Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa maksaa vain omat ruuat...?
22.01.2015 |
Olemme uusperhe, minulla koululainen edellisestä liitosta. Miehellä ei ole lapsia. Yhteistä on halunnut mutta lasta ei vaan kuulu. Kaksi vuotta olemme maksaneet kaiken puoliksi, siis vuokran ja laskut. (muutin miehen luokse, 2mh) Nyt mies haluaa maksaa ruokakuluista vain omansa ja jakaa jääkaapin "kahtia". Kokkaamme siis tulevaisuudessa myös omat ruuat. Shampoot ja suihkugeelit ym ostamme myös erikseen. Vuokran ja asumiskulut maksamme edelleen puoliksi. Minä olen hoitanut lapsen vaatteet, puhelimen, matkat, harrastusten maksun ym tähänkin asti yksin joten se ei muutu. Mitä ajatuksia herättää, voiko toimia?
Kommentit (366)
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:37"]Olen ollut 25 vuotta mieheni kanssa ja koko sen ajan meillä on ollut omat ruuat. Ei mitään ongelmia, ei mitään "kuka söi juustoni" -juttuja, koska me kunnioitamme toisiamme ja toistemme hankintoja. Miksi teille jääkaapin jakaminen on ongelma, koska jo nyt monissa perheisssä on omat juustot isälle ja toiset lapsille eikä kukaan kummeksu sitä, että näin on.
Parisuhde on aito suhde vasta sitten, kun toinen ei joudu maksajaksi. Perheen yhteiset rahat on pääsääntöisesti miehen hankkimia rahoja, joita nainen käyttää siksi, että ei aikanaan viitsinyt käydä kouluja ja hankkia ammattia.
[/quote] tama on yksi asia, mita kovasti ihmettelen. Siis, etta ollaan tiukasti kahdessa rinnakkaisessa taloudessa parisuhteessa. Ja kuitenkin, kun samassa osoitteessa asuu kaksi aikuista, talouden tulot lasketaan yhteisiksi, vaikkei nain todellisuudessa olekaan. Tama jotenkin oikein karjistyy, kun mukana on lapsia. Esim. kovatuloinen mies ja matalapalkka-alalla oleva nainen, jolla on lapsi edellisesta suhteesta. Lapsi tarvitsee paivahoitopaikan, paivahoitomaksuun vaikuttaa aidin puolison tulot, jotka eivat todellisuudessa ole millaan lailla kaytettavissa.. Ennen oli itsestaan selvaa, etta samassa taloudessa asuvilla oli yhteinen talous, nyt samalla jaakaapilka kay kaksi ihmista, jotka "eivat sotke rahaa rakkauteen" ja kumpikin ottaa omalta hyllyltaan omia evaita.. tosi romanttista.. kova kokata yhdessa, siina pihvin paistamisen ja perunoiden keittamisen jalkeen mietitaan, etta mitkas naista olikaan mun maksamia, mitka sun, ettei vahingossakaan hyodyta toisesta taloudellisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te osaa lukea? Ap maksaa itse kaikki lapsen harrastukset, vaatteet yms. kulut. Nyt on kyse vain ruuasta. Mies haluaa yhteisessä perheessä maksaa vain omat kulut, sanoisin että todella outoa.
Ja sitten se tuleva yhteinen lapsi. Totta hemmetissä hän saa syödä miehen mandariineja ja tietty te maksatte hänen kulut puoliksi.
Ap:n lapsi kasvaa täysin kieroon tuollaisessa perheessä, joten suosittelen hankkimaan oman asunnon ja jättämään miehen yksinään maksamaan laskunsa.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 23:12"]
Ettekö te osaa lukea? Ap maksaa itse kaikki lapsen harrastukset, vaatteet yms. kulut. Nyt on kyse vain ruuasta. Mies haluaa yhteisessä perheessä maksaa vain omat kulut, sanoisin että todella outoa. Ja sitten se tuleva yhteinen lapsi. Totta hemmetissä hän saa syödä miehen mandariineja ja tietty te maksatte hänen kulut puoliksi. Ap:n lapsi kasvaa täysin kieroon tuollaisessa perheessä, joten suosittelen hankkimaan oman asunnon ja jättämään miehen yksinään maksamaan laskunsa.
[/quote]
ap myös saa varmasti elareita. miksi miehen pitäisi maksaa enemmän kuin osuutensa?
miehen lompakolla loisiminen on kuvottavaa.
Pakko kysyä teiltä, jotka pitävät tiukasti kiinni omista rahoista, omista ruoista, omista tiskiaineista ja omista vessapapereista, että mitähän ruokaa ne vieraat syövät ja mihin peppunsa pyyhkivät? Ostaako mies omille vanhemmilleen, sukulaisilleen ja ystävilleen omat ruoat ja nainen omilleen omat ja yhteiset ystävät puolitetaan/tapellaan, kumpi on tavannut ensin?
Kuvitellaanpa perhe jossa on miehen lapsi, mies, nainen ja yhteinen lapsi. Molemmat lapset tuovat kaverinsa kylään ja näille tarjotaan ruoka. Kaikki kokoontuvat ruokapöytään mutta miehen lapsi, tämän kaveri ja mies syövät makaronilaatikkoa, nainen ja yhteisen lapsen kaveri lihapataa ja se yhteinen lapsi voi sitten syödä mistä vaan. Jälkiruoaksi yhteinen lapsi kavereineen sekä nainen vetävät mansikkajäätelöä, kun mies, miehen lapsi ja tämän kaveri syövät mandariinia. Appivanhemmat tulevat yllärivisiitille mutta miehen kahvi on loppu. Nainen keittää itselleen kupin kahvia ja antaa appivanhempien seurata vierestä.
Aivan älytöntä. Vielä älyttömämmäksi menee, jos lapset ovat kavereineen keskenään kotona ja jääkaapista etsitään eri hedelmät, mehut ja välipalat. Noloa kaikin puolin.
Perhe on yksikkö, jossa ei lasketa kaikkea tasan vaan huolehditaan jokaisen ihmisen hyvinvoinnista. On aivan sama, kenen lapsia, kenen mandariineja ja kuka maksaa, kunhan kaikki kokevat kuuluvansa samaan, tasaveroiseen yksikköön. Jos yksi jäsen kokee koko ajan maksavansa enemmän ja olevansa se antajapuoli, pitäisi perheen aikuisten ratkaista asia rakentavalla tavalla esim. miettimällä, mitä kaikkea se parisuhde oikeasti merkitsee, mikä tekee heidät onnellisiksi juuri tässä parisuhteessa. Miten perhe voisi olla sellainen, jossa toinen kitkuttaa alhaisella elintasolla ja toinen elää luxus-elämää vierestä seuraten? Jos oikeasti kokee tulevansa riistetyksi perheessä niin ei takuulla ole siihen perheeseen sitoutunut.
Minä ja mies ollaan oltu yhdessä 18 vuotta ja alusta asti yhteisillä rahoilla (vaikka omat tilit ovatkin käytössä). Välillä olen minä elättänyt, välillä mies, välillä on mies ollut työtön, välillä ansainnut reilusti enemmän. Kaikki on mennyt yhteiseen hyvään, koska olemme halunneet jakaa asioita, emme erotella niitä kummallekin omansa. Yhdesäs on ostettu asunto, sisustettu, tehty matkoja, kokattu illallisia. Yhdessä on hankittu lapset ja ponnisteltu näiden hyvinvoinnin eteen. Miehen siskonlapset ovat ajoittain asuneet meillä, ja ihan yhtä rakkaita ovat minullekin kuin miehelle.
Kun on halu ilahduttaa toista ja huolehtia toisesta, ei tunne tarvetta eritellä, mitä kaikkea se minulle maksaa. Jo seurustelun ensimmäisinä viikkoina tyhjensin tilini ja ostin miehelle hyvin kalliin lahjan (tuohon aikaan maksoi 1000 markkaa ja oli iso summa rahaa opiskelijoille). Kaikki tämä siksi, että halusin häntä ilahduttaa. En ajatellut, että miehen kuuluu maksaa yhtä suuri lahja minulle, koska se ei vain kuulu rakkauteen. Ei näiden kuulunutkaan mennä tasan. Ei kuulu edelleenkään. Jos minä ilahdun hieronnasta ja mukavasta koti-illasta, saattaa mies ilahtua matkasta tai kavereiden kanssa vietetystä saunaillasta. Pitäisikö molempien ilahtua samoista asioista vai kenties tehdä asioita yksin ja omien kavereiden kanssa, kun parisuhteessa on koko ajan laskettava kuka maksaa ja kuinka paljon?
Lapsen osuus ruokalaskusta voi olla yllättävänkin suuri, jos sille ostetaan jotain välipaloja, jugurtteja yms. Meillä ainakin lapselle ostetaan kalliimpia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetouhua. Saa kai sitä ajan noinkin kulumaan. Ei tarvitse puhua tunteista,kun voi riidellä rahasta. Miehen kannattaa mennä terapiaan,josko sieltä saisi persoonallisuushäiriöönsä apua. Tosin terapia ei taida tehota siihen vaivaan kovin hyvin. En tekisi yhtään lasta tuollaisen ihmisen kanssa,enkä ottaisi edes yhteistä marsua.
Mua ainakin totta puhuen pelottaa yhteinen tili. Siinä on niin toisen armoilla. Pitäisi voida luottaa täysin. Tää on selvä ongelma mulle tää luottamuspula, mutta ei aiheeton. Aiemmin olen seurustellut huonojen miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:51"]
Esikoinen ei saa jääkaapista kuin sinun hänelle erikseen merkkaamia ruokai ja kaikki muut saa ottaa ihan mitä vaan. [/quote]
Eihän se noin mene! Mies ei saa ottaa naisen ostamia ruokia, nainen ei saa ottaa miehen ostamia ruokia, lapsi ei saa ottaa miehen ostamia ruokia. Ihan selkeää, eikä kukaan saa ottaa "ihan mitä vaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä eroaisin jos olisin ap!
Itse tekisin hyvää ruokaa sinulle ja pojalle! Anna herkullisten hajujen leijua ja katso kuinka kauan mies haluaa että teillä on erilliset ruuat!
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 23:15"]
Pakko kysyä teiltä, jotka pitävät tiukasti kiinni omista rahoista, omista ruoista, omista tiskiaineista ja omista vessapapereista, että mitähän ruokaa ne vieraat syövät ja mihin peppunsa pyyhkivät? Ostaako mies omille vanhemmilleen, sukulaisilleen ja ystävilleen omat ruoat ja nainen omilleen omat ja yhteiset ystävät puolitetaan/tapellaan, kumpi on tavannut ensin?
Kuvitellaanpa perhe jossa on miehen lapsi, mies, nainen ja yhteinen lapsi. Molemmat lapset tuovat kaverinsa kylään ja näille tarjotaan ruoka. Kaikki kokoontuvat ruokapöytään mutta miehen lapsi, tämän kaveri ja mies syövät makaronilaatikkoa, nainen ja yhteisen lapsen kaveri lihapataa ja se yhteinen lapsi voi sitten syödä mistä vaan. Jälkiruoaksi yhteinen lapsi kavereineen sekä nainen vetävät mansikkajäätelöä, kun mies, miehen lapsi ja tämän kaveri syövät mandariinia. Appivanhemmat tulevat yllärivisiitille mutta miehen kahvi on loppu. Nainen keittää itselleen kupin kahvia ja antaa appivanhempien seurata vierestä.
Aivan älytöntä. Vielä älyttömämmäksi menee, jos lapset ovat kavereineen keskenään kotona ja jääkaapista etsitään eri hedelmät, mehut ja välipalat. Noloa kaikin puolin.
Perhe on yksikkö, jossa ei lasketa kaikkea tasan vaan huolehditaan jokaisen ihmisen hyvinvoinnista. On aivan sama, kenen lapsia, kenen mandariineja ja kuka maksaa, kunhan kaikki kokevat kuuluvansa samaan, tasaveroiseen yksikköön. Jos yksi jäsen kokee koko ajan maksavansa enemmän ja olevansa se antajapuoli, pitäisi perheen aikuisten ratkaista asia rakentavalla tavalla esim. miettimällä, mitä kaikkea se parisuhde oikeasti merkitsee, mikä tekee heidät onnellisiksi juuri tässä parisuhteessa. Miten perhe voisi olla sellainen, jossa toinen kitkuttaa alhaisella elintasolla ja toinen elää luxus-elämää vierestä seuraten? Jos oikeasti kokee tulevansa riistetyksi perheessä niin ei takuulla ole siihen perheeseen sitoutunut.
Minä ja mies ollaan oltu yhdessä 18 vuotta ja alusta asti yhteisillä rahoilla (vaikka omat tilit ovatkin käytössä). Välillä olen minä elättänyt, välillä mies, välillä on mies ollut työtön, välillä ansainnut reilusti enemmän. Kaikki on mennyt yhteiseen hyvään, koska olemme halunneet jakaa asioita, emme erotella niitä kummallekin omansa. Yhdesäs on ostettu asunto, sisustettu, tehty matkoja, kokattu illallisia. Yhdessä on hankittu lapset ja ponnisteltu näiden hyvinvoinnin eteen. Miehen siskonlapset ovat ajoittain asuneet meillä, ja ihan yhtä rakkaita ovat minullekin kuin miehelle.
Kun on halu ilahduttaa toista ja huolehtia toisesta, ei tunne tarvetta eritellä, mitä kaikkea se minulle maksaa. Jo seurustelun ensimmäisinä viikkoina tyhjensin tilini ja ostin miehelle hyvin kalliin lahjan (tuohon aikaan maksoi 1000 markkaa ja oli iso summa rahaa opiskelijoille). Kaikki tämä siksi, että halusin häntä ilahduttaa. En ajatellut, että miehen kuuluu maksaa yhtä suuri lahja minulle, koska se ei vain kuulu rakkauteen. Ei näiden kuulunutkaan mennä tasan. Ei kuulu edelleenkään. Jos minä ilahdun hieronnasta ja mukavasta koti-illasta, saattaa mies ilahtua matkasta tai kavereiden kanssa vietetystä saunaillasta. Pitäisikö molempien ilahtua samoista asioista vai kenties tehdä asioita yksin ja omien kavereiden kanssa, kun parisuhteessa on koko ajan laskettava kuka maksaa ja kuinka paljon?
[/quote]
Juuri näin.
Minulla ja miehelläni on takana 27 yhteistä vuotta ja aina on ollut yhteiset rahat ja yhteinen talous. Emmehän me muuten mikään perhe olisikaan, vaan kämppäkaverit.
Nämä minä-minä-tyypit eivät lainkaan tajua mitä perhe tai avioliitto tarkoittaa.
Suomen lainkin mukaan aviopuolisoilla on toistensa elatusvelvollisuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 23:25"]
Itse tekisin hyvää ruokaa sinulle ja pojalle! Anna herkullisten hajujen leijua ja katso kuinka kauan mies haluaa että teillä on erilliset ruuat!
[/quote]
Veikkaan, että jos ap tekisi herkullisia ruokia, miehelle ei olisi tullut mieleenkään tuo 'omat ruoat'-systeemi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:54"]Mä (mies) olen maksanut ruoat puoliksi (ja sähköt, netit, yms) vaikka naisella on kaksi lasta aiemmasta liitosta. Kauppalasku pyörinyt 700-900 €/kk välillä kaiken kaikkiaan. Hiljattain tuli sitten ero. Kauppalaskuni nyt 100-150 €/kk tietämillä. Kaipa ne tenavien jugurtit ja välipalapatukat sun muut maksoi aika paljon. Toisaalta nyt yksin ollessa menee paljon puuroja ja perunamuuseja ja muuta edullista. Ei siitä kyllä mitään tule, jos aletaan pihistelemään ja vahtimaan lapsiperheessä, mutta ei sekään nyt väärin olisi, jos vaikka kuukauden ajalta seurattaisiin syömisiä ja ostamisia ja jyvitettäisiin jatkossa sen mukaan kauppalasku tai muuta vastaavaa.
[/quote]
Syöt nyt harvemmin kotona ja enemmän muualla?
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:25"]
Miksi miehen pitää maksaa enemmän kuin oma osuutensa? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Sinulla on vaihtoehto: asu ahtaammin ja maksa kaikki itse.
Mies ei ole pankki, vaikka se kivaa olisikin.
[/quote]
eikä nainen ilmainen, vaikka se kivaa olisikin.
Rakastatko AP tuollaista miestä ihan oikeasti? Täysin naurettavaa pelleilyä, mies haluaa selvästi vain rusinat pullasta. Lapsesi nähtävästi ärsyttää miestä, tulee oikein paha mieli kun itse olen pienen tytön yksinhuoltaja ja lapsuudessani ollut mulkeron isäpuolen syrjimä. Edes nimeäni ei sanonut vaan puhutteli minua "se yks". Herää nyt jumalauta ja vie lapsesi pois tuollaisesta ympäristöstä. Olette paljon onnellisempia kahdestaan.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:51"]Eli ap saa elareita kakarastaan, ja nyt toisenkin miehen pitäisi vielä alkaa maksumieheksi?
Ja ämmien mielestä miehen lompakoilla loisiminen on ok ? Voihan vittu mitä saastaa olette.
[/quote]
Naisen ja lapsen ruokailut versus aikuinen mies. Veikkaan, että aika tasan menee ellei jopa mies syö enemmän. Hei haloo. Aika tympeä elämä jos kaikki pitää laskea ja mitata, ettei kukaan vasn hyödy mistään. Tuskinpa on mies yhtä nipo kotitöissä...
Taitaa olla keskenkasvuinen nulli kyseessä. Minäminäminä! Ota sama asenne. Ostat vain itsellesi ja pojalle asioita. Matkustat lapsesi kanssa, nukut poikasi vieressä/huoneessa, puhut hänelle ja kysyt VAIN poikasi mielipiteen asiaan kuin asiaan. Osoitat hellyyttä vain lapsellesi ja lopetat pillun antamisen ukolle. Eiköhän tajua häippästä mandariineineen.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 23:53"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 23:50"]
Rakastatko AP tuollaista miestä ihan oikeasti? Täysin naurettavaa pelleilyä, mies haluaa selvästi vain rusinat pullasta. Lapsesi nähtävästi ärsyttää miestä, tulee oikein paha mieli kun itse olen pienen tytön yksinhuoltaja ja lapsuudessani ollut mulkeron isäpuolen syrjimä. Edes nimeäni ei sanonut vaan puhutteli minua "se yks". Herää nyt jumalauta ja vie lapsesi pois tuollaisesta ympäristöstä. Olette paljon onnellisempia kahdestaan.
[/quote]
Miksi kenenkään täytyisi pitää jonkun toisen kakarasta?
[/quote]
Ei tarvitsekaan mutta sitten se kannattaa sanoa hyvissä ajoin ettei tuhlaa vastapuolen aikaa. En minä nimittäin muuttaisi asumaan (tai seurustelisi) sellaisen ihmisen kanssa, joka ei pidä lapsestani.
No just! Mitä se mies narisee, et kulut on noussu. Maksathan sä osan asumisesta, sähköstä jne. Eli varmasti halvemmalla sekin pääsee, kun asutte yhdessä. Sä vaan et saa yh korotusta lapsilisään, joten häviit sen. Jos yhteen muuttaa, niin pitää olla valmis joustamaan raha-asioissakin.