Onko "ullage" (engl.) sanalle olemassa suomalaista vastinetta?
Millä nimellä suomeksi kutsutaan säiliön, pullon, paketin tms. astian tyhjänä ei-sisällön täyttämää osaa?
Vai onko meillä sille edes erillistä sanaa vai onko ainoa tapa tuolla tavalla selittämällä ilmaista kiertäen, samaan tapaan kun futuurin ilmaiseminen on tehtävä?
Yritin jo KVG:tä ja paria sanakirjaa löytämättä mitään, mutta ajattelin vielä kysyä jos jollekin tulisi täällä mieleen sana joka sille meillä on, mutta ei nyt löytynyt.
Kommentit (105)
Ap, kirjoitti viestin 101. Pahoittelut unodin puumerkin alta.
Netti tietää kertoa että ullage tarkoittaa tilaa joka pullossa/kanisterissa tai muussa vastaavassa jää korkin/kannen ja nesteen/sisällön yläpinnan väliin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, niin kuin nyt tästäkin ketjusta huomataan, niin sille sanalle ei kovin vakiintunutta suomenkielistä sanaa ole käytössä. Jos mulle tulisi töissä vastaan sana "ullage", niin se olisi jonkun reaalimaailman oikean yrityksen ihan oikeassa materiaalissa, jonka sanavalinnoilla olisi ihan oikeaa reaalimaailman vaikutusta. Se yritys olisi käyttänyt ihan oikeaa reaalimaailman rahaa sen materiaalin tekemiseen ja kääntämiseen ja tietysti haluaa, että se materiaali on asiallinen myös suomeksi. Sit pitäisi alkaa miettiä, voiko puhua esim. täyttöasteesta sen ullagen sijaan vai onko se ullage just se merkityksellinen asia, ja täytyykö käännöksestä käydä ilmi, että ullage on tarkoituksellista/toivottua/välttämätöntä vai sattumaa tai seurausta fysiikan laeista, ja onko sillä väliä, ilmaiseeko käännös, mistä se ullage johtuu (vajaatäyttö, haihtuminen/loiskuminen ja kaataminen) jne.
Kyllä mä mieluummin jättäisin siihen ullageen törmäämättä työkontekstissa.
OK, ymmärrän.
Mutta kyllä minusta viestin 83 esittämä hukkatila ehdotus on varsin hyvä. Hukkatila voi olla lämpötilan, haihtumisen, turvallisuuden tms. tarkoituksellisesti vuoksi jätetty teknisistä syistä tai tahattomasti syntyvä. Kuljetus- ja varastointiteknisesti se ei ole merkityksetön tuotantotaloudelliselta kannalta tehokkuuden näkökulmasta. Siis peruste jättää täyttämättä aivan täyteen ('silmään asti') olisi olennainen, jos ja kun se tehdään tai sitten tyhjä tila syntyy olosuhteiden myötä varastoinnin tai kuljetuksen aikana.
Vajaus myös mielestäni olisi hyvä toisena merkityksenä, silloin kun kyse on enemmän tilanteesta, jossa on osittaisesti käyttöä on jo tapahtunut ja ei olla enää alkutilanteessa, joka vallitsi kun astia/säiliö oli aivan täysi tai tilanteessa jossa oli jäljellä vain välttämätön turvallisuuden tms. vuoksi jätetty hukkatila.
Toki tämä on vain yhden tavallisen kansalaisen mielipide ja käsitys asiasta. Mutta miksipä tätä ei joutaisi pohtia ammattilaisetkin vaikka Kotimaisten kielten keskuksessa, heidän sarkaa se minusta olisi.
No niinpä, mutta kun yleensä sen käännöksen ei pitäisi olla "mun mielestä hyvä", vaan kunkin alan terminologian mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Netti tietää kertoa että ullage tarkoittaa tilaa joka pullossa/kanisterissa tai muussa vastaavassa jää korkin/kannen ja nesteen/sisällön yläpinnan väliin
Kiva kun vaivauduit kertomaan, me ei sitä vielä oltu huomattukaan aiemmin /s
OK, ymmärrän.
Mutta kyllä minusta viestin 83 esittämä hukkatila ehdotus on varsin hyvä. Hukkatila voi olla lämpötilan, haihtumisen, turvallisuuden tms. tarkoituksellisesti vuoksi jätetty teknisistä syistä tai tahattomasti syntyvä. Kuljetus- ja varastointiteknisesti se ei ole merkityksetön tuotantotaloudelliselta kannalta tehokkuuden näkökulmasta. Siis peruste jättää täyttämättä aivan täyteen ('silmään asti') olisi olennainen, jos ja kun se tehdään tai sitten tyhjä tila syntyy olosuhteiden myötä varastoinnin tai kuljetuksen aikana.
Vajaus myös mielestäni olisi hyvä toisena merkityksenä, silloin kun kyse on enemmän tilanteesta, jossa on osittaisesti käyttöä on jo tapahtunut ja ei olla enää alkutilanteessa, joka vallitsi kun astia/säiliö oli aivan täysi tai tilanteessa jossa oli jäljellä vain välttämätön turvallisuuden tms. vuoksi jätetty hukkatila.
Toki tämä on vain yhden tavallisen kansalaisen mielipide ja käsitys asiasta. Mutta miksipä tätä ei joutaisi pohtia ammattilaisetkin vaikka Kotimaisten kielten keskuksessa, heidän sarkaa se minusta olisi.