Lue keskustelun säännöt.
Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Onhan aivokuollutta kommenttia.
Ehkäpä hyvä käytännön esimerkki siitä, miten yksinäiseksi älykäs ihminen voi tuntea itsensä, apinoiden keskellä.
Tämä ihminen, josta juttu kertoo, on selvästi poikkeuksellinen, ja onkin hienoa, että hänet on valtakunnan teh_media ottanut käsittelyyn. Jos vaikka niitä anus turtirunkkuja jatkossa vähemmän 🙂
Yksi selitys nopeaan suorittamiseen muuten ovat etätentit. Ne ovat huomattavasti helpompia kuin lähitentit, mutta silti 500+ pongelia vuodessa kandin-maisterintöineen on ”kelpo kiskaisu”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.
Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.
No kaksi puolta; miten hän itse on kommunikoinut ja ollut muiden kanssa? Pieneltä paikkakunnalta tuleminen isompaan pitäjään voi olla erilaista kuin mihin tottunut.
Tämä on, tiedätkö, puolien suhteen ihmisen anatomiaan verrattavissa oleva asia:
Aivan kuten ihmisellä on etu- ja takapuoli, tässä asiassa toinen puoli on järkevä ja toinen suoltaa paskaa.
Kehitä tätä ajatusta tykönäsi ns. omin voimin, saatat vielä oppia jotakin.
Itse kun jaksan samana päivänä käydä sekä suihkussa, että tiskata, on jo voittaja fiilis. Että ihan samalla tavalla ei tuota tarmoa syntymässä jaeta.
Vierailija kirjoitti:
Itse kun jaksan samana päivänä käydä sekä suihkussa, että tiskata, on jo voittaja fiilis. Että ihan samalla tavalla ei tuota tarmoa syntymässä jaeta.
Joo muidem_vika on
Vierailija kirjoitti:
Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.
Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.
Miten tuolla opiskelutahdilla on edes tutustunut muihin tyyppeihin kunnolla? Kaikkihan ovat hieman epävarmoja ekana vuonna ja vertailevat itseään muihin. Tuntuu oudolta vetää ilmapiiristä johtopäätöksiä noin lyhyellä ajalla. Toki on varmasti moni ihmetellyt opiskelutahtia ja verrannut itseensä...ei kun se on tietenkin kateutta 😨
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskinkertaisena on parasta elää ja olla. Onneksi en itse kärsi pakonomaisesta tarpeesta olla menestynyt tai saada siitä tunnustusta. Keskinkertainen suoritus on aina ollut riittävä. Olen säästynyt paljolta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.
Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.
Kenen pitäisi sanoa "vau kun olet lahjakas" ja missä vaiheessa? Pitäisikö yliopistoissa järjestää yleinen vau-tilaisuus heti lukuvuoden aluksi? Sinne voisivat ilmoittautua kaikki itsensä vaun arvoiseksi kokevat, ja sitten heidät kukitettaisiin ja muut opiskelukaverit laitettaisiin niiamaan ja kumartamaan.
Tai tietysti vähintäänkin ensimmäisen tentin jälkeen professorien pitäisi kätellä tenteissä hyvin menestyneet ja sanoa "vau".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieno suoritus, mutta...
Mä ihmettelen tosi paljon miten toi on mahdollista käytännön kannalta, koska ainakin itteäni otti päähän ylioopiston hallinnon jäykkyys. Esimerkiksi virkamiesruotsin kurssi kesti melkein puoli vuotta ja pakolliset läsnäolot piti lusia, samoin graduseminaarissa piti olla opponoijana ja tietyt kurssit menivät heti täyteen, ja et mahtunut ensimmäiselle vaikka olit kyttäämässä ilmoittautumisajan alkamisajankohtana siellä verkossa...
En olisi omaa tutkintoani saanut mitenkään vuodessa hallinnollisisista syistä, joten todella paljon kiinnostaisi tietää, miten tuohon on päädytty? Oikiksen kursseihin kuuluu myös pakolliset käräjäoikeuden istuntojen seuraamiset ja raportoimiset.
Kaveri luki psykologiksi kahdessa ja puolessa vuodessa ja teki samaan aikaan töitä.
Hän tentti kaikki mahdolliset opinnot ja olisi varmaan saanut nopeamminkin tutkinnon, mutta pakolliset kurssit ja tietyt läsnäolot (plus se opintojen ohella tehtävä työ) "pitkittivät".
Joka tapauksessa, oma kokemus on, että ei siihen maisterin tutkintoon viittä vuotta mene, jos tosissaan tekee, mutta haluan kyllä tietää miten toi on yliopiston puolelta mahdollistettu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.
Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.
No kaksi puolta; miten hän itse on kommunikoinut ja ollut muiden kanssa? Pieneltä paikkakunnalta tuleminen isompaan pitäjään voi olla erilaista kuin mihin tottunut.
Niin, hänhän oli ollut myös vaihtarina yhden lukiovuoden Saksassa, joten ei ollut aivan peräkylän tyttö, niin kuin itse olin Helsinkiin tullessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieno suoritus, mutta...
Mä ihmettelen tosi paljon miten toi on mahdollista käytännön kannalta, koska ainakin itteäni otti päähän ylioopiston hallinnon jäykkyys. Esimerkiksi virkamiesruotsin kurssi kesti melkein puoli vuotta ja pakolliset läsnäolot piti lusia, samoin graduseminaarissa piti olla opponoijana ja tietyt kurssit menivät heti täyteen, ja et mahtunut ensimmäiselle vaikka olit kyttäämässä ilmoittautumisajan alkamisajankohtana siellä verkossa...
En olisi omaa tutkintoani saanut mitenkään vuodessa hallinnollisisista syistä, joten todella paljon kiinnostaisi tietää, miten tuohon on päädytty? Oikiksen kursseihin kuuluu myös pakolliset käräjäoikeuden istuntojen seuraamiset ja raportoimiset.
Kaveri luki psykologiksi kahdessa ja puolessa vuodessa ja teki samaan aikaan töitä.
Hän tentti kaikki mahdolliset opinnot ja olisi varmaan saanut nopeamminkin tutkinnon, mutta pakolliset kurssit ja tietyt läsnäolot (plus se opintojen ohella tehtävä työ) "pitkittivät".
Joka tapauksessa, oma kokemus on, että ei siihen maisterin tutkintoon viittä vuotta mene, jos tosissaan tekee, mutta haluan kyllä tietää miten toi on yliopiston puolelta mahdollistettu!
Tosta jutun rivien välistä noheva ja egon droppaamisen hallitseva ehkäpä osaa lukea sellaisen, että kyseessä on ihminen, jonka lahjakkuus on ylivertaista muihin nähden.
Hänen kaltaiselleen kyllä polkua tasoitetaan, ja hyvä niin.
Monilla aloilla ei kaikkia kursseja edes järjestetä joka vuosi, joten ihan mahdotonta olisi. Sitten esim gradun teko yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.
Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.
Kenen pitäisi sanoa "vau kun olet lahjakas" ja missä vaiheessa? Pitäisikö yliopistoissa järjestää yleinen vau-tilaisuus heti lukuvuoden aluksi? Sinne voisivat ilmoittautua kaikki itsensä vaun arvoiseksi kokevat, ja sitten heidät kukitettaisiin ja muut opiskelukaverit laitettaisiin niiamaan ja kumartamaan.
Tai tietysti vähintäänkin ensimmäisen tentin jälkeen professorien pitäisi kätellä tenteissä hyvin menestyneet ja sanoa "vau".
No ihan tässä kirjoitellessaan. Jokainen joka miettii, että varmaan autisti, varmaan tehnyt avoimessa kursseja, ei ole ottanut makefy jne dissaamista, voisi ajatella, että ko henkilö on poikkeuksellisen lahjakas. Niin itse ajattelen, tällaisena keskiverto 7-8 ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno suoritus, mutta...
Mä ihmettelen tosi paljon miten toi on mahdollista käytännön kannalta, koska ainakin itteäni otti päähän ylioopiston hallinnon jäykkyys. Esimerkiksi virkamiesruotsin kurssi kesti melkein puoli vuotta ja pakolliset läsnäolot piti lusia, samoin graduseminaarissa piti olla opponoijana ja tietyt kurssit menivät heti täyteen, ja et mahtunut ensimmäiselle vaikka olit kyttäämässä ilmoittautumisajan alkamisajankohtana siellä verkossa...
En olisi omaa tutkintoani saanut mitenkään vuodessa hallinnollisisista syistä, joten todella paljon kiinnostaisi tietää, miten tuohon on päädytty? Oikiksen kursseihin kuuluu myös pakolliset käräjäoikeuden istuntojen seuraamiset ja raportoimiset.
Kaveri luki psykologiksi kahdessa ja puolessa vuodessa ja teki samaan aikaan töitä.
Hän tentti kaikki mahdolliset opinnot ja olisi varmaan saanut nopeamminkin tutkinnon, mutta pakolliset kurssit ja tietyt läsnäolot (plus se opintojen ohella tehtävä työ) "pitkittivät".
Joka tapauksessa, oma kokemus on, että ei siihen maisterin tutkintoon viittä vuotta mene, jos tosissaan tekee, mutta haluan kyllä tietää miten toi on yliopiston puolelta mahdollistettu!
Tosta jutun rivien välistä noheva ja egon droppaamisen hallitseva ehkäpä osaa lukea sellaisen, että kyseessä on ihminen, jonka lahjakkuus on ylivertaista muihin nähden.
Hänen kaltaiselleen kyllä polkua tasoitetaan, ja hyvä niin.
Tämä polun tasoittelu olisi kiva ilmetä tosta jutusta, Hesari ei ole suhtautunut tohon nyt ihan journalistisella ja kriittisellä otteella... joku tossa mättää, ei yliopiston byrokratia yksinkertaisesti toimi noin jouhevasti, eikä toi voi olla mahdollista kaikille (siis suorittaa se noin mutkattoman nopeasti).
Sen itsekin huomasin, että tenttimällä ja essee-tehtävillä pystyi tekemään jäätävän määrän opintopisteitä, mutta tietyt pakolliset kurssit ja läsnäolot veivät kyllä vauhdista terävimmän kärjen valmistua nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monilla aloilla ei kaikkia kursseja edes järjestetä joka vuosi, joten ihan mahdotonta olisi. Sitten esim gradun teko yms.
Joo ja meillä oli useampi pakollinen kurssi, joihin ylipäätään pystyi kirjautumaan vasta kandin tutkinnon saatuaan. Jos oikiksesta voi valmistua vuodessa, mitä on jätetty välistä...? Tässähän menee koko yliopiston uskottavuus, jos toi on mahdollista, miksi jengiä istutetaan siellä vuosikaupalla ja estetään nopeampi valmistuminen? Toihan on epäreilua, kaikki kurssit vaan heti tarjolle fuksivuodesta lähtien!
Todennäköisesti teki oikeustieteen perusopinnot ja osan aineopinnoista viittä vaille valmiiksi avoimessa. Avoimessa ei kai tehdä kandia? Eli marssi suoraan kandiseminaariin, sai kandiopinnot kasaan jouluun mennessä, ja maisterivaiheen graduineen suoritti 9 kuukaudessa. Avoimessa tehnyt verkko-opintoja todennäköisesti jo lukiossa ollessaan.
Tuo on kyllä vaikeaa saada onnistumaan jo kurssijärjestelyjen puolestakin, kunnioitettavaa!
Meillä Turussa on päälle 100 opintopistettä perusopintoja eli käytännössä 5-8 op kirjatenttikursseja, joista valtaosa on suoritettava ennen kuin saat oikeuden hakea erikoistumisjaksoille. Erikoistumisjaksoja on suoritettava 3, jokainen kestää noin 4kk, opetus on läsnäolopakollista ja kurssi sisältää 15 sivun kirjallisen työn.
Kun erikoistumisjaksot on suoritettu (en nyt muista, pitikö jopa kaikki suorittaa ensin), saat oikeuden hakea syventäviin opintoihin eli käytännössä graduryhmään, jonka opetus kestää minimissäänkin fast trackilla joitakin kuukausia. Gradun voit toki tehdä vaikka heti oikikseen päästyäsi valmiiksi, mutta on eri asia, pääsetkö sille syventävien opintojaksolle, jonka aihepiiristä olet gradusi tehnyt, koska valinta riippuu arvosanoista ja suoritettujen opintojen määrästä.
Lisäksi on kieliopinnot, joita on suoritettava useita kursseja. Esimerkiksi englantia on 4 läsnäolovelvoitteista kurssia, joista jokainen kestää puoli vuotta ja sääntönä on, että et saa tehdä kahta kurssia samanaikaisesti. Eli noita olisi jo mahdoton suorittaa vuoteen. Vaihtoehtona on korvata englanti jollakin toisella kielellä, jonka opettaja sallii sen, koska englanti ei ole pakollinen. Pakollista on ainoastaan lukea joko englantia, ranskaa tai saksaa 4 kurssia ja ruotsia 3 kurssia. Vapautuskokeita en ole kuullut meillä tarjottavan muista kuin ruotsin kursseista, ja siihenkään ei kertauskurssia lukuun ottamatta riitä edes a-ruotsin laudatur-tason osaaminen, päntätä pitää.
Eli aika mahdottomassa on onnistunut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuttu, joka sai oikkiksesta hyvät paperit 2 vuodessa, sai tänä aikana opiskellessa lapsen ja opiskeli myös muuta alaa samalla. Opiskeli kuitenkin sitten vielä opettajaksi ja työn ohella vuodessa asianajajaksi. Jäi kuitenkin opettajaksi, koska oli vähän aikaa asianajajana ja oli kumma kyllä saanut opettajaa huonompaa palkkaa. Muutenkin äärilahjakas esim taiteellisesti. Olen varma, että hänellä on valokuvamuisti.
Kirjoitin väärin. Ensin 2 vuodessa oikkis asianajajaksi ja sitten vuodessa töiden ohessa tuomariksi.
Taas näitä "tarinoita", asianajajatutkinto vaatii
"on toiminut neljä vuotta lakimiestehtävissä, joista kaksi vuotta asianajoalalla"
tuo on suoraan Asianajajaliiton sivuilta...
Kaikki opinnot oli tehty tuon vuoden aikana, ei mitään etukäteen: "21-vuotias Lotta Yli-Hukkala-Siira suoritti runsaassa vuodessa 583 opintopistettä yliopistossa."
Nyt kyllä jutustani kertomatta yhtä sun toista, esim. erillisjärjestelyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.
Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.
Miten tuolla opiskelutahdilla on edes tutustunut muihin tyyppeihin kunnolla? Kaikkihan ovat hieman epävarmoja ekana vuonna ja vertailevat itseään muihin. Tuntuu oudolta vetää ilmapiiristä johtopäätöksiä noin lyhyellä ajalla. Toki on varmasti moni ihmetellyt opiskelutahtia ja verrannut itseensä...ei kun se on tietenkin kateutta 😨
Jonkun laitoksen tai tiedekunnan ilmapiiri on muutakin kun se vieressä istuva tyyppi. Se on kaikkea ihan jopa siitä kuinka professori kohtelee siivoja siihen, että miten ylemmille vuosikursseilla olevat opiskelijat kohtelevat nuorempia. Paradoksaalisesti työpaikalla voi olla surkea ilmapiiri ja siltikin siellä on töissä myös se paras kaveri.
Me tässä ketjussa olemme puhuneet kateudesta. Hän itse ei ole sanonut sitä ja kyllähän se silti monesti toisten teksteissä vaikuttaa perimmäinen syy olevan. Tai sitten se on jotain muuta, joka ei oikein selviä minulle.
Sisun käyttöönoton jälkeen? Uskomatonta!