä taas ei liity mitenkään akateemisuuteen. Noin 50% tiedekunnista on sellaisia, joihin pääsee noin puolet pääsykokeissa olleista (Helsingin teologinen, Vaasan kaikki muut paitsi kauppatieteellinen tiedekuntam Rovaniemestä puhumattakaan). Ei vaadi kauheasti älykkyyttä saada akateeminen loppututkinto, vain ihan normaalia lukupäätä. Kun taas vertailun vuoksi amk:hon ei pääse pääsykokeisiin kuin parhaat hakijoista, eli hyvän lukiotodistuksen omaavat.
T. kaksi ylempää korkeakoulututkintoa
[/quote]
Ihme tabu, että älykkyys ei periytyisi. Asiasta käyty tieteen maailmassa kädenvääntöä vuosikymmeniä. Ympäristöllä toki aivan varmasti myös merkitystä.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:50"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:32"]
No itse olen akateeminen mutta vanhemmat ja veli eivät sitten ollenkaan...
[/quote]
Oletko varma? Luulisi akateemisen osaavan lukea otsikon
[/quote]
Kuinka niin? :D luuletko että täällä pitää vain kommentoida tiukassa kaavassa siihen mitä otsikossa kysytään?
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:57"]
Hyvin pienessä otannassa (tuttavapiirini) olen huomannut, että kouluttamattomien, työttömien ja duunareiden perheissä ei lueta lapsille satuja ja kirjoja eikä suhtauduta kouluun myönteisesti. Lasten annetaan lintsata ja haukutaan opettajia lasten kuullen, ei seurata läksyjen tekemistä, uskotaan lapsen suusta kaikki jne. Sen sijaan pitemmälle kouluttautuneilla on paljon positiivisempi suhtautuminen koulunkäyntiin, lasta kannustetaan läksyissä, lapsille luetaan paljon ja annetaan muutenkin sellainen kuva, että koulunkäynti kannattaa. En sano, että akateemisten lapsista tulee akateemisia, mutta ainakin he kouluttautuvat.
[/quote]
Sä et taida tietää kuinka yleistä on akateeminen työttömyys. Me emme mieheni kanssa lakanneet lukemasta lapsille iltasatuja siinä vaiheessa, kun lyhyen ajan sisällä jouduimme molemmat yt-neuvottelujen seurauksena työttömiksi. Nykyisin olemme taas molemmat työelämässä, mutta meiltä meni lähes kolme vuotta löytää koulutusta vastaavat uudet työpaikat. Olimme tosiaankin työttömiä, mutta emme mitään välinpitämätöntä, töykeää sivistymätöntä ja hyviä tapoja kunnioittamatonta porukkaa sen vuoksi. Surettaa kaikkien korkeakoulutettujen työttömien puolesta, jotka joutuvat tuollaisia yleistyksiä lukemaan.