Joku suorittanut oikiksen vuodessa

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt nähtiin kuinka nopeasti sen voi oikeasti suorittaa jos tekee töitä. Ihan onnettomia tunareita tai laiskureita nämä joilta menee monta vuotta maisterin papereihin.

Niinpä. ja mäkin olen uskonut, että kaikki ne selitykset kurssien päällekkäisyyksistä jne. Itseltäkin meni vuosia hukkaan, kun luulin, että ne seminaarit on käytävä järjestyksessä jne. Huoh.

Samoin. Kyseessä ei ollut oikis, vaan kaksi muuta tutkintoa. Molemmista olisin suoriutunut vähintäänkin vuoden verran etuajassa, jos mahdollisuus olisi annettu. Pyysin kyllä useamman kerran, joten omasta aktiivisuudestani ei jäänyt kiinni. Työkokemustakin jo oli. Tasapäistäminen turhauttaa.

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Sä et ehkä ole koskaan tehnyt tenttiä, etänä saati paikalla, joten ehkäpä pieni reality check olis paikallaan?

Siinä olet oikeassa, että etätentit ovat huomattavasti helpompia ja vaativat vähemmän kertausta kuin perinteiset tentit, joskin kysymysten taso on myös mitoitettu sellaiseksi, että kirjojen kanssa tekevät opiskelijat joutuvat ns. miettimään tosissaan.

Lisäksi tuolla 550op/v -tahdilla jokaiseen 4-6h tenttiin on täytynyt mahduttaa monta eri kokonaisuutta. Tunnen itse vain tekniikan puolta, joten en osaa arvioida oikiksen tenttien vaikeustasoa ja hyvää vastaustapaa, mutta meilläkin esim laskutoimitusten puhtaaksikirjoittaminen ja naseva perustelu ottaa oman aikansa, vaikka miten turbona suorittaisi. Luulisi, että tekstivetoisemmassa oikiksessa tämä voi olla vielä työläämpää, joskaan en tiedä. Saa korjata.

Tämä etänä tekeminen on muuten useasti tässäkin ketjussa mainittu juttu ja ns. ilmiselvä asia.

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Niin hänhän oli tuosta 2+ vuodesta 1 vuoden vaihtarina Saksassa!

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Siis kirjoja saa käyttää tentissä? Onko normaalisti näin?

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Niin, tämä asia oli kyllä jo kerrottu moneen kertaan ketjussa, koronavuotena 2020 oli poikkeukselliset opintojärjestelyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieno suoritus kokonaisuudessaan tehdä tuo kaikki työ vain vuodessa (artikkelin mukaan) ja vaatii varmasti myös lahjakkuutta monella saralla. Hän voi olla suorituksestaan ylpeä.

Vastaavanlaisessa tilanteessa kuitenkinkin korostuu yhteiskunnan sisäänrakennettu suorituskeskeisyys ja se miten paljon teet töitä, opiskelet tai saavutat, nostetaan jalustalle tavoitteena, johon jokaisen meistä tulisi pyrkiä. Jos et pääse tähän tavoitteeseen, niin siitä tulee tuntea häpeää, huonommuutta ja epäonnistuneisuutta. Tekemisen tehokkuus ja se, että sinun tulisi suorittaa enemmän ja olla parempi kuin ihmiset ympärilläsi on ainoa oikea tavoiteltava tapa elää. Jos et halua tai pysty olla supersuorittaja, olet yhteiskunnalle vähemmän arvokas opiskelijana, työntekijänä ja ihmisenä.

Minusta tässä on nostettu esille nimenomaan poikkeuksellinen lahjakkuus, perustuu se sitten valokuvamuistiin, erityiseen aivojen rakenteeseen tai mihin tahansa erityisyyteen. Ja jo se, että hänessä on monenlaista, laaja-alaista lahjakkuutta on todella aika poikkeuksellista. Eihän se meiltä muilta vie arvoa, vaikka voimmekin tunnustaa, että on kyseessä poikkeuksellisen lahjakas henkilö. Olisi mielenkiintoista tietää, miten hänen lukioaikaiset opettajat näkivät hänen lahjakkuutensa?

Huvittavaa kuinka aina selitellään kuinka lahjakkaita pitää tukea ja sitten kun sellainen tulee vastaan alkaa ihan kauhea nipottaminen, kuinka väärin se on ja kuinka se on muilta pois ja kuinka huono koulu on ollut, jos se lahjakkuus näkyy poikkeuksellisena tekona vaikka valmistumisnopeudessa jne. Kuinka muissa kouluissa se ei ole mahdollista ja kuinka ulkomailla voi saada vain 60 pistettä vuodessa ja kuinka ei vois syvällisesti oppia, jos ei siihen kirjoittaja itse ole pystynyt jne.

Niin ja tietenkin, kaikki olisivat valmistuneet vuodessa, jos vaan kurssit olisi olleet oikeassa järjestyksessä ja nipo proffa olisi antanut osallistua kaikkiin kursseihin samanaikaisesti. Tai siis ainakin ne sadat lahjakkaat, joita nyt on syrjitty ihan kauheasti ja joiden valmistuminen on viivästynyt ainakin neljällä vuodella, koska yksi henkilö valmistui vuodessa.

Tosiaam olisi mielenkiintoista, että häntä itseään haastateltaisiin telkussa tai hänen opettajiaan. Mutta jostain syystä sinne kutsutaan mielummin Martinoja ja muita vastaavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli tästä on puoletkan totta, on yliopisto ja laitos joustaneet uskomattoman paljon.

Toivottavasti ei ole totta. Olis isompi kohu kun se eräs peli. Täysin epäoikeudenmukaista olis kun muut joutuu odottelemaan että ehdot kurssille täyttyvät jne!!

Tämä pitää kyllä selvittää, ei yhdelle voida antaa tämmösiä oikeuksia

Olen kateellinen siitä ettei itselle ole annettu samoja oikeuksia. Todella epäreilua, liekkö laillista edes. Olisin itsekin halunnut nopeuttaa opintoja entisestään, en ehkä yhdessä vuodessa olisi jaksanut mutta kuitenkin nopeammin entä mitä sain aikataulujen täydellisellä optimoinnilla. Kurssien aikataulut ja järjestys olivat itsellä esteenä. Harmittaa kun itselle ei annettu samoja mahdollisuuksia.

Nyt vaan valitusta väsäämään.

HY saa tehdä nyt tällaisen rallikaistan kaikille nopeasta valmistumesta kiinnostuneille. Tai sitten opiskelijat voivat testata osaamistaa hallinto-oikeudessa (on kivempi paikka aloittaa kuin käräjäoikeudet).

Mikä ihmeen itseisarvo on suorittaa kaikki nopeasti?  Herää kyllä epäilys että osaaminen, sisäistäminen ym sekä se gradu on juosten kustu. Muistan kyllä erään yliopisto-opiskelijan toisesta tiedekunnasta, joka jollain perusteella onnistui kuittailemaan suuria kokonaisuuksia tehdyksi keskustelemalla asiasta jonkun proffan kanssa - Siirtyi suoraan syventäviin, kun muut tekivät perusopintoja. Jäi hieman hämärän peittoon, mikä oli peruste, mutta niinhän se näissä ihmetapauksissa aina tahtoo olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En yhtään väheksy tämän naisen lahjakkuutta tai ahkeruutta, mutta ihmettelen silti, miten tuo on käytännössä mahdollista. Opiskelen itse oikiksessa töiden ohella, ja se on hetkittäin yhtä tuskaa, kun on pakollisia seminaareja ja ryhmätöitä. Tenttipäiviä on yksi kuukaudessa, eikä siinä yleensä ehdi vastata kuin yhteen tenttiin, vaikka olisi lukenutkin kahteen. Tentit ovat useimmiten viidestä kymmeneen opintopistettä, ja moniin kursseihin vaaditaan lisäksi tehtäviä ja opponointeja ainakin meillä, joten ei siitä nyt satoja pisteitä noin vain tule.

Vaikka Lotta olisi tehnyt 283 opintopistettä ennen varsinaista ensimmäistä vuottaan, olisi hänellä silti jäljellä vielä normaalit 300 opintopistettä, eli laskennallisesti viiden vuoden opinnot. Huippuahkerana ja lahjakkaanakin hänen on tarvinnut saada opinnoissaan sellaisia erityisvapauksia, mitä meille muille ei myönnetä, sillä muuten ei ole mitenkään mahdollista, ettei ikinä olisi kahta pakollista luentoa päällekkäin tai että tenttikertoja olisi riittävän usein.

Itse opiskelen eri yliopistossa, mutta kaverini opiskelee Helsingin yliopistossa, ja kyllä heillä oli paljon läsnäolopakollisia seminaareja viime vuonnakin, vaikkakin toki etänä. Lisäksi kursseilla on tietty järjestys, eikä graduseminaariin oteta ennen notaarintyön valmistumista. Meillä ei pääse notaariseminaariin ennen keväällä tehtävää harjoitusseminaaria ja työtä, joten pelkästään näistä syistä opintoihin menisi kolme vuotta, vaikka lukisi kaksituhatta sivua tunnissa. Mietin siis, että mitenhän paljon erivapauksia Lotalle on myönnetty, miksi niitä on myönnetty ja miksi meille muille ei myönnetä vastaavia vapauksia? Olisi minustakin mukavaa vain tenttiä kursseja ilman ryhmätöitä ja seminaareja, mutta ei meillä ainakaan näissä jousteta. Miksi Lotan kohdalla on joustettu?

Olisi tosiaan mielenkiintoista saada tietää miten hän on saanut nämä erityisjärjestelyjt, jotka on saanut ja miksi niitä ei muut saa.Moni muukin haluaisi oikaista sieltä täältä noita pakollisia suoritusjärjästyksiä, esivaatimuksia ja jättäisi pois kursseja joissa on pakollinen läsnäolo vaikkei vuodessa haluaisikaan valmistua.

Ehkä kyse on siitä kun kaikki mahdolliset kurssit on suoritettu, niin väärinhän se olisi istutta jotain huippulahjakasta pari vuotta odottamassa, että ajallisesti se kuulostaa sopivalta aloittaa jonkun toisen kurssin opiskelu.

Nyt ei ole kyse siitä, että haluttaisiin tehdä osa vitosvuoden juttuja ja jättää välistä joku ekan vuoden kurssi. Mitä pitäisi tehdä kun kaikki ekan, tokan ja kolmannenkin vuoden kurssit on tehty?

Ongelmahan tässä on se ,että normaalisti ei voi suorittaa kaikkia kursseja yhtäaikaa. On tietty järjestys missä kurssit joutuu suorittamaan laitoksen määrittämässä tahdissa. On läsnäolopakkoja koko lukuvuoden kestävillä kursseilla jne. Mutta KSI yhdelle opiskelijalle on järjestetty ohituskaista ja muut joutuvat lusimaan kurssit , seminariit, kandit ja Pro seminaarit ja gradut tietyllä tavalla.

Ongelmahan tässä on ainostaan se, että toisia ärsyttää se, ettei itse saa ja joku toinen sai. Ei tule nyt sana päähän, mutta luulen, että sillä ilmiöillä on nimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Sä et ehkä ole koskaan tehnyt tenttiä, etänä saati paikalla, joten ehkäpä pieni reality check olis paikallaan?

Siinä olet oikeassa, että etätentit ovat huomattavasti helpompia ja vaativat vähemmän kertausta kuin perinteiset tentit, joskin kysymysten taso on myös mitoitettu sellaiseksi, että kirjojen kanssa tekevät opiskelijat joutuvat ns. miettimään tosissaan.

Lisäksi tuolla 550op/v -tahdilla jokaiseen 4-6h tenttiin on täytynyt mahduttaa monta eri kokonaisuutta. Tunnen itse vain tekniikan puolta, joten en osaa arvioida oikiksen tenttien vaikeustasoa ja hyvää vastaustapaa, mutta meilläkin esim laskutoimitusten puhtaaksikirjoittaminen ja naseva perustelu ottaa oman aikansa, vaikka miten turbona suorittaisi. Luulisi, että tekstivetoisemmassa oikiksessa tämä voi olla vielä työläämpää, joskaan en tiedä. Saa korjata.

Tämä etänä tekeminen on muuten useasti tässäkin ketjussa mainittu juttu ja ns. ilmiselvä asia.

550 op ja yksi op on määritelmän mukaan 27 tuntia opiskelua. Eli 14850 tuntia opiskelua vuoden sisällä. Vuodessa on 8760 tuntia, siis kokonaisuudessaan vuorokauden ympäri laskettuna. Jos kandityö ja maisterityö poistetaan (= noin 40 op) niin jää 510 op eli 5op kursseja olisi suoritettu 102, eli 102 kolmen tunnin tenttiä vuodessa. Vuodessa on rajallinen määrä tenttikausia eli koulusta riippuen syksyllä 3, keväällä 3 joten noi 102 tenttiä on suoritettu 6-9 viikon sisällä, eli noin 11-17 tenttiä viikossa. Tenttipäiviä on viisi eli jossain 2-4 tentin välillä joka päivä, paitsi ettei noi sovi ikinä aikataulullisesti noin koska kaikkia tenttejä ole tarjolla joka tenttikausi. Toki hieman "helpottaa" aikataulua jos jotkut kurssit voi suorittaa harjoitustyönä tai esseenä tms.

Joitain kursseja ei edes joka vuosi mutta tää neiti sai kaiken suoritettua samana vuonna jotenkin kummasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt nähtiin kuinka nopeasti sen voi oikeasti suorittaa jos tekee töitä. Ihan onnettomia tunareita tai laiskureita nämä joilta menee monta vuotta maisterin papereihin.

Niinpä. ja mäkin olen uskonut, että kaikki ne selitykset kurssien päällekkäisyyksistä jne. Itseltäkin meni vuosia hukkaan, kun luulin, että ne seminaarit on käytävä järjestyksessä jne. Huoh.

Mä valmistuin kauppakorkeakoulusta 3,5 vuodessa työn ja juristin tutkinnon ohessa ja jouduin jo tuohon päästäkseni hyödyntämään osin hyväksilukemisia ja neuvottelemaan opettajien kanssa, saanko tulla kurssille vaikkei aiemmaksi edellytykseksi opinto-oppaassa merkitty kurssi ole käyty tai käyn sitä samaan aikaan. Osa suostui, osa ei. Jos olisin ehtinyt keskittyä vain tuohon yhteen tutkintoon olisin ehkä valmistunut 2,5-3 vuodessa mutta tuon pakollisen järjestyksen takia en olisi hirveästi nopeammin pystynyt valmistumaan vaikka vuorokauden tunnit olisikin riittäneet.  Oikiksessa omana aikanani joutui opintoviikkoihin tekemään moninkertaisen työn verrattuna kauppakorkeakouluun, tämä tapaus pitäisi avata jo yliopiston maineen takia mistä tässä on kysymys. 

En tiedä miten oikiksessa, mutta omalla alallani voi kurssin aiheita soveltaa tai jatkaa muilla kursseilla eli tenttiä lähes samasta aiheesta useampaan kertaan. Jos on siis kurssissa mahdollista valita lopputehtävään tai tenttiin jostain aihevaihtoehdoista tai omasta suuntautumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Sä et ehkä ole koskaan tehnyt tenttiä, etänä saati paikalla, joten ehkäpä pieni reality check olis paikallaan?

Siinä olet oikeassa, että etätentit ovat huomattavasti helpompia ja vaativat vähemmän kertausta kuin perinteiset tentit, joskin kysymysten taso on myös mitoitettu sellaiseksi, että kirjojen kanssa tekevät opiskelijat joutuvat ns. miettimään tosissaan.

Lisäksi tuolla 550op/v -tahdilla jokaiseen 4-6h tenttiin on täytynyt mahduttaa monta eri kokonaisuutta. Tunnen itse vain tekniikan puolta, joten en osaa arvioida oikiksen tenttien vaikeustasoa ja hyvää vastaustapaa, mutta meilläkin esim laskutoimitusten puhtaaksikirjoittaminen ja naseva perustelu ottaa oman aikansa, vaikka miten turbona suorittaisi. Luulisi, että tekstivetoisemmassa oikiksessa tämä voi olla vielä työläämpää, joskaan en tiedä. Saa korjata.

Tämä etänä tekeminen on muuten useasti tässäkin ketjussa mainittu juttu ja ns. ilmiselvä asia.

Olen tenttinyt etänä. Fakta on, että etätentti on helppoa mikäli olet opiskellut jonkin verran ja erittäin vaikeaa mikäli et ole ja tentissä on paljon nippelitietoa, johon pitää vastata aikarajoitetusti. Vaikeus tulee vain siinä, että opiskelija yrittää luistaa opiskelusta. Opiskellut ihminen muistaa asioita, mutta voi myös tarkistaa eri lähteistä ja yhdistää tiedot. Lisäksi kukaan ei voi tarkistaa sitä, että opiskelija tekee todella tentin yksin.

Omassa tiedekunnassa kahde 10op etätentin suoritti 90% opiskelijoista, kun samat tentit reputti aikaisempana vuonna salitenttinä puolet opiskelijoista. Tentit oli tehty erittäin vaikeiksi verrattuna normaaleihin. Oli tiukat aikarajoitukset ja ei saanut muuttaa vastausta. Itse tahkoin ennätyspaljon opintopisteitä, nostin arvosanoja lisäksi ja valmistuin työn lomassa samana vuonna. Joten tiedän mistä puhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En yhtään väheksy tämän naisen lahjakkuutta tai ahkeruutta, mutta ihmettelen silti, miten tuo on käytännössä mahdollista. Opiskelen itse oikiksessa töiden ohella, ja se on hetkittäin yhtä tuskaa, kun on pakollisia seminaareja ja ryhmätöitä. Tenttipäiviä on yksi kuukaudessa, eikä siinä yleensä ehdi vastata kuin yhteen tenttiin, vaikka olisi lukenutkin kahteen. Tentit ovat useimmiten viidestä kymmeneen opintopistettä, ja moniin kursseihin vaaditaan lisäksi tehtäviä ja opponointeja ainakin meillä, joten ei siitä nyt satoja pisteitä noin vain tule.

Vaikka Lotta olisi tehnyt 283 opintopistettä ennen varsinaista ensimmäistä vuottaan, olisi hänellä silti jäljellä vielä normaalit 300 opintopistettä, eli laskennallisesti viiden vuoden opinnot. Huippuahkerana ja lahjakkaanakin hänen on tarvinnut saada opinnoissaan sellaisia erityisvapauksia, mitä meille muille ei myönnetä, sillä muuten ei ole mitenkään mahdollista, ettei ikinä olisi kahta pakollista luentoa päällekkäin tai että tenttikertoja olisi riittävän usein.

Itse opiskelen eri yliopistossa, mutta kaverini opiskelee Helsingin yliopistossa, ja kyllä heillä oli paljon läsnäolopakollisia seminaareja viime vuonnakin, vaikkakin toki etänä. Lisäksi kursseilla on tietty järjestys, eikä graduseminaariin oteta ennen notaarintyön valmistumista. Meillä ei pääse notaariseminaariin ennen keväällä tehtävää harjoitusseminaaria ja työtä, joten pelkästään näistä syistä opintoihin menisi kolme vuotta, vaikka lukisi kaksituhatta sivua tunnissa. Mietin siis, että mitenhän paljon erivapauksia Lotalle on myönnetty, miksi niitä on myönnetty ja miksi meille muille ei myönnetä vastaavia vapauksia? Olisi minustakin mukavaa vain tenttiä kursseja ilman ryhmätöitä ja seminaareja, mutta ei meillä ainakaan näissä jousteta. Miksi Lotan kohdalla on joustettu?

Olisi tosiaan mielenkiintoista saada tietää miten hän on saanut nämä erityisjärjestelyjt, jotka on saanut ja miksi niitä ei muut saa.Moni muukin haluaisi oikaista sieltä täältä noita pakollisia suoritusjärjästyksiä, esivaatimuksia ja jättäisi pois kursseja joissa on pakollinen läsnäolo vaikkei vuodessa haluaisikaan valmistua.

Ehkä kyse on siitä kun kaikki mahdolliset kurssit on suoritettu, niin väärinhän se olisi istutta jotain huippulahjakasta pari vuotta odottamassa, että ajallisesti se kuulostaa sopivalta aloittaa jonkun toisen kurssin opiskelu.

Nyt ei ole kyse siitä, että haluttaisiin tehdä osa vitosvuoden juttuja ja jättää välistä joku ekan vuoden kurssi. Mitä pitäisi tehdä kun kaikki ekan, tokan ja kolmannenkin vuoden kurssit on tehty?

Ongelmahan tässä on se ,että normaalisti ei voi suorittaa kaikkia kursseja yhtäaikaa. On tietty järjestys missä kurssit joutuu suorittamaan laitoksen määrittämässä tahdissa. On läsnäolopakkoja koko lukuvuoden kestävillä kursseilla jne. Mutta KSI yhdelle opiskelijalle on järjestetty ohituskaista ja muut joutuvat lusimaan kurssit , seminariit, kandit ja Pro seminaarit ja gradut tietyllä tavalla.

Ongelmahan tässä on ainostaan se, että toisia ärsyttää se, ettei itse saa ja joku toinen sai. Ei tule nyt sana päähän, mutta luulen, että sillä ilmiöillä on nimi.

Mistä päättelet että jotakuta ärsyttäisi asia. Ihmiset ihmettelee että miten tuollainen aikataulu on käytännössä mahdollinen koska ainakaan virallisten opinto-oppaiden ja prosessien mukaan tuo ei onnistu mitenkään. Eli siinä on professorit tehneet hekin tämän saavutuksen eteen kohtalaisen paljon ylimääräistä työtä aikataulujen suhteen tai joustamalla esitietovaatimuksista. Tai laitos muutenkin koska normaalisti kandi on oltava suoritettu ennen kuin voi aloittaa maisterityöt ja tuossakin byrokratia vie oman aikansa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen itseisarvo on suorittaa kaikki nopeasti?  Herää kyllä epäilys että osaaminen, sisäistäminen ym sekä se gradu on juosten kustu. Muistan kyllä erään yliopisto-opiskelijan toisesta tiedekunnasta, joka jollain perusteella onnistui kuittailemaan suuria kokonaisuuksia tehdyksi keskustelemalla asiasta jonkun proffan kanssa - Siirtyi suoraan syventäviin, kun muut tekivät perusopintoja. Jäi hieman hämärän peittoon, mikä oli peruste, mutta niinhän se näissä ihmetapauksissa aina tahtoo olla.

Miksi olla suorittamatta, jos ne voi suorittaa? Mikä arvo se hitaasti eteneminenkään on, jos on tottunut ja osaa edetä nopeasti?

Kaikki me tiedämme ettei gradun taso ole kiinni myöskään siitä kuinka monta kuukautta sen koneen edessä on istuttu tuijottamassa sitä tyhjää tietokoneruutua.

Minä muistan yhden, joka keräsi kesäisin mansikoita. Kaikkia muistoja sitä onkin itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt nähtiin kuinka nopeasti sen voi oikeasti suorittaa jos tekee töitä. Ihan onnettomia tunareita tai laiskureita nämä joilta menee monta vuotta maisterin papereihin.

Niinpä. ja mäkin olen uskonut, että kaikki ne selitykset kurssien päällekkäisyyksistä jne. Itseltäkin meni vuosia hukkaan, kun luulin, että ne seminaarit on käytävä järjestyksessä jne. Huoh.

Mä valmistuin kauppakorkeakoulusta 3,5 vuodessa työn ja juristin tutkinnon ohessa ja jouduin jo tuohon päästäkseni hyödyntämään osin hyväksilukemisia ja neuvottelemaan opettajien kanssa, saanko tulla kurssille vaikkei aiemmaksi edellytykseksi opinto-oppaassa merkitty kurssi ole käyty tai käyn sitä samaan aikaan. Osa suostui, osa ei. Jos olisin ehtinyt keskittyä vain tuohon yhteen tutkintoon olisin ehkä valmistunut 2,5-3 vuodessa mutta tuon pakollisen järjestyksen takia en olisi hirveästi nopeammin pystynyt valmistumaan vaikka vuorokauden tunnit olisikin riittäneet.  Oikiksessa omana aikanani joutui opintoviikkoihin tekemään moninkertaisen työn verrattuna kauppakorkeakouluun, tämä tapaus pitäisi avata jo yliopiston maineen takia mistä tässä on kysymys. 

totta, pelkästään yliopiston maineen takia pitäisi kertoa tarkemmin, miten tuollainen valmistumisnopeus on ollut mahdollista. Kertoisi hienosti yliopiston joustavuudesta jos hyvin etevä pystyy suoritukset tekemään noin nopeasti ilman, että normaali yliopiston byrokratia mitenkään estää tai hidastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.

No, eiköhän hänellä ole mahdollisuus harjoitella käytännön töitä, kun teoriaosaaminen on kunnossa? Oikeustiede ei ole käsityöammatti, jossa kädentaidot ovat olennainen osa. Se ei sisällä labratöitä, ei koe-eläinten avaamista, ei edes jonkun kielen ja kulttuurin yhteistä ymmärtämistä. Käytännön kokemusta oppii vaikka opiskeluja on takana kaikki 100%. Se ei vaadi sitä, että opiskeluja on takana vain 10%.

Se on ihan selvä asia. Että vuodessa valmistunut ja sen jälkeen neljä vuotta töissä ollut on ammatillisesti ihan eri tasolla, kun viisi vuotta opiskellutta ja muutaman kesätyöjakson siellä täällä tehnyt tyyppi viiden vuoden jälkeen, jos molemmat aloittivat samana vuonna opiskelut. Vuodessa valmistumisen vaatii paljon älyä, ahkeruutta ja motivaatioita, eikä ne katoa ihmisestä vaikka hän valmistuu ja astuu työelämään.

Miksi ihmeessä hän ei selviytyisi elämästä? Ei se elämän nyt niin vaikeaa ole. Aamulla heräät, menet töihin, syöt ja jos saat hyvää palkkaa ei tarvitse edes itse tehdä ruokaa, senkun ostat valmiina, harrastat jotain kivaa, koska sinulla on siihen varaa ja lomilla matkustat. Ja juristina löydät suht helposti puolison.

Juristina voi voi monissa eri tehtävissä, mutta periaatteessa ihmissuhteiden hoitamista jossa ei pärjää pelkällä asiaosaamisella ollenkaan.  

Juristit eivät hoida ihmissuhteita.  He hoitavat ihmisen lakiasioita.

Ei lääkärikään hoida mitään ihmissuhteita, hän hoitaa ihmisien sairauksia.

Ja molemmat voivat olla ja ovatkin toisinaan erittäin lyhyt sanaisia, jopa epäystävällisiä ja töykeän oloisia.

Mutta työt hoituu.

Ei  juristin tarvitse asiakkaan kanssa  hoitaa small talkia,  vaan sitä pelkkää asiaa, minkä takia asiakas on hänen luokseen tullut.  Ja siinä puhutaan faktoista.

Ei se juristin työ ole todellisuudessa sellaista kuin amerikaisissa elokuvissa ja sarjoissa.

Siellä vajausta ihmissuhdetaidoissa vai mistä. Oikeustiede käsittelee ihmisten välisiä asioita, tämä tosiasia kerrotaan heti opintojen alkumetreillä samoin kuin että ei tarvitse olla ruudinkeksijä selvitäkseen. 

Aivan, olet oikeassa siinä, että oikeustiede käsittelee ihmisten välisiä suhteita, mutta käytönnössä siinä juristin ja asiakkaan välillä ei tarvitse ole mitään sen kummempia empatioita kuin sympatioitakaan.

Tehdään se työ vaan. Ei siinä kavereita olla.  Hoidetaan se asia mikä pitää hoitaa.

Eikä kaikki juristit hoida rikosasioita ollenkaan, vain siviilipuolen juttuja.

Toki juristi on asiakkaalleen kohtelias, kuuntelee häntä, kysele asia koskevat yksityiskohdat tarkkaan jne.

Mutta ei siinä tosiaan ystäviä olla.  

Eihän kiinteistövälittäjäkään kanssa mitään bestiksiä olla ja kuitenkin hänenkin kanssaan tehdä yksi elämän kalleimmista ja tärkeimmistä ostoista, asunnon, kodin osto.

Haluan että juristi hoitaa asiani hyvin, siitä maksan hänelle. En maksa höpöttämisestä.

Sentäs vähintäänkin 250 eruoa tunti jo lienee aloittelevallakn juristilla.

Juristin tulee aina edistää sovintoa. Tämä, jos joku vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja. Sovittelu korostuu erityisesti lapsi- ja perheoikeudessa. Sovittelu voi myös vähentää kustannuksia. Asiakas ei aina tunnemyrsykyissään ole realistinen, jolloin juristilta vaaditaan taas ihmissuhdentaitoja ja myös kykyä vakuuttaa asiakas siitä, mikä on hänen ja muiden osallisten etu. Esimerkiksi lapsiasioissa juristin on huomioitava myös riidan kohteena oleva lapsi, eikä vaan oman asiakkaansa etu. Siis jos lapsi on vastapuolena (elatus, huolto, asuminen, tapaaminen).

Ihan pakko kommentoida... Lapsi on nimenomaan riidan kohteena huolto-, asumis- ja tapaamisjutuissa. Ei vastapuolena. Vastapuolia ovat vanhemmat. 

Ainoastaan elatusasiassa lapsi on nimellisesti vastapuoli (hakija), jonka puhevaltaa lähivanhempi käyttää....

Pilkun viilausta, mutta en voinut mieltäni malttaa...

F, asianajaja

Joo, tiedän tämän kyllä, koska olen tässä perheoikeuskierteessä elänyt aika pitkään, mutta pidin vastauksen lyhyempänä.

Elatusasiassa myös elatusvelvollinen voi olla hakija, jolloin lapsi on vastaaja. Ainoastaan erillisessä elatusasiassa lapsi on itse asianosallinen.

Pointti ei kuitenkaan ollut tässä, vaan siinä, että asianajajalla tulee varsinkin lapsi/perheoikeudessa olla hyvät ihmissuhdentaidot? Vai oletko eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Siis kirjoja saa käyttää tentissä? Onko normaalisti näin?

Kyllähän se helpottaa suuresti. Tentteihin tulee monensadan sivun opukset luettavaksi. Jos vastauksen voi laatia kodin rauhassa tarkistellen kirjoista ydinkohdat ja välttäen pahimmat virheet, niin onhan se aivan eri tilanne kuin kirjoittaa vastaukset tukeutuen vain omaan muistiin täpötäydessä tenttisalissa tentaattorin tiukan haukan katseen alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä mysteeri selvisi tämän päivän Hesarin jutussa: oikis siirsi kaiken opiskelun verkkoon koronavuonna, kaikki tentit etänä ja kirjoja sai käyttää tenteissä. HS yrittää vähätellä tätä tärkeää yksityiskohtaa. Itsestään selvää, että valmiiksi osaavalle opiskelijalle tämä on tilaisuus kerätä valtavasti opintopisteitä. 500+ opintopistettä on silti huippusuoritus, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan erikoinen lahjakkuus. Erityisen lahjakkaalla ihmisellä ei olisi mennyt 2+ v lukion suorittamiseen.

Niin hänhän oli tuosta 2+ vuodesta 1 vuoden vaihtarina Saksassa!

Ei vaan 3 vuodesta yhden oli vaihtarina.