Onko peruskoulu nykyään vaativampaa, kuin 20-30 vuotta sitten?
Teini väitti näin. Ainakin arvostelu on muuttunut, esim arvosana 8 käytöksestä on kuulemma nykyään hyvä. Omana aikana olisi ollut huono. Aineissa alle 8 oli huono, nykyään kasiin pitää tehdä töitä. Kuulemma. Vai vedätetäänkô minua? Itselläni huonoin arvosana oli liikunta 7, se ei noussut vaikka olin aina tunneilla asianmukaisin varustein ja tein mitä käskettiin. Koulu oli aika helppoa, jos yhtään viitsi panostaa. Ja nyt vaaditaan kauheasti?
Kommentit (83)
Tähän voisivat vastata ehkä vain ne, jotka tekevät tilastoja siitä, mitä ennen piti tietää jollain luokalla. Minä en kykenisi vastaamaan.
Jaa’a. Ainakaan enää luokalle ei taideta jättää ketään.
Vierailija kirjoitti:
Jaa’a. Ainakaan enää luokalle ei taideta jättää ketään.
Ei ainakaan helposti, tehtäviä mukautetaan ennemmin...
"Vai vedätetäänkô minua?"
Kyllä. 1980-luvun ja 1990-luvun lievästi kehitysvammaisetkin kävivät vaativampaa koulua kuin nykyiset yläkoululaiset ja lukiolaiset.
Mieti itsekin nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten yleissivistystä ja -osaamista: kouluista poistetaan seuraavaksi kuulemma viisarikellot kun nuoret eivät enää opi lukemaan eivätkä katsomaan niitä;
Kuukausia ei enää osata, ja esim. jonkun tietyn kuukauden sijoittaminen oikealle paikalleen vuoden kulussa aiheuttaa suuria ongelmia (nykyään kuuluu sanoa "haasteita") koululaisille;
Juuri kukaan ei osaa eikä uskalla puhua puhelimeen. Itku tulee ja tarvitaan rauhoittavia pillereitä sekä terapiaa;
Kaupungeissa enemmistö nuorista aikuisista on ajokortittomia eivätkä osaa ajaa mitään moottorikulkupeliä ja ajatuskin "ahdistaa", ja niistä harvoista jotka menevät autokouluun, osa hinkkaa insinööriajoa 10-20 kertaa ennen kuin suorittavat sen hyväksytysti. Keskustelupalstoilta olen oppinut, että Suomessa on nykyään myös sellaisia nuoria aikuisia, jotka eivät osaa ajaa polkupyörällä;
Mitään muita sijamuotoja ei enää osata kuin ulkopaikallissija (-lla, -llä tai -lle): "Muutin toiselle kunnalle." ; "Hän opiskeli yliopistolla kemian tohtoriksi..." ; "Kävimme kaupoilla..." jne;
Ei osata maksaa rahalla eikä osata edes perin yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja pienin luvuin, puhumattakaan että osattaisiin antaa rahasta takaisin (oikeaa määrää) myyntityössä;
Kukaan ei osaa mitään tapakulttuuriin liittyvää: ei osata käyttää veistä ja haarukkaa, ei osata nostaa kahvikuppia yhdellä kädellä, ei osata tervehdyksiä, ei kiitetä eikä sanota "ole / olkaa hyvä", lippis pysyy päässä ruokapöydässäkin (pojilla), haistaan hielle ja alapääeritteille kun ei osata huolehtia hygieniasta;
Nuoret miehet eivät ymmärrä, että se heppi on tarkoitettu naisen etu- eikä takapuoleen; ne tulevat ihan villeiksi "anaalista" ja "pyllystä"...
...ja mitä kaikkea vielä!
On se vaativaa. Itse sain kymppejä istumalla vain hiljaa tunneilla.
En tiedä mutta nykyisin lapsia/nuoria pidetään pumpulissa. Ei ole elämän koulua, mikään ei saa sattua henkisesti tai fyysisesti.
Kävikö teinisi koulua myös 20-30 vuotta sitten, kun kykenee tekemään vertailua?
Enkku on vaikeutunut, samoin biologia ja terveystieto. Muissa aineissa on vaatimustasoa laskettu.
Yläkoululaisista suuri osa ei enää osaa henkkariaan, osoitettaan, puhelinnumeroaan, kuukausia, viikonpäiviä jne. Keskustellaan ihan yleisesti, voiko yläkoululaiselta vaatia kirjan lukemista tai kokonaisin lausein kirjoittamista. Monessa muussa maassa on taso reilusti korkeammalla.
Käsitöitä opetetaan nykyään vähän. Oppilaiden suoritukset ovat suorastaan romahtaneet. Osa oppilaista ei kykene edes yhdeksännellä tekemään käsin mitään käyttökelpoista. Ja he ovat sentään valinneet käsitöitä valinnaisaineekseen!
Moni koulussa tarvittava taito perustuu asioihin, jotka on ennen opittu arkielämässä kotona. Esimerkiksi puhelinluettelon käyttö, kello, rahankäyttö ja siihen liittyvät pienet laskutoimitukset, bussiaikataulujen lukeminen, puhelinnumeroiden ja kauppalistojen ulkoa opettelu.
Näitä ei enää tehdä, joten niitä ei osatakaan. Kielitunneilla ei silti opeteta systemaattisesti hakemiston käyttöä. Ykskaks lapset olivat vain lakanneet osaamasta sitä - koska puhelinluettelot katosivat.
Tukiopetukseen ei ole resursseja ja luokalle ei ole jätetty 20 vuoteen ketään. 50 vuotta sitten ehtojen antaminen oli ihan tavallista, nykyään saa suoraan sen armovitosen, jolla pääsee seuraavalle luokalle.
Nykyisin vitosen saa käymällä suurimmalla osalla tunneista tekemättä mitään, kymppiä varten sai ainakin omalla yläasteellani tehdä kunnolla töitä lahjakkaimmatkin, oli niin tiukat opettajat. Kouluissa taitaa olla enemmän sosiaalisia ongelmia kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten, kielitaidottomat, moniongelmaiset ym. samassa luokassa. Myös tämän takia koulussa on vaikeampaa. Toisaalta taas itse osattavien asioiden suhteen taidetaan olla peruskoulussa samalla tasolla kuin ennenkin. Vertailun vuoksi sen sijaan lukiossa on vanhempani (opettaja) mukaan oikeasti vaikeampaa verrattuna entiseen. Olen nyt 20, jos joku miettii.
Vierailija kirjoitti:
Jaa’a. Ainakaan enää luokalle ei taideta jättää ketään.
Minäkin luulin näin, mutta tämä osoittautui vääräksi, kun tuttavaperheemme tyttö kertaa nyt ekaluokkaa.
Ja tiedän erään toisen perheen, jossa käy eskarivuotta toiseen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Käsitöitä opetetaan nykyään vähän. Oppilaiden suoritukset ovat suorastaan romahtaneet. Osa oppilaista ei kykene edes yhdeksännellä tekemään käsin mitään käyttökelpoista. Ja he ovat sentään valinneet käsitöitä valinnaisaineekseen!
Myöskään kaunoa ei enää opeteta. Vaikka kaunokirjoitusta ei arjessa tarvitse, se on erinomaista hienomotoriikan harjoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Enkku on vaikeutunut,.
Johtuuko tämä siitä, että suurella osalla on jo puhetaito valmiina, koska monet oppii sen ihan vain nettiä käyttämällä. Sitten panostetaan kielioppiin ?
Oma lapseni ei ole ollut mitenkään hyvä koulussa, mutta englannista saa ysejä ja kymppejä ihan vain siksi, että on sitä harjoitellut niin paljon ihan netissä keskustelemalla.
En tiedä. - Ehkä ei tarvitse olla, ainakaan jos mielii jatko -opintoihin korkeakouluun/ yliopistoon, koska korkeakoulu ja yliopisto -opiskelupaikkoja on suunnilleen yhtä paljon kuin ikäluokassa on potenttiaalisia nuoria. - Ei toki toistaiseksi vielä kaikilla mahdollisuutta aloittaa itse valitsemallaan alalla ilman, että ensin saa paikan joko hyvillä ylppäreiden arvosanojen siivittämänä tai pääsykokeella. Myös ns. avoimenkin yo:n kautta voi saada monelta alalta nykyisin myös paikan.
Isompi haaste onkin siinä minne nuori suuntaa vanhan oppivelvollsiuuden jälkeen ammattikouluun vai lukioon. Mutta eiköhän joku paikka järjesty ja auteta ja tueta jatkamaan kun oppivelvollisuus ikää nostettiin 18 vuoteen asti.
Opetuksessa otettu varmaan Gaussin käyrä käyttöön.... Eli luultavasti mennään opiskelijoiden ehdoilla eikä jäykkien määrittelyjen että miten hyvin joku tietty asia tulee hallita.
Tässä on omat hyvät ja huonot puolensa toki.
Hyvinä puolina se opetuksen "ajassa pysyminen" ettei enää mankeloida lakanoita köksän tunnilla tai muuta järjetöntä.
Huono puoli sitten se että tulee "Joukossa tyhmyys tiivistyy" -efekti, että ei tarvitsisi sitten mitään osata.
8 on vanha 9 ja 9 on vanha 10. Nykyään oppimista on siirretty enemmän oppilaan omalle vastuulle, eikä 10 saa ilman, että käyttäisi suuren osan vapaa-ajastaan aiheen parissa.
Ei ole. Mitään ei vaadita enää opeteltavaksi ulkoa eikä kaunokirjoitustakaan enää ole olemassakaan.
Lapsesi on oikeassa ainakin numeroista:
Nykyään 8 on hyvä:
4 hylätty suoritus
5 välttävä
6 kohtalainen
7 tyydyttävä
8 hyvä
9 kiitettävä
10 erinomainen
Aiemmin oli asteikko:
4 heikko
5 ja 6 välttävä
7 ja 8 tyydyttävä
9 ja 10 kiitettävä
Myös käytöksen numerosta hän on oikeassa: 8 on normaali hyvä numero. Se on jo hyvää käytöstä. 9 ja 10 pitää tehdä jotain extraa, yleensä paljon extraa. Sant kiitos, anteeksi ja ole hyvä eivät ole tätä extraa. Ennen sen 10 sai kun piti päänsä ummessa, sanoi opettajalle kiitos, tämän ojentaessa paperit ja oli kiusaamatta ketään.
Oppisisällöstä: on aineita, joissa on jo yleinen tietämys kasvanut 20-30 vuodessa. Esimerkki siitä on englannin kieli. Siksi myös oppilailta vaaditaan toisenlaista osaamista kuin ennen. Toisaalta esim. matematiikan osaamista on ymmärtääkseni helpotettu, mikä taas tulee sitten lukiossa ongelmaksi.
Lisäksi on huomattavaa, että ennen jos osasit lukea ja vastata kokeisiin, niin nykyään pitää lisäksi osata tehdä tehtäviä netissä, tehdä esseitä ja kirjoitelmia, esityksiä tietokoneella, mitä erilaisempia ryhmätöitä niin oman luokkalaisten kuin muiden luokkalaisten kanssa jne. Tällä tavalla ne vaatimukset ovat myös laajemmat.
Minkä ikäinen lapsi ap:lla on? Minusta on nimittäin omituista, että jos olet kaikissa vanhempainilloissa ollut, niin et ole kuullut esim. tuosta käytöksen numerosta, että 8 on hyvä numero?
Miksi otsikossa on pilkku?