Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieno suoritus, mutta...

Mä ihmettelen tosi paljon miten toi on mahdollista käytännön kannalta, koska ainakin itteäni otti päähän ylioopiston hallinnon jäykkyys. Esimerkiksi virkamiesruotsin kurssi kesti melkein puoli vuotta ja pakolliset läsnäolot piti lusia, samoin graduseminaarissa piti olla opponoijana ja tietyt kurssit menivät heti täyteen, ja et mahtunut ensimmäiselle vaikka olit kyttäämässä ilmoittautumisajan alkamisajankohtana siellä verkossa...

En olisi omaa tutkintoani saanut mitenkään vuodessa hallinnollisisista syistä, joten todella paljon kiinnostaisi tietää, miten tuohon on päädytty? Oikiksen kursseihin kuuluu myös pakolliset käräjäoikeuden istuntojen seuraamiset ja raportoimiset.

Kaveri luki psykologiksi kahdessa ja puolessa vuodessa ja teki samaan aikaan töitä.

Hän tentti kaikki mahdolliset opinnot ja olisi varmaan saanut nopeamminkin tutkinnon, mutta pakolliset kurssit ja tietyt läsnäolot (plus se opintojen ohella tehtävä työ) "pitkittivät".

Joka tapauksessa, oma kokemus on, että ei siihen maisterin tutkintoon viittä vuotta mene, jos tosissaan tekee, mutta haluan kyllä tietää miten toi on yliopiston puolelta mahdollistettu! 

Tosta jutun rivien välistä noheva ja egon droppaamisen hallitseva ehkäpä osaa lukea sellaisen, että kyseessä on ihminen, jonka lahjakkuus on ylivertaista muihin nähden.

Hänen kaltaiselleen kyllä polkua tasoitetaan, ja hyvä niin.

Tämä polun tasoittelu olisi kiva ilmetä tosta jutusta, Hesari ei ole suhtautunut tohon nyt ihan journalistisella ja kriittisellä otteella... joku tossa mättää, ei yliopiston byrokratia yksinkertaisesti toimi noin jouhevasti, eikä toi voi olla mahdollista kaikille (siis suorittaa se noin mutkattoman nopeasti).

Sen itsekin huomasin, että tenttimällä ja essee-tehtävillä pystyi tekemään jäätävän määrän opintopisteitä, mutta tietyt pakolliset kurssit ja läsnäolot veivät kyllä vauhdista terävimmän kärjen valmistua nopeasti.

Tämä. Paljon on pitänyt laitoksen joustaa vaatimuksista , jotta tämä mitenkään on mahdollista. Toki korona on auttanut siinä mielessä ettei ole voinut olla lähiopetusta, jossa läsnäolopakko.

Tarjotaanko muillekin opiskelijoille tällaista vuoden oikotietä maisterin tutkintoon?

Unohti mainita myös hyväksiluetut suoritukset. Tämä tarina ei kestä tarkempaa tarkastelua. Saattaa proffia vähän jänskättää, että tuleeko yksityiskohdat esiin. Eivät varmaan arvanneet, että tämä menee lehtiin huutelemaan. : D

Onko ollut työharjoittelussa?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä vaikeaa saada onnistumaan jo kurssijärjestelyjen puolestakin, kunnioitettavaa!

Meillä Turussa on päälle 100 opintopistettä perusopintoja eli käytännössä 5-8 op kirjatenttikursseja, joista valtaosa on suoritettava ennen kuin saat oikeuden hakea erikoistumisjaksoille. Erikoistumisjaksoja on suoritettava 3, jokainen kestää noin 4kk, opetus on läsnäolopakollista ja kurssi sisältää 15 sivun kirjallisen työn.

Kun erikoistumisjaksot on suoritettu (en nyt muista, pitikö jopa kaikki suorittaa ensin), saat oikeuden hakea syventäviin opintoihin eli käytännössä graduryhmään, jonka opetus kestää minimissäänkin fast trackilla joitakin kuukausia. Gradun voit toki tehdä vaikka heti oikikseen päästyäsi valmiiksi, mutta on eri asia, pääsetkö sille syventävien opintojaksolle, jonka aihepiiristä olet gradusi tehnyt, koska valinta riippuu arvosanoista ja suoritettujen opintojen määrästä.

Lisäksi on kieliopinnot, joita on suoritettava useita kursseja. Esimerkiksi englantia on 4 läsnäolovelvoitteista kurssia, joista jokainen kestää puoli vuotta ja sääntönä on, että et saa tehdä kahta kurssia samanaikaisesti. Eli noita olisi jo mahdoton suorittaa vuoteen. Vaihtoehtona on korvata englanti jollakin toisella kielellä, jonka opettaja sallii sen, koska englanti ei ole pakollinen. Pakollista on ainoastaan lukea joko englantia, ranskaa tai saksaa 4 kurssia ja ruotsia 3 kurssia. Vapautuskokeita en ole kuullut meillä tarjottavan muista kuin ruotsin kursseista, ja siihenkään ei kertauskurssia lukuun ottamatta riitä edes a-ruotsin laudatur-tason osaaminen, päntätä pitää.

Eli aika mahdottomassa on onnistunut!

Ehkä hän on sitten tehnyt nuo saksan kurssit? Onhan hän ollut Saksassa vuoden vaihtarina. Jos eka kurssi on mennyt todella hyvin, niin ehkä on tehty joku erikoisjärjestely?

Vierailija kirjoitti:

Tulee tosiaan tunne, että mitä ihmettä ne muut tekevät siellä 5-6 vuotta? 

Käys piruuttas kokeilemassa. 😉 Saattaa selvitä aika nopeasti.

t se aiempi OTK

Eipä olisi multa onnistunut. Oli pakollisia luentoja, tietty tenttimisjärjestys ja semmat. Joskus joutui odottamaan puoli vuotta, että joku kansainvälisen oikeuden kurssi toteutuisi.

Vierailija kirjoitti:

Monilla aloilla ei kaikkia kursseja edes järjestetä joka vuosi, joten ihan mahdotonta olisi. Sitten esim gradun teko yms.

Monilla aloilla ei edes kaikkia pääaineainevaihtoehtoja ole tarjolla joka vuosi. Yhtenä vuonna alkaa yksi ja toisena toinen.

Vierailija kirjoitti:

Minä myös oikeustieteen opiskelijana ihmettelen, miten tuo on mahdollista? Erikoistumishaussa tulee olla perusteet valmiina, jotka ovat ripoteltu pitkin vuotta niin, ettei niitä olisi edes mahdollista tehdä alle vuodessa, jolloin seminaarit sun muut on pakko suorittaa vasta seuraavana vuonna...

Ehkä tämän kanssa voi sitten jossakin kikkailla jos vain kysyy, aika kova suoritus kyllä, etenkin jos hyvin arvosanoin on selvinnyt, sen verran on yhdessäkin opintojaksossa työtä!

Minäkin ihmettelen. Nyt ei oikein voi pitää paikkaansa, koska syödä ja nukkua täytyy myös välillä. Sitä paitsi oikis sisältää rakenteellisesti juttuja, joita ei pysty kiirehtimään tai siirtelemään, joten joku jekku tossa on taustalla. 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee tosiaan tunne, että mitä ihmettä ne muut tekevät siellä 5-6 vuotta? 

Käys piruuttas kokeilemassa. 😉 Saattaa selvitä aika nopeasti.

t se aiempi OTK

Aika moni bilettää huolella eivätkä lue kovin pitkiä päiviä. Mulla meni se 4,5 vuotta toisen tutkinnon ja osa-aikatyön kanssa. Mutta mä opiskelin myös illat ja viikonloput ja ekan vuoden jälkeen bileetkin oli nähty.

Vierailija kirjoitti:

Unohti mainita myös hyväksiluetut suoritukset. Tämä tarina ei kestä tarkempaa tarkastelua. Saattaa proffia vähän jänskättää, että tuleeko yksityiskohdat esiin. Eivät varmaan arvanneet, että tämä menee lehtiin huutelemaan. : D

Miksi ei kestäisi? Mistä ihmeen piiloteltavista yksityiskohdista oikein puhut? Joku on tentannut hänen puolestaan? Hän ei ole tehnyt kaikkia pakollisia opintoja?

Luuletko ettei Helsingin yliopisto ole tarkka näissä asioissa? Pisteet kuin pisteet. Jokainen joka voi hyväksilukea jonkun aineen tekee sen yleensä. Ei ole mitään ”aitoa” vähän paremman tason valmistumista. Jos joku läpäisemismuoto hyväksytään, se hyväksytään.

Sillä ei vaan ole mitään merkitystä, jos hän on suorittanut jonkun tentin avoimessa. Se on sallittua. Mitä jänskäämistä siinä olisi?

Vierailija kirjoitti:

Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.

Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä  on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.

Eipäs unohdeta niitä yliopiston erityisjärjestelyjä jotka sallivat esim päällekkäisen aikatauluttamisen, proseminaarien aloittamisen fuksivuonna ym ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee tosiaan tunne, että mitä ihmettä ne muut tekevät siellä 5-6 vuotta? 

Käys piruuttas kokeilemassa. 😉 Saattaa selvitä aika nopeasti.

t se aiempi OTK

Oli sarkasmia tuo kommenttini. Olenitse viipynyt pelkästään kandin opinnoissa  momnta vuotta. Tuo joka ihemtteli, mitäihmiset siellä 5-6 vuotta tekevät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tuttu, joka sai oikkiksesta hyvät paperit 2 vuodessa, sai tänä aikana opiskellessa lapsen ja opiskeli myös muuta alaa samalla. Opiskeli kuitenkin sitten vielä opettajaksi ja työn ohella vuodessa asianajajaksi. Jäi kuitenkin opettajaksi, koska oli vähän aikaa asianajajana ja oli kumma kyllä saanut opettajaa huonompaa palkkaa. Muutenkin äärilahjakas esim taiteellisesti. Olen varma, että hänellä on valokuvamuisti.

Kirjoitin väärin. Ensin 2 vuodessa oikkis asianajajaksi ja sitten vuodessa töiden ohessa tuomariksi.

Vai että vuodessa opiskeli tuomariksi.

Ennenkuin voi päästä tuomariksi mihinkään, täytyy olla ainakin kahden vuoden tuomioistuin työkokemus.

Puhut täyttä paskaa!

Miten töiden ohella opiskellaan vuodessa tuomariksi ???? Auskultointi on koko päiväinen työ klo 8 - 16.15 (tai miten nyt päivät venyykään...) käräjäoikeudessa. Ei siihen opiskella, vaan tehdään oikeudessa töitä. Sen jälkeen hovioikeus myöntää varatuomarin arvonimen. 

Myöskään 2 vuotta ei riitä asianajaksi tulemiseen, vaan 4 vuotta töitä, joista 2 asianajollisia hommia eli vie vähintään 4 vuotta valmistumisen jälkeen ennen kuin voit ilmottautua AA-liiton asianajajatenttiin...

Nyt ei täsmää opettaja-asianajaja -kaverin hommat.

F, asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.

Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä  on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.

Miten tuolla opiskelutahdilla on edes tutustunut muihin tyyppeihin kunnolla? Kaikkihan ovat hieman epävarmoja ekana vuonna ja vertailevat itseään muihin. Tuntuu oudolta vetää ilmapiiristä johtopäätöksiä noin lyhyellä ajalla. Toki on varmasti moni ihmetellyt opiskelutahtia ja verrannut itseensä...ei kun se on tietenkin kateutta 😨

Jonkun laitoksen tai tiedekunnan ilmapiiri on muutakin kun se vieressä istuva tyyppi. Se on kaikkea ihan jopa siitä kuinka professori kohtelee siivoja siihen, että miten ylemmille vuosikursseilla olevat opiskelijat kohtelevat nuorempia. Paradoksaalisesti työpaikalla voi olla surkea ilmapiiri ja siltikin siellä on töissä myös se paras kaveri.

Me tässä ketjussa olemme puhuneet kateudesta. Hän itse ei ole sanonut sitä ja kyllähän se silti monesti toisten teksteissä vaikuttaa perimmäinen syy olevan. Tai sitten se on jotain muuta, joka ei oikein selviä minulle.

Se jokin muu on varmaankin ihmettelyä, ei kateutta. Usea kyllä ihailee aikaansaamista, mutta suhtautuu terveen kriittisesti tuohon työmäärään. Ihan luonnollista, ja ei edelleenkään kateutta.

Jospa teki graduseminaarin valmiiksi syksyllä. Selittäisi valmistumisajankohdan.

Toivotaan että elämä jatkuu myönteisenä. Oikean ikäisen oloisena opiskelutoverit varmaan ottavat hyvin vastaan nykyisissä opinnoissa.

Mielenkiintoista jos jossain tiedekunnassa on mahdollista tehdä sekä kandi- että maisteriopinnot fuksivuonna ja vieläpä yhtäaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Toiset pystyy, minä en. Olisin kateellinen, jos tietäisin, että minulla olisi edes jonkinlaista viitseliäisyyttä tuollaisen saavuttamiseen. Ei ole, olen sen verran peruslaiska, että vaikka kuinka lahjakas olenkin (keh) niin silti en jaksa pingottaa.

Mutta ihan on hatunnoston arvoinen saavutus, ihan onnitteluiden paikka.

Suoritus on upea.   

Pysy nyt kuitenkin tosiasioissa eli sinusta ei olisi samaan, vaikket vetelys olisikaan.   Tuo saavutus on kyllä ainutlaatuinen.

Jutun lukemisesta olisi pitänyt maksaa, enkä periaatteeesta maksa mistään Hesarin jutuista, koska en halua tukea huonoa journalismia.    Kommentit luin ja ilmeisesti maksu olisi todellakin mennyt hukkaan, koska jutusta ei kommenttien mukaan selvinnyt, miten suoritus oli mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valokuvamuisti ja oikkis ovat varmasti erinomainen yhdistelmä, kun opinnot ovat vain ulkolukua. Eikö oikeustieteellisessä ole mitään käytännön työelämän harjoittelujaksoja?

On tottakai pakolliset seminaarit ja luentoharjoitukset, mutta myös ohituskaista jolloin voi suorittaa pelkästään tenttimällä, sitä joutuu erikseen anomaan. Joillakin on entuudestaan niin paljon osaamista että turhaa istua luennoilla. 

Teknisellä alalla ei ole edes ohituskaistaa, vaan siellä istuu vuosia alan hommia tehnyt ottamassa oppia työelämävalmiuksiin, ryhmätöihin, raporttien laadintaan... Miksi oikiksessa tällainen on? 

Vierailija kirjoitti:

Jospa teki graduseminaarin valmiiksi syksyllä. Selittäisi valmistumisajankohdan.

Toivotaan että elämä jatkuu myönteisenä. Oikean ikäisen oloisena opiskelutoverit varmaan ottavat hyvin vastaan nykyisissä opinnoissa.

En tunne tätä alaa, mutta ainakin omalla alalla nämä seminaarit kestää koko lukuvuoden ja näissä tilaisuuksissa on läsnäolopakko. Omien kirjoittamisen ja esittämisen lisäksi joutuu perehtymään toisten esiteltiin ja opponoimaan niitä.

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon negatiivisia kommentteja. Olisikohan vastaanotto ollut samanlainen, jos henkilö olisi mies. Nopeasti valmistunut mies nähtäisiin älykkäänä nerona joka omaksuu kaiken valon nopeudella sekä ovelana strategina mitä tulee kurssien nopeaan suorittamiseen. Naisen tehdessä samoin hänet nähdään lähinnä hikipinkona, joka hauki-on-kala -tyyppisesti on vain päntännyt kirjat läpi varmaan älyämättä niistä mitään.

Niinpä. Näistä nuorena tohtoroituneistakin muistetaan yleensä mainita vain Lukka ja Himanen, mutta ei 22-vuotiaana tohtoriksi väitellyttä filosofi Heidi Liehua.