Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvamuisti ja oikkis ovat varmasti erinomainen yhdistelmä, kun opinnot ovat vain ulkolukua. Eikö oikeustieteellisessä ole mitään käytännön työelämän harjoittelujaksoja?
On tottakai pakolliset seminaarit ja luentoharjoitukset, mutta myös ohituskaista jolloin voi suorittaa pelkästään tenttimällä, sitä joutuu erikseen anomaan. Joillakin on entuudestaan niin paljon osaamista että turhaa istua luennoilla.
Teknisellä alalla ei ole edes ohituskaistaa, vaan siellä istuu vuosia alan hommia tehnyt ottamassa oppia työelämävalmiuksiin, ryhmätöihin, raporttien laadintaan... Miksi oikiksessa tällainen on?
Toisaalta tiedän fysiikasta maisterin tehneen, joka yhden vuoden dippaopintojen jälkeen siirtyi tohtorikoulutettavaksi. Toki ei tietoa miten paljon oli opiskellut sivuaineita tekniikan puolelta etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Unohti mainita myös hyväksiluetut suoritukset. Tämä tarina ei kestä tarkempaa tarkastelua. Saattaa proffia vähän jänskättää, että tuleeko yksityiskohdat esiin. Eivät varmaan arvanneet, että tämä menee lehtiin huutelemaan. : D
Jep. Saapa nähdä mikä on tämän oikopolkuopintojen perimmäinen avaintekijä, onko yksinkertaisesti esitellyt itsensä Lottana, yhdeksän laudaturin ylioppilaana vai onko joku sukulainen töissä laitoksella? Erään uutisissa pari vuotta sitten esitellyn 23-vuotiaan oikeustieteen tohtorinhan isä oli saman tiedekunnan professori.
Yliopistossa oli parasta kaikenlaiset tiedekuntabileet, joissa sai juosta kuusi vuotta. Harmillista, jos opiskelijaelämä jää väliin. Elämäni parasta aikaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla aloilla ei kaikkia kursseja edes järjestetä joka vuosi, joten ihan mahdotonta olisi. Sitten esim gradun teko yms.
Nyh, nyh. Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi tarve mitätöidä hänen saavutuksensa.
Ensinnäkin oikeustieteelliseen on jo vaikea päästä ja kyllä tuo hänen saavutuksensa on omaa luokkaansa.
Myönnetään vain reilusti, että kyse on poikkeuksellisen erinomaisesta suorituksesta.
Kannattaa huomata ettei hän edes ensimmäisellä kerralla päässyt sisään. Ilman erityisjärjestelyjä suoritus on aikataulullisesti mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Ei taitaisi sama onnistua TKK:n tefylla
Eikä Otaniemessä missään!
Group assignmenteja on joka kurssissa, joten ei mitään mahkuja vetää esim. 5x kurssimäärää samaan aikaan, kun tosi tiukilla on jo sen kanssa, että suorittaa mallilukkarin kurssit. Se 1 op = 27 tuntia on oikeasti aika lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin paljon negatiivisia kommentteja. Olisikohan vastaanotto ollut samanlainen, jos henkilö olisi mies. Nopeasti valmistunut mies nähtäisiin älykkäänä nerona joka omaksuu kaiken valon nopeudella sekä ovelana strategina mitä tulee kurssien nopeaan suorittamiseen. Naisen tehdessä samoin hänet nähdään lähinnä hikipinkona, joka hauki-on-kala -tyyppisesti on vain päntännyt kirjat läpi varmaan älyämättä niistä mitään.
Niinpä. Näistä nuorena tohtoroituneistakin muistetaan yleensä mainita vain Lukka ja Himanen, mutta ei 22-vuotiaana tohtoriksi väitellyttä filosofi Heidi Liehua.
Koeta rauhoittua. Himanen muistetaan, koska hän oli aikansa sensaatio, nopeasti valmistunut vetävästä aiheesta ja erittäin fiksu haastateltava. Lukka taas siksi, että oli todella nuori (ja jonka rinnalla muut jo himmenivät). Liehussa ei sitten ollut mitään ihmeellistä näihin muihin verrattuna. Se, että naisellakin on aivot, ei ole meille normaaleille ihmisille mikään ihme. Liehu ei ollut enää sensaatio eikä toisaalta riittävän mielenkiintoinen persoona jotta olisi jäänyt ihmisten mieliin elämään. - Ei olisi tästä oikeustieteilijästäkään uutisoitu, jos olisi tehnyt vain saman kuin nuo edellä mainitut. Sen sijaan hän teki todella hämmentävän ennätyksen.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi itse haen elämään sisältöä elämisestä. Toivon että lapsenikin elävät, eivätkä muutu roboteiksi yhteiskunnan rattaisiin, varsinkaan nuorella iällä kun tarkoitus on hankkia kaikki muistot joita muistella sitten vanhempana.
Aika surkea elämä jos kaikki muistot hankittava 20 v ja sit vaan hengitetään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvamuisti ja oikkis ovat varmasti erinomainen yhdistelmä, kun opinnot ovat vain ulkolukua. Eikö oikeustieteellisessä ole mitään käytännön työelämän harjoittelujaksoja?
On tottakai pakolliset seminaarit ja luentoharjoitukset, mutta myös ohituskaista jolloin voi suorittaa pelkästään tenttimällä, sitä joutuu erikseen anomaan. Joillakin on entuudestaan niin paljon osaamista että turhaa istua luennoilla.
Teknisellä alalla ei ole edes ohituskaistaa, vaan siellä istuu vuosia alan hommia tehnyt ottamassa oppia työelämävalmiuksiin, ryhmätöihin, raporttien laadintaan... Miksi oikiksessa tällainen on?
Joutuvat laatimaan muille sääntöjä, jotta silloin on hyvä löysätä omaa liekaa. Ja kaikki tietämisen arvoinen on kirjoitettuna.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tällaisella mekaanisella pikarobotilla on annettavaa yhteiskunnalle. Ei ole asiakkaan etu (Lotta on perustanut oman lakitoimiston) jos juristi on suorittanut kurssit hauki on kala -systeemillä. Pitää ymmärtää syvällisesti elämää ja juridiikkaa. Miten Lotta voi olla hyvä juristi kun pakenee kollegoitaan eikä pärjää sosiaalisesti. Taustakin on suppea maalaistausta ja maalauskoulu.
Mikä on sinun antisi yhteiskunnalle?
En kysy enkä kommentoi enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taitaisi sama onnistua TKK:n tefylla
Eikä Otaniemessä missään!
Group assignmenteja on joka kurssissa, joten ei mitään mahkuja vetää esim. 5x kurssimäärää samaan aikaan, kun tosi tiukilla on jo sen kanssa, että suorittaa mallilukkarin kurssit. Se 1 op = 27 tuntia on oikeasti aika lähellä.
Tai sitten on.
Jotenkin tämä opiskelija on pystynyt hommia järjestämään aivan poikkeuksellisella tavalla. Miten, se ei kuulemma HSn jutusta selviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.
No, eiköhän hänellä ole mahdollisuus harjoitella käytännön töitä, kun teoriaosaaminen on kunnossa? Oikeustiede ei ole käsityöammatti, jossa kädentaidot ovat olennainen osa. Se ei sisällä labratöitä, ei koe-eläinten avaamista, ei edes jonkun kielen ja kulttuurin yhteistä ymmärtämistä. Käytännön kokemusta oppii vaikka opiskeluja on takana kaikki 100%. Se ei vaadi sitä, että opiskeluja on takana vain 10%.
Se on ihan selvä asia. Että vuodessa valmistunut ja sen jälkeen neljä vuotta töissä ollut on ammatillisesti ihan eri tasolla, kun viisi vuotta opiskellutta ja muutaman kesätyöjakson siellä täällä tehnyt tyyppi viiden vuoden jälkeen, jos molemmat aloittivat samana vuonna opiskelut. Vuodessa valmistumisen vaatii paljon älyä, ahkeruutta ja motivaatioita, eikä ne katoa ihmisestä vaikka hän valmistuu ja astuu työelämään.
Miksi ihmeessä hän ei selviytyisi elämästä? Ei se elämän nyt niin vaikeaa ole. Aamulla heräät, menet töihin, syöt ja jos saat hyvää palkkaa ei tarvitse edes itse tehdä ruokaa, senkun ostat valmiina, harrastat jotain kivaa, koska sinulla on siihen varaa ja lomilla matkustat. Ja juristina löydät suht helposti puolison.
Mitenkähän tuo liittyy puolison löytämiseen? Miehet, menestyneetkään, ei yleensä valitse puolisoaan alan perusteella. Opiskelu aikana monet löytävät, se on nyt ohi. Työelämästä voi kuka vaan löytää ja suurin osa ihmisistä töissä...
Hahah kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi itse haen elämään sisältöä elämisestä. Toivon että lapsenikin elävät, eivätkä muutu roboteiksi yhteiskunnan rattaisiin, varsinkaan nuorella iällä kun tarkoitus on hankkia kaikki muistot joita muistella sitten vanhempana.
Aika surkea elämä jos kaikki muistot hankittava 20 v ja sit vaan hengitetään..
Se on totta mutta noilla zerosuorittajilla nyt on tätä lohtuhumppaansa, jonka mukaan kukaan ei voi saada kaikkea nopeammin ja paremmin kuin he itse ovat pystyneet jyystämällä hankkimaan.
Lotta pystyy pyöräyttämään tuosta vaan vielä enemmän kokemuksia, muisto jne kun taskussa on paperit ja maailma avoinna.
Joiltain vaan hommat sujuvat. Ollaan vaan iloisia hänen puolestaan ja myönnetään terveen ihmisen tavoin, että hän on loistava.
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen opiskelija piti välivuoden. Toimittaja ei sanallakaan kysellyt, mitä muuta noin tehokas ihminen sai silloin aikaan kuin yhden yo-arvosanan korottamisen.
Hieno juttu, että maisterin tutkinto on jo kasassa ja nyt on jo uudet projektit tulilla.
Ulkomailla maisteriksi valmistutaan tyypillisesti noin 22-23 -vuotiaana. Suomi on kummallinen poikkeus, jossa oletetaan opintojen kestävän jonnekin kolmekymppiseksi.
Ihan väärin..ulkomailla opiskellaan kandiksi ja valmistutaan 22-23 v. Harva opiskelee maisteriksi. Siellä riittää työelämään kandi, täällä sillä ei tee mitään..
Oma alani on ainakin pilattu sillä, että perinteisiä kirjatenttejä tai esseitä ei juuri ole ollenkaan, vaan kaikista on jonkinlainen ryhmätyö, vertaisarviointi tai vastaava. Näissä eteneminen on todella työlästä. Jos oikeustiede on noin kirjatenttipainotteinen pitänee harkita alanvaihtoa. Oikeastaan yliopistot voisivat mainostaa tai brändätä itsensä kirjatenttipainotteisena tutkintona. Saisivat varmasti paljon enemmän vetämään väkeä näin sisään kuin jollain diversiteetti-yes-we-can-brändikakkauksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen opiskelija piti välivuoden. Toimittaja ei sanallakaan kysellyt, mitä muuta noin tehokas ihminen sai silloin aikaan kuin yhden yo-arvosanan korottamisen.
Hieno juttu, että maisterin tutkinto on jo kasassa ja nyt on jo uudet projektit tulilla.
Ulkomailla maisteriksi valmistutaan tyypillisesti noin 22-23 -vuotiaana. Suomi on kummallinen poikkeus, jossa oletetaan opintojen kestävän jonnekin kolmekymppiseksi.
Ihan väärin..ulkomailla opiskellaan kandiksi ja valmistutaan 22-23 v. Harva opiskelee maisteriksi. Siellä riittää työelämään kandi, täällä sillä ei tee mitään..
Monien maiden kandi on lähes samaa tasoa Suomen maisterintutkinnon kanssa. Eli opinnot kestävät 5v. ja lopputyö saattaa olla lähemmäs 100 sivua.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen yli-ihminen näkee muut tavalliset ihmiset varmaan hieman reppanoina vajaavaisina ihmisinä, ja hänen on vaikea löytää kaltaistaan seuraa.
Onko sinulla paljon kaltaistasi seuraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohti mainita myös hyväksiluetut suoritukset. Tämä tarina ei kestä tarkempaa tarkastelua. Saattaa proffia vähän jänskättää, että tuleeko yksityiskohdat esiin. Eivät varmaan arvanneet, että tämä menee lehtiin huutelemaan. : D
Jep. Saapa nähdä mikä on tämän oikopolkuopintojen perimmäinen avaintekijä, onko yksinkertaisesti esitellyt itsensä Lottana, yhdeksän laudaturin ylioppilaana vai onko joku sukulainen töissä laitoksella? Erään uutisissa pari vuotta sitten esitellyn 23-vuotiaan oikeustieteen tohtorinhan isä oli saman tiedekunnan professori.
Mikä sinua oikein vaivaa? Kyllä professoreidenkin lapset saavat opiskella ja vaikka vielä samaa alaa kuin vanhempansa (tai peräti lähes koko sukunsa).
Jaksaa raivostuttaa teidän surkimusten jatkuva kateellinen kitinä ja pyrkimys mustamaalata itseänne laadukkampia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, mutta mitä järkeä?
Mitä järkeä on poimia 2 kuukautta marjoja 13 tuntia päivässä ja tienata monen vuoden tulot, kuten thaimaalaiset poimijat tekevät? Hehän voisivat tulla useampia useampana vuotena putkeen ja saada samat rahat?
Ihminen joka käyttää yhden vuoden pelkkään opiskeluun voi käyttää ne loput viisi vuotta vaikka mihin tahansa muuhun, sillä aikaa kun muut vaan vieläkin opiskelee ja opiskelee. Työntekoon, matkusteluun, juhlimiseen jne. Vuosi elämästä on niin lyhyt aika, ettei siinä menetä mitenkään nuoruuttaan, vaikka sen vuoden ei muuta tekisi kuin opiskelisi ja tenttisi.
Pakko myöntää, olen kateellinen sellaisille ihmisille, jotka kykenevät tuohon. Siis positiivisella tavalla kateellinen ja hienoa, että joillakin elämä on ollut ja on tälläkin hetkellä sellaista, että tuollaiseen pystyy. Haluaisin pystyä itsekin :). Traumatausta vaikuttaa aika vahvasti siihen, mitä jaksaa ja mihin pystyy. Eikä turvaverkkoja juurikaan ole, joten opiskelujen yhteydessä on käytävä töissä. Syvään juurtunut turvattomuus ja pelko tulevaisuudesta tekee liian varovaiseksi ja pelokkaaksi ottamaan riskejä ja heittäytymään. Jatkuva murehtiminen, pelko ja pahimpaan varautuminen vievät energiaa. Ja kaiken tämän turhan reagoinnin poisoppiminen vie vielä enemmän energiaa ja resursseja. Voisikohan minun elämä vielä joskus olla tuollaista, että voisi vain täysillä keskittyä yhteen asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse lukemaan juttua, mutta voiko joku kertoa MIKSI ihmeessä kukaan haluaa käydä oikiksen vuodessa? Mikä on tähän syynä?
Koki ulkopuolisuuden tunnetta eikä tykännyt ilmapiiristä, halus pois niin nopeasti kuin mahdollista
En usko. Hänenhän piti tietää että on ulkopuolinen jo ennen opintojen alkua sitten. Ei hän ole voinut edes kuukautta selvitellä löytyykö kavereita ja mikä ilmapiiri ja sitten alkaa vasta optimoimaan opintoja ja anomaan tuota oikopolkua. Hänen on täytynyt päättää haluavansa valmistua nopeasti ennen kuin on edes nähnyt hyväksytäänkö häntä. Ei voi siis olla syy nopealle opiskelulle tuo kun nopea opiskelu päätetty ennen kokemusta ilmapiiristä.
Nyh, nyh. Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi tarve mitätöidä hänen saavutuksensa.
Ensinnäkin oikeustieteelliseen on jo vaikea päästä ja kyllä tuo hänen saavutuksensa on omaa luokkaansa.
Myönnetään vain reilusti, että kyse on poikkeuksellisen erinomaisesta suorituksesta.