Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa maksaa vain omat ruuat...?
22.01.2015 |
Olemme uusperhe, minulla koululainen edellisestä liitosta. Miehellä ei ole lapsia. Yhteistä on halunnut mutta lasta ei vaan kuulu. Kaksi vuotta olemme maksaneet kaiken puoliksi, siis vuokran ja laskut. (muutin miehen luokse, 2mh) Nyt mies haluaa maksaa ruokakuluista vain omansa ja jakaa jääkaapin "kahtia". Kokkaamme siis tulevaisuudessa myös omat ruuat. Shampoot ja suihkugeelit ym ostamme myös erikseen. Vuokran ja asumiskulut maksamme edelleen puoliksi. Minä olen hoitanut lapsen vaatteet, puhelimen, matkat, harrastusten maksun ym tähänkin asti yksin joten se ei muutu. Mitä ajatuksia herättää, voiko toimia?
Kommentit (366)
Onneksi oma mieheni on täysin ap:n miehen vastakohta. Mies oli iloinen saadessaan perheen (minä + 3-vuotias poikani) ja on koko 16-vuotisen yhteiselomme aikana suhtautunut poikaani kuin omaansa. En ikinä maailmassa pystyisi elämään parisuhteessa, jossa ostetaan ruoatkin erikseen (vaikka itse ansaitsisin enemmän). Hassua. Ei ainakaan perhe-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut 20 vuotta yhdessä mieheni kanssa. Meillä on kaikki yhteistä, myös pankkitilit. Molemmat ollaan tienattu, välillä enemmän välillä vähemmän. Tämä vaatii melko samanlaista rahankäyttötapaa. Ei toimisi, jos toiseen ei voi luottaa (tuhlailee) tai toinen olisi pikkumainen. On vapauttavaa, kun kaikki on yhteistä
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:08"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:00"]
Noin pikkumaisia ihmisiä kuin ap:n mies ei ole tarkoittettu parisuhteeseen tai perhe-elämään. Perheessä puhalletaan yhteen hiileen. Ihan eri juttu kuin jokin kämppisasuminen. Mutta tuolla kaverilla pääasia on olla pedantti ja keksiä ongelmia asioista, jotka eivät ole ongelmia. En katsoisi päiväkään tuollaista touhua.
[/quote]
AP on se joka ei puhalla yhteen hiileen. Hän yrittää vain hyötyä miehestä. Kohta miehen pitäisi varmaan myös hoitaa lasta, siivota kämppä ja viihdyttää AP:tä? Seko on sinusta oikein? Säälin jokaista joka sinunkaltaisen kanssa joutuu tekemisiin
[/quote]Tietenkin miehen pitäisi hoitaa lasta ja siivota kämppä.... Tän kyllä täytyi olla provo.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:25"]
Miksi miehen pitää maksaa enemmän kuin oma osuutensa? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Sinulla on vaihtoehto: asu ahtaammin ja maksa kaikki itse.
Mies ei ole pankki, vaikka se kivaa olisikin.
[/quote]
Meillä oli perhe , jossa oli minun,sinun ja yhteiset lapset. Nyt jo omillaan kaikki , mutta KOSKAAN emme joutuneet ihmettelemään, että kuka maksaa mitäkin vaan molemmat maksoimme sen mukaan mitä rahaa tuli. Ihan sama kumman lapsi, niin ei ole tarvinnut ihmetellä. Mutta joo, ollaan edelleen onnellisia yhdessä - mä en jaksa uskoa tollaiseen suhteeseen, missä shampootkin ostetaan erikseen.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 02:42"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 02:27"]
Eli mikä tuossa on ongelmana? Mies maksakoon ja kokkailkoon itselleen sapuskat, koska syö kolme kertaa enemmän kuin ap, hyvä vain että ottaa enemmän vastuuta omista ruokakuluistaan ja kotitöistä.
Samoin ap maksaa puolet niistä miehen asumiskuluista jotka ovat KASVANEET siitä kun ap muutti miehen asuntoon, kuten vesi- ja sähkömaksut. Mies maksakoon muuten samat asumiskulut mitä hänellä oli ennen ap:n sinne muuttoa niin ei ap pääse sanomaan että MIES LOISII hänen kustannuksellaan.
[/quote]
Ongelma on rakkaudettomuus. Se on se ongelma. Ei jakolaskutaito.
Tekee ihan pahaa tuon suhteen kuvaus. Lähde jo ap, silloin teet oikein kaikkia kohtaan, eritoten lastasi. Äläkä missään tapauksessa harrasta seksiä ainakaan ilman ehkäisyä tuon miehen kanssa enää. Raskaaksi jos tulet, niin silloin vasta lirissä olet.
[/quote]
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:32"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:06"]
Eikös ap sanonut että lapsi syö enemmän kuin mies? Joten kyllä silloin mies on miinuspuolella. Jos kyse ei ole huomattavista summista, ihmettelen miehen reaktiota mutta jos oikeasti mies häviää satasia kuukaudessa, voi se harmittaa. Tekisin kuitenkin niin, että arvioisin ne summat ja ap maksaisi enemmän. Kaikki ruuat olisivat edelleen yhteisiä.
[/quote]
On hämmentävää miten monet tässä ketjussa pitävät perhe-elämää raha-asiana ja menojen jakamista sentilleen avaimena onneen ja tasa-arvoon. Pitäisikö ruoka myös punnita ja mitata, jotta saataisiin selville kuinka paljon kukin oikeasti syö?
Toivottavasti ap:n tapauksessa kaikki osapuolet saivat perheen perustaessaan myös paljon aineetonta hyvää: yhteisen arjen rakastetun ihmisen kanssa, yhteisen kodin (joka on muutakin kuin menoerä), mies pääsi elämään lapsen kanssa, mikä on todella kivaa, eron kokeneen lapsen elämä rauhoittui, vaikkakin vain 2 vuodeksi. Kaikilla näillä, ja monilla muilla perhe-elämään liittyvillä asioilla on arvo, sitä vain ei voi mitata rahassa.
Ruoka on erittäin voimakkaasti ihmisiä yhdistävä tekijä ja jos siinä asiassa lähtee eriseuraiseksi on seuraukset haitallisemmat kuin jos alettaisiin laskea ja jakaa vaikka sähkölaskua kunkin kulutuksen mukaan.
134
[/quote]
Meillä on liitto vedellyt viimeisiään 20 vuotta, koska meillä kumpikin ostaa omat ruokansa.
Naisilla on tapana vetää nämä "yhteiset arvot" peliin siinä vaiheessa, kun mies huomauttaa, että hän maksaa kuluista enemmän kuin mitä saa suhteesta aineetonta hyötyä.
Miksi perheessä mies on se, joka maksaa ja nainen lapsineen niitä, jotka nauttivat toisen mahdollistamasta korkeasta elintasosta? Eikö olisi reilumpaa, että jokainen maksaisi omat kulunsa ja siten osoittaisi, että ei ole toisen kanssa rahan takia vaan siksi, että arvostaa tätä ihmisenä. Nyt ap:n mies on mesenaatti, ei perheenjäsen.
[/quote] Älä yleistä. Tuolla perusteella voisin vaatia puolisoani tekemään suuremman osan kotitöistä, minun nimissäni nimittäin tulee tähän talouteen 2200e/kk ja miehen 1800e/kk ja minä kuitenkin hoidan pääsääntöisesti meidän yhteiset lapset. Mutta meillä onkin oikeasti yhteinen talous ja se on toiminut tähän päivään asti hyvin ja uskon, että toimii vastakin. Minä huolehdin, että laskut ja lainan lyhennykset tulee hoidettua, mies kysyy, paljonko uskaltaa käyttää johonkin omaan hankintaansa, silloin meidän ei tarvi miettiä riittääkö raha ruokaan tai saako kaikki laskut maksettua. Ja tämä toimii hyvin.
Tuntuu jotenkin kauhean raadolliselta, että kaikessa pitää laskea oma hyöty. Toisaalta onhan parisuhdekin nykyään kertakäyttöjuttu, jos nyt sattuukin kohdalle joku, joka tuntuu siinä hetkessä paremmalta, hypätään sinne. Ihan sama minkälainen tilanne jää jälkeen. Tuntuu, että sellainen syvä, kokonaisvaltainen sitoutuminen on todella vanhanaikaista. Mutta on myös vanhanaikaista ajatella, että äiti lasten kanssa "loisii" kotona tai että nainen / äiti on velvollinen huolehtimaan lapset ja kodin, kun mies / isä tekee "oikeita töitä" ja tuo käyttövarat talouteen... Perhe on kuitenkin vapaasta tahdosta muodostettu yksikkö, jossa kaikilla pitäisi olla hyvä olla.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:44"]
Monessa perheessä naisella on oma shampoo ja hoitoaine, oma kasvojenpuhdistusmaito, oma hammastahna jne. Miksi omat ruuat on sen kummallisempi asia kuin oma vartalovoide?
[/quote]
Kyllä varmaan onkin, mutta jos osatan itselleni tietyn shampoon , niin ostan samalla kyllä muille jonkun toisenlaisen shampoon. Enkä veloita mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:12"]
Mikään ei ole niin vastenmielinen ominaisuus ihmisessä kuin itaruus ja nipottaminen pikkuasioista. Ruokamenot voidaan toki jakaa ihan 50-50, mutta se, että ruvetaan miettimään "tuo on mun tomaatti ja tuo sinun..." Eikä yhteisen jääkaapin pitäminen siis tarkoita sitä, että laitetaan toinen osapuoli vastaamaan kaikista kuluista ja siipeillään. Mutta järki käteen. Jos ei pysty mitään "jakamaan" toisen kanssa, yksinasuminen on ainoa oikea vaihtoehto. Siinähän sitten mussuttaa omaa leipäänsä maailman tappiin asti. Yksin.
[/quote]
Meillä on mussutettu jo 20 vuotta kumpikin omaa leipänsä, kaksin. Tai nykyisin meitä on yhteensä 5, mutta edelleenkään ei käy mielessä, että miehen tulisi kustantaa minun gluteiiniton leipäni.
Kiertäkää naiset kaukaa tuollaiset peräkamarin pojat! Hyvästä syystä ovat ilman vaimoa/lapsia. Huonoksi koettua luonnon ylijäämä- ja hukkamateriaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:32"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:06"]
Eikös ap sanonut että lapsi syö enemmän kuin mies? Joten kyllä silloin mies on miinuspuolella. Jos kyse ei ole huomattavista summista, ihmettelen miehen reaktiota mutta jos oikeasti mies häviää satasia kuukaudessa, voi se harmittaa. Tekisin kuitenkin niin, että arvioisin ne summat ja ap maksaisi enemmän. Kaikki ruuat olisivat edelleen yhteisiä.
[/quote]
On hämmentävää miten monet tässä ketjussa pitävät perhe-elämää raha-asiana ja menojen jakamista sentilleen avaimena onneen ja tasa-arvoon. Pitäisikö ruoka myös punnita ja mitata, jotta saataisiin selville kuinka paljon kukin oikeasti syö?
Toivottavasti ap:n tapauksessa kaikki osapuolet saivat perheen perustaessaan myös paljon aineetonta hyvää: yhteisen arjen rakastetun ihmisen kanssa, yhteisen kodin (joka on muutakin kuin menoerä), mies pääsi elämään lapsen kanssa, mikä on todella kivaa, eron kokeneen lapsen elämä rauhoittui, vaikkakin vain 2 vuodeksi. Kaikilla näillä, ja monilla muilla perhe-elämään liittyvillä asioilla on arvo, sitä vain ei voi mitata rahassa.
Ruoka on erittäin voimakkaasti ihmisiä yhdistävä tekijä ja jos siinä asiassa lähtee eriseuraiseksi on seuraukset haitallisemmat kuin jos alettaisiin laskea ja jakaa vaikka sähkölaskua kunkin kulutuksen mukaan.
134
[/quote]
Meillä on liitto vedellyt viimeisiään 20 vuotta, koska meillä kumpikin ostaa omat ruokansa.
Naisilla on tapana vetää nämä "yhteiset arvot" peliin siinä vaiheessa, kun mies huomauttaa, että hän maksaa kuluista enemmän kuin mitä saa suhteesta aineetonta hyötyä.
Miksi perheessä mies on se, joka maksaa ja nainen lapsineen niitä, jotka nauttivat toisen mahdollistamasta korkeasta elintasosta? Eikö olisi reilumpaa, että jokainen maksaisi omat kulunsa ja siten osoittaisi, että ei ole toisen kanssa rahan takia vaan siksi, että arvostaa tätä ihmisenä. Nyt ap:n mies on mesenaatti, ei perheenjäsen.
[/quote]
Eikö kuitenkin olisi kaikkein reiluinta että mies asuisi yksin ja nainen lapsensa kanssa jotta mies ei joutuisi sietämään vihaamaansa lasta eikä lapsi vihaamaansa miestä? Jos mies taas pitää lapsesta ja lapsi miehestä niin mies ymmärtää että kuluja maksetaan yhdessä, painotan tuota yhdessä sanaa että ymmärrät ettei mies maksa kaikkea.
[/quote]
Miten niin vihaamaansa? Jos nainen ostaa omilla rahoillaan jääkaapin täyteen jugurttia (jota mies ei syö, koska ei siitä pidä), niin mitä ihmeen vihaa mies osoittaa? Eiköhän ap:llakin kyse ole siitä, että mies on tajunnut, miksi ruokalasku on niin iso ja kun hän yrittää sitä kohtuullistaa, nousee nainen kapinaan inttäen, että ollaan perhe. Jos ollaan perhe, niin mies saa sanoa, että jugurttia ei osteta, koska vain lapsi sitä syö ja sillä selvä.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:41"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:32"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:06"]
Eikös ap sanonut että lapsi syö enemmän kuin mies? Joten kyllä silloin mies on miinuspuolella. Jos kyse ei ole huomattavista summista, ihmettelen miehen reaktiota mutta jos oikeasti mies häviää satasia kuukaudessa, voi se harmittaa. Tekisin kuitenkin niin, että arvioisin ne summat ja ap maksaisi enemmän. Kaikki ruuat olisivat edelleen yhteisiä.
[/quote]
On hämmentävää miten monet tässä ketjussa pitävät perhe-elämää raha-asiana ja menojen jakamista sentilleen avaimena onneen ja tasa-arvoon. Pitäisikö ruoka myös punnita ja mitata, jotta saataisiin selville kuinka paljon kukin oikeasti syö?
Toivottavasti ap:n tapauksessa kaikki osapuolet saivat perheen perustaessaan myös paljon aineetonta hyvää: yhteisen arjen rakastetun ihmisen kanssa, yhteisen kodin (joka on muutakin kuin menoerä), mies pääsi elämään lapsen kanssa, mikä on todella kivaa, eron kokeneen lapsen elämä rauhoittui, vaikkakin vain 2 vuodeksi. Kaikilla näillä, ja monilla muilla perhe-elämään liittyvillä asioilla on arvo, sitä vain ei voi mitata rahassa.
Ruoka on erittäin voimakkaasti ihmisiä yhdistävä tekijä ja jos siinä asiassa lähtee eriseuraiseksi on seuraukset haitallisemmat kuin jos alettaisiin laskea ja jakaa vaikka sähkölaskua kunkin kulutuksen mukaan.
134
[/quote]
Meillä on liitto vedellyt viimeisiään 20 vuotta, koska meillä kumpikin ostaa omat ruokansa.
Naisilla on tapana vetää nämä "yhteiset arvot" peliin siinä vaiheessa, kun mies huomauttaa, että hän maksaa kuluista enemmän kuin mitä saa suhteesta aineetonta hyötyä.
Miksi perheessä mies on se, joka maksaa ja nainen lapsineen niitä, jotka nauttivat toisen mahdollistamasta korkeasta elintasosta? Eikö olisi reilumpaa, että jokainen maksaisi omat kulunsa ja siten osoittaisi, että ei ole toisen kanssa rahan takia vaan siksi, että arvostaa tätä ihmisenä. Nyt ap:n mies on mesenaatti, ei perheenjäsen.
[/quote]
Voi helvetti kun ei todellakaan pitänyt painaa peukkua ylös, vaan skrollata tämän aivopierun ohi mahd. nopeasti :/!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on uusperhe ja ihan on koko poppoo syönyt samoja ruokia, oli sitten kyseessä mies, sen lapsi tai yhteiset. Poikapuoli muutti juuri omilleen ja minä kävin sinne viemässä juuri kassillisen ruokaa. Tililtä se on pois, mutta antaa paljon enemmän. Mä en olisi jaksanut vuosia laskeskella että kuka syö mitäkin ja minkäkin verran. jos on yhteen menty niin yhdessä maksellaan elämisen kulujakin. Muutenhan sitä voisi asua yksinään jos ei minkään jakaminen kiinnosta.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:32"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:06"]
Eikös ap sanonut että lapsi syö enemmän kuin mies? Joten kyllä silloin mies on miinuspuolella. Jos kyse ei ole huomattavista summista, ihmettelen miehen reaktiota mutta jos oikeasti mies häviää satasia kuukaudessa, voi se harmittaa. Tekisin kuitenkin niin, että arvioisin ne summat ja ap maksaisi enemmän. Kaikki ruuat olisivat edelleen yhteisiä.
[/quote]
On hämmentävää miten monet tässä ketjussa pitävät perhe-elämää raha-asiana ja menojen jakamista sentilleen avaimena onneen ja tasa-arvoon. Pitäisikö ruoka myös punnita ja mitata, jotta saataisiin selville kuinka paljon kukin oikeasti syö?
Toivottavasti ap:n tapauksessa kaikki osapuolet saivat perheen perustaessaan myös paljon aineetonta hyvää: yhteisen arjen rakastetun ihmisen kanssa, yhteisen kodin (joka on muutakin kuin menoerä), mies pääsi elämään lapsen kanssa, mikä on todella kivaa, eron kokeneen lapsen elämä rauhoittui, vaikkakin vain 2 vuodeksi. Kaikilla näillä, ja monilla muilla perhe-elämään liittyvillä asioilla on arvo, sitä vain ei voi mitata rahassa.
Ruoka on erittäin voimakkaasti ihmisiä yhdistävä tekijä ja jos siinä asiassa lähtee eriseuraiseksi on seuraukset haitallisemmat kuin jos alettaisiin laskea ja jakaa vaikka sähkölaskua kunkin kulutuksen mukaan.
134
[/quote]
Meillä on liitto vedellyt viimeisiään 20 vuotta, koska meillä kumpikin ostaa omat ruokansa.
Naisilla on tapana vetää nämä "yhteiset arvot" peliin siinä vaiheessa, kun mies huomauttaa, että hän maksaa kuluista enemmän kuin mitä saa suhteesta aineetonta hyötyä.
Miksi perheessä mies on se, joka maksaa ja nainen lapsineen niitä, jotka nauttivat toisen mahdollistamasta korkeasta elintasosta? Eikö olisi reilumpaa, että jokainen maksaisi omat kulunsa ja siten osoittaisi, että ei ole toisen kanssa rahan takia vaan siksi, että arvostaa tätä ihmisenä. Nyt ap:n mies on mesenaatti, ei perheenjäsen.
[/quote] Älä yleistä. Tuolla perusteella voisin vaatia puolisoani tekemään suuremman osan kotitöistä, minun nimissäni nimittäin tulee tähän talouteen 2200e/kk ja miehen 1800e/kk ja minä kuitenkin hoidan pääsääntöisesti meidän yhteiset lapset. Mutta meillä onkin oikeasti yhteinen talous ja se on toiminut tähän päivään asti hyvin ja uskon, että toimii vastakin. Minä huolehdin, että laskut ja lainan lyhennykset tulee hoidettua, mies kysyy, paljonko uskaltaa käyttää johonkin omaan hankintaansa, silloin meidän ei tarvi miettiä riittääkö raha ruokaan tai saako kaikki laskut maksettua. Ja tämä toimii hyvin.
Tuntuu jotenkin kauhean raadolliselta, että kaikessa pitää laskea oma hyöty. Toisaalta onhan parisuhdekin nykyään kertakäyttöjuttu, jos nyt sattuukin kohdalle joku, joka tuntuu siinä hetkessä paremmalta, hypätään sinne. Ihan sama minkälainen tilanne jää jälkeen. Tuntuu, että sellainen syvä, kokonaisvaltainen sitoutuminen on todella vanhanaikaista. Mutta on myös vanhanaikaista ajatella, että äiti lasten kanssa "loisii" kotona tai että nainen / äiti on velvollinen huolehtimaan lapset ja kodin, kun mies / isä tekee "oikeita töitä" ja tuo käyttövarat talouteen... Perhe on kuitenkin vapaasta tahdosta muodostettu yksikkö, jossa kaikilla pitäisi olla hyvä olla.
[/quote]
Miksi sotket kotityöt rahaan?
Perhe on vapaasta tahdosta muodostettu yksikkö, ja kun toinen huomaa, että häntä käytetään hyväksi taloudellisesti, niin se on oltava lupa sanoa ääneen, vaikka se hyväksikäyttäjä suuttuisi. Millainen on se perhe, jossa toinen joutuu alistumaan maksajaksi, koska toisen mielestä ei olla perhe, jos hän ei saa kuluttaa yli omien varojensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh, jälleen kerran olen kiitllinen tuosta miehestä, joka tuli elämääni ja otti koko paketin eli yksinhuoltajan ja kaksi lasta. Meillä ei todellakaan jaeta kuluja. No okei ehkä minä enemmän maksan ruokakaupassa, kun enemmän siellä ehdin töiden jälkeen käydäkin, minulla on auto käytössä (työn takia pakko, miehellä ei ole oman auton velvoitetta). Mutta eipä ole tullut mieleenkään edes miettiä, että elätänkö minä miestä? Mies taas on ostanut muita juttuja, esim. maaleja ja tapetteja. Oliskohan tässä pitänyt miettiä, että missä minä nyt saan olohuoneessa istua ja missä lapset, ja mikä osa seinistä kuuluu tapetit ostaneelle ja sen seiniin laittaneelle?
Jos ottaa ihmisen jolla on lapsi, niin ottaa koko paketin ja elää sen mukaan. oli mies tai nainen, oli lähihuoltaja tai etähuoltaja. Niin se vaan tulee mennä.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:00"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:09"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:06"]
Eikös ap sanonut että lapsi syö enemmän kuin mies? Joten kyllä silloin mies on miinuspuolella. Jos kyse ei ole huomattavista summista, ihmettelen miehen reaktiota mutta jos oikeasti mies häviää satasia kuukaudessa, voi se harmittaa. Tekisin kuitenkin niin, että arvioisin ne summat ja ap maksaisi enemmän. Kaikki ruuat olisivat edelleen yhteisiä.
[/quote]
Missäs ihmeessä se ap muka noin sanoi?
Aina näitä juttuja lukiessa ihmetyttää kuinka uskomattomia supermiehiä nämä uusperheiden isät ovat kuin naiset edes harkitsevat heidän kanssaan olemista vaikka uusperhe-elämä ei olisi lapsille hyväksi. Uusperheet pitäisi kieltää ihmisiltä jotka eivät tee selkeää sitoumusta huolehtia ja välittää puolisonsa lapsista.
[/quote]
Puolison lapset eivät ole kuin sen vastuulla kenen lapsia ne on.
[/quote]
Jos asutaan yhdessä, on silloin tarkoitus olla perhe ja perhe puhaltaa yhteen hiileen. Tajuatko, miten sairasta ja vahingoittavaa tuollainen on lapselle, kun lapsi on ainut, joka ei kuulu perheeseen? Tuo mieshän sitäpaitsi LOISII ap:n rahoilla, sai kätevästi puolitettua OMAT asumismenonsa. Ap nyt ajattelet asiaa lapsesi mielenterveyden kannalta ja häivyt!
ei näin. Ilmeisesti mies haluaa tililleen kertyvän rahaa ja se halu voittaa nyt parisuhteen. Jätä hänet kartuttamaan pankkitiliään ja hanki oma asunto. Jos siis haluat elää onnellista elämää.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:41"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 08:32"] [quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 07:06"] Eikös ap sanonut että lapsi syö enemmän kuin mies? Joten kyllä silloin mies on miinuspuolella. Jos kyse ei ole huomattavista summista, ihmettelen miehen reaktiota mutta jos oikeasti mies häviää satasia kuukaudessa, voi se harmittaa. Tekisin kuitenkin niin, että arvioisin ne summat ja ap maksaisi enemmän. Kaikki ruuat olisivat edelleen yhteisiä. [/quote] On hämmentävää miten monet tässä ketjussa pitävät perhe-elämää raha-asiana ja menojen jakamista sentilleen avaimena onneen ja tasa-arvoon. Pitäisikö ruoka myös punnita ja mitata, jotta saataisiin selville kuinka paljon kukin oikeasti syö? Toivottavasti ap:n tapauksessa kaikki osapuolet saivat perheen perustaessaan myös paljon aineetonta hyvää: yhteisen arjen rakastetun ihmisen kanssa, yhteisen kodin (joka on muutakin kuin menoerä), mies pääsi elämään lapsen kanssa, mikä on todella kivaa, eron kokeneen lapsen elämä rauhoittui, vaikkakin vain 2 vuodeksi. Kaikilla näillä, ja monilla muilla perhe-elämään liittyvillä asioilla on arvo, sitä vain ei voi mitata rahassa. Ruoka on erittäin voimakkaasti ihmisiä yhdistävä tekijä ja jos siinä asiassa lähtee eriseuraiseksi on seuraukset haitallisemmat kuin jos alettaisiin laskea ja jakaa vaikka sähkölaskua kunkin kulutuksen mukaan. 134 [/quote] Meillä on liitto vedellyt viimeisiään 20 vuotta, koska meillä kumpikin ostaa omat ruokansa. Naisilla on tapana vetää nämä "yhteiset arvot" peliin siinä vaiheessa, kun mies huomauttaa, että hän maksaa kuluista enemmän kuin mitä saa suhteesta aineetonta hyötyä. Miksi perheessä mies on se, joka maksaa ja nainen lapsineen niitä, jotka nauttivat toisen mahdollistamasta korkeasta elintasosta? Eikö olisi reilumpaa, että jokainen maksaisi omat kulunsa ja siten osoittaisi, että ei ole toisen kanssa rahan takia vaan siksi, että arvostaa tätä ihmisenä. Nyt ap:n mies on mesenaatti, ei perheenjäsen. [/quote] Voi helvetti kun ei todellakaan pitänyt painaa peukkua ylös, vaan skrollata tämän aivopierun ohi mahd. nopeasti :/!
[/quote]
Tuttu tapa ajatella sinulla: mies tienaa, nainen tuhlaa. Jos tätä kutsuu hyväksikäytöksi, nainen suuttuu.
Jos miehen rahoilla ei olisi merkitystä, niin miksi naiset vaatii liito päätyttyä elareita?
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 09:27"]
Kiertäkää naiset kaukaa tuollaiset peräkamarin pojat! Hyvästä syystä ovat ilman vaimoa/lapsia. Huonoksi koettua luonnon ylijäämä- ja hukkamateriaalia.
[/quote]
Huonoja miehiä on ne joilla ei ole selkärankaa pitää puoliaan. Kukaan itseään kunnioittava mies ei rupea elättämään aikuisia ihmisiä tai niiden lapsia jos ne ei ole omia
Ap:n perheessä kannattaisi tehdä niin, että rahat on yhteisiä, mutta mies päättää, mitä ostetaan. Silloin kaikki on tyytyväisiä, koska mies ei koe itseään riistetyksi ja perhe saa kaiken tarvitsemansa. Lisäksi nainen voi katsoa miestään arvostaen, ei arvostellen, koska mies saa konkreettisesti huolehtia koko perheestä. Nainen voi keskittyä tarjoamaan aineettomia arvoja kuten puhtaat pyykit ja siistin kodin sillä aikaa kun mies ylläpitää kaikille yhtä korkeaa elintasoa. Se voi tarkoittaa, että ap:n lapsi ei saa kalliita harrastuskamoja tai muotivaatteita, mutta ne eivät elämässä ole yhtä tärkeitä kuin se, että perhe on yhteinen yksikkö, jolla on oma tiiminvetäjänsä eli mies.
Mikään ei ole niin vastenmielinen ominaisuus ihmisessä kuin itaruus ja nipottaminen pikkuasioista. Ruokamenot voidaan toki jakaa ihan 50-50, mutta se, että ruvetaan miettimään "tuo on mun tomaatti ja tuo sinun..." Eikä yhteisen jääkaapin pitäminen siis tarkoita sitä, että laitetaan toinen osapuoli vastaamaan kaikista kuluista ja siipeillään. Mutta järki käteen. Jos ei pysty mitään "jakamaan" toisen kanssa, yksinasuminen on ainoa oikea vaihtoehto. Siinähän sitten mussuttaa omaa leipäänsä maailman tappiin asti. Yksin.