Onko "ullage" (engl.) sanalle olemassa suomalaista vastinetta?

Ilmari.

Vierailija kirjoitti:

Ilmari.

Tyhjäpää?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hyvinkin voi ullakko olla yhteydessä ullageen, merkityksessä tyhjä ilmatila tai välitila. Esim. suomalainen sana kuningas on jopa jo pronssikautinen germaaninen lainasana, josta ovat sitten muodostuneet ruotsin  ja englannin kung ja king-sanat.

"Eli Suomessa ja Virossa sana on niiden ei-germaanisuudesta ja ei-indoeurooppalaisuudesta huolimatta säilynyt siis paremmin ennallaan kuin germaanikielissä, mikä on muutenkin yleistä." (Wikipedia)

Jospa onkin niinpäin, että ranskan ouillage juontuu suomen ullakko-sanasta :O 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hyvinkin voi ullakko olla yhteydessä ullageen, merkityksessä tyhjä ilmatila tai välitila. Esim. suomalainen sana kuningas on jopa jo pronssikautinen germaaninen lainasana, josta ovat sitten muodostuneet ruotsin  ja englannin kung ja king-sanat.

"Eli Suomessa ja Virossa sana on niiden ei-germaanisuudesta ja ei-indoeurooppalaisuudesta huolimatta säilynyt siis paremmin ennallaan kuin germaanikielissä, mikä on muutenkin yleistä." (Wikipedia)

Totta kai näin voi olla. Mutta samannäköisyys ei ole siitä mikään todiste. Erilaisia etymologisia selityksiä voi keksiä ihan helposti.

Täältä löytyy sanan historiaa:

https://books.google.com/books?id=Yso9AQAAMAAJ&pg=RA1-PA158&lpg=RA1-PA1…

Vierailija kirjoitti:

Ullage on siis netto- ja bruttotilavuuden ero, jos teidän selitykset ymmärsin oikein.

Mutta käytetäänkö ullagea pelkästään nesteissä eli ei käy kaikkiin esim. kaupan hyllyn tuotteisiin? Saako käyttää punajuuritölkistä mutta ei myslipaketista?

Tilavuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hyvinkin voi ullakko olla yhteydessä ullageen, merkityksessä tyhjä ilmatila tai välitila. Esim. suomalainen sana kuningas on jopa jo pronssikautinen germaaninen lainasana, josta ovat sitten muodostuneet ruotsin  ja englannin kung ja king-sanat.

"Eli Suomessa ja Virossa sana on niiden ei-germaanisuudesta ja ei-indoeurooppalaisuudesta huolimatta säilynyt siis paremmin ennallaan kuin germaanikielissä, mikä on muutenkin yleistä." (Wikipedia)

Totta kai näin voi olla. Mutta samannäköisyys ei ole siitä mikään todiste. Erilaisia etymologisia selityksiä voi keksiä ihan helposti.

Täältä löytyy sanan historiaa:

https://books.google.com/books?id=Yso9AQAAMAAJ&pg=RA1-PA158&lpg=RA1-PA1…

Niin mistä tuolta voi lukea ullakko-sanan historian? Selkeämpi linkki, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Ullage on siis netto- ja bruttotilavuuden ero, jos teidän selitykset ymmärsin oikein.

Jep, mutta mikä on sitä tilavuuseroa kuvaava sana suomeksi. Hyviä ehdotuksia tuli jo mutta jos on ehdottaa parempia, niin laita toki.

Siis, sillä sanalla suomeksi kuvaat/kutsut vaikkapa olutpullon sisällä oluen täyttämätöntä osaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hyvinkin voi ullakko olla yhteydessä ullageen, merkityksessä tyhjä ilmatila tai välitila. Esim. suomalainen sana kuningas on jopa jo pronssikautinen germaaninen lainasana, josta ovat sitten muodostuneet ruotsin  ja englannin kung ja king-sanat.

"Eli Suomessa ja Virossa sana on niiden ei-germaanisuudesta ja ei-indoeurooppalaisuudesta huolimatta säilynyt siis paremmin ennallaan kuin germaanikielissä, mikä on muutenkin yleistä." (Wikipedia)

Totta kai näin voi olla. Mutta samannäköisyys ei ole siitä mikään todiste. Erilaisia etymologisia selityksiä voi keksiä ihan helposti.

Täältä löytyy sanan historiaa:

https://books.google.com/books?id=Yso9AQAAMAAJ&pg=RA1-PA158&lpg=RA1-PA1…

Eihän tässä ole pelkkä samannäköisyys, vaan myös merkityksessä samaa. Itse lähtisin tämän perusteella tutkimaan, juontuvatko samasta kantasanasta. Oli miten oli, itselleni on joka tapauksessa erinomainen muistisääntö nyt tuo ullakko ja esim. viinitynnyrin yläosan tyhjä osa eli ullage.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hyvinkin voi ullakko olla yhteydessä ullageen, merkityksessä tyhjä ilmatila tai välitila. Esim. suomalainen sana kuningas on jopa jo pronssikautinen germaaninen lainasana, josta ovat sitten muodostuneet ruotsin  ja englannin kung ja king-sanat.

"Eli Suomessa ja Virossa sana on niiden ei-germaanisuudesta ja ei-indoeurooppalaisuudesta huolimatta säilynyt siis paremmin ennallaan kuin germaanikielissä, mikä on muutenkin yleistä." (Wikipedia)

Totta kai näin voi olla. Mutta samannäköisyys ei ole siitä mikään todiste. Erilaisia etymologisia selityksiä voi keksiä ihan helposti.

Täältä löytyy sanan historiaa:

https://books.google.com/books?id=Yso9AQAAMAAJ&pg=RA1-PA158&lpg=RA1-PA1…

Huom: Hei yllä olevan liinkin kirjoittaja!

Linkki ei toimi, Google Books ei anna linkata suoraan sivuille tai no, antaa mutta jos kokeilet itse käyttää tuota linkkiä niin päädyt vain etusivulle. Kirjoissa ei voi myöskään suoraan vaihtaa jollekin sivulle pääsivulta.

Ullakosta sanotaan Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa v. 2004 (kielitieteellinen auktoriteetti asiassa) seuraavaa:

"Talon vinttiä tai ylisiä merkitsevän ullakko-sanan vastineeksi on arveltu viron sanaa ulu ja liivin sanaa ulä, jotka kumpikin merkitsevät katon ulkonemaa tai leveää räystästä, mutta rinnastukset ovat sekä äänne- että merkityserojen takia epävarmoja.

Sanan alkuperäkin on hämärän peitossa. Yhden selityksen mukaan se olisi johdos samasta *ula-vartalosta, josta on muodostettu myös verbi → ulottua, mutta jos tämä pitäisi paikkansa, sanan pitäisi olla nykykielessä *ulakko, ei ullakko. Toisen selityksen mukaan sana olisi germaaninen laina, jonka alkumuoto olisi kantaskandinaavin *uf-flakan. Tämä merkitsisi sananmukaisesti ylhäällä olevaa suojakatosta. Tästä olisi kuitenkin pitänyt tulla nykykieleen *uhlakko. Kolmannen selityksen mukaan ullakko olisi rakenteeltaan hämärtynyt yhdyssana, jonka alkuperäiset rakenneosat olisivat *ulko-lakka tai *ula-lakka. Jälkiosa lakka on vanha suojakatoksen nimitys. Kaikissa selityksissä on äännehistoriallisia ongelmia, eikä mitään niistä ole yleisesti hyväksytty.

Suomen kirjakielessä ullakko on esiintynyt Agricolasta alkaen."

(Selitystä ei löydy sellaisenaan netistä, koska Sanakirjaa ei ole diginä helposti saatavilla. Kaikki tieto ei ole sähköistä vieläkään :-))

Vierailija kirjoitti:

Kokeilen kun tuo yksi pöllö väitti:

Väliliha. Ta-daa!

Se voi välilihankorvike, nyhtökauraa tai jotain sellaista. 

^ Ja lisätäkseni Häkkiseen, Agricolan aikaan ranskan sana on vielä esiintynyt muodossa "heuillage" ja lausuttu sen verran eri lailla, että ei voi olla ainakaan äännelaina (rimmaa "voyagen" kanssa).

Alkoi nyt kyllä kiehtoa ullakon alkuperä!

sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ullage on siis netto- ja bruttotilavuuden ero, jos teidän selitykset ymmärsin oikein.

Mutta käytetäänkö ullagea pelkästään nesteissä eli ei käy kaikkiin esim. kaupan hyllyn tuotteisiin? Saako käyttää punajuuritölkistä mutta ei myslipaketista?

Random House Compact Unabridged Dictionary, Second Edition 1996 kirjoittaa seuraava:

"ul-lage (ul*ij), n. 1. the amount by which the contents

fall short of filling a container, as a cask or bottle. 2.

the quantity of wine, liquor, or the like, remaining in a

container that has lost part of its contents by evapora-

tion, leakage, or use. 3. Rocketry. the volume of a

loaded tank of liquid propellant in excess of the volume

of the propellant; the space provided for thermal expan-

sion of the propellant and the accumulation of gases

evolved from it. [1400—50; late ME < AF ulliage; OF

ouillage, (h)eullage wine needed to fill a cask, equiv. to

(a)ouill(er) to fill (a cask) (deriv. of ouil eye, hole < L

oculus) + -age -AGE] —ul/laged, ad)."

Könemann Webster's New Encsyclopedic Dictionary, First Printing 1995:

"ul-lage \'al-ij\ m : the amount that a container (as a

cask) lacks of being full [Middle French eullage “act

of filling a cask’, from eudllier ‘‘to fill a cask’’, from

Old French ouil ‘eye, bunghole’’, from Latin oculus

6 ‘eye’ ]"

Noissa esimerkeissä on on vain neste ja kaasu. Pitäisi kysyä onko joku muu. En osaa sanoa onko joku synonyymi sitten kuivatavaralle olemassa ja oikeampi.

ullage (n.)

"amount by which a cask or bottle falls short of being full," late 15c., from Anglo-French ulliage (early 14c.), Anglo-Latin oliagium (late 13c.), Old French ouillage, from ouiller "to fill up (a barrel) to the bung," literally "to fill to the eye," from ueil "eye" (perhaps used colloquially for "bung"), from Latin oculus (from PIE root *okw- "to see").

Tämän mukaan juontaisi siitä, kuinka paljon "silmään" asti on täytetty.

Vierailija kirjoitti:

ullage (n.)

"amount by which a cask or bottle falls short of being full," late 15c., from Anglo-French ulliage (early 14c.), Anglo-Latin oliagium (late 13c.), Old French ouillage, from ouiller "to fill up (a barrel) to the bung," literally "to fill to the eye," from ueil "eye" (perhaps used colloquially for "bung"), from Latin oculus (from PIE root *okw- "to see").

Tämän mukaan juontaisi siitä, kuinka paljon "silmään" asti on täytetty.

Ja linkki oli siis:

https://www.etymonline.com/word/ullage

Täyttöaste kuvaa ainakin käänteisesti asian, vaikkei siis kuvaakaan sitä tyhjää tilaa, vaan sen täyden puolen.

Otavan Iso Tietosanakirja (Ensyclopeadia Fennica), Keuruu 1965, ei mitään mainintaa hakemistossa (10 osa) eikä aakkosellisella paikalla (9 osa)  Ullakko sanasta. Ehkäpä tietoa on pidetty niin triviaalina, ettei siitä ole katsottu aiheelliseksi sisällyttää mitään. Eikä näköjään myöskään Vintti sanalla. Paljon näkyy olevan kyllä muuta trivatietoa, mutta ei ainakaan näitä sanoja asiota selitetä.

Vierailija kirjoitti:

Täyttöaste kuvaa ainakin käänteisesti asian, vaikkei siis kuvaakaan sitä tyhjää tilaa, vaan sen täyden puolen.

Olisiko siis ihan vain täyttö ja sen vastakohta vaje, eli siis vaje tai vajaus olisi kuvaavin ullagelle? Joku ne jo ketjun alussa mainitsikin.

Pahoittelen tuota epäonnistunutta linkkausta Google booksiin. Sekö ei siis vie edes siihen kirjaan, mihin linkkasin?

Itse kun klikkaan tuota linkkiä, päädyn hakutuloksiin Virittäjä-nimisestä kirjasta, jossa tuo "ullakko" mainitaan. Joku jo kirjoitteli sieltä Häkkisestä about kaiken sen, mitä tuossakin kirjassa sanotaan (veikkaan, että tuo on Häkkisen lähde, koska se on 1900-luvun alkupuolelta). Eli kenenkään ei tarvitse tuntea tuskaa, kun ei päässyt linkkiin läpi lukemaan.