Onko "ullage" (engl.) sanalle olemassa suomalaista vastinetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan selityksestä ymmärtänyt tarkoititko esim. ilmatilaa eli se ilmaa täynnä oleva osuus joka esim. pulloissa on? Tai sitten jonkun säiliön mahdollisesti sisällä olevaa koneistoa/putkistoa/muuta laitteistoa?

ul·lage

/ˈəlij/

noun

1.the amount by which a container falls short of being full.

Ei tuo vastaa kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

@Eri  Ohis.

Ullage käyttöesimerkkejä on jo tullut mutamia aiemmissa viesteissä viinin ym. tynnyreiden ym. yhteydessä koskien täyttöastetta.

Mutta "astian" ja sisällön lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen ja on on jätettävä tieetty määrä tyhjää tilaa ettei "astia", joka voi olla vaikka tankkerin tai auton säiliöihin kohdistu voimia jotka voisivat särkeä paikkoja.  Ja miksei missä tahansa missä halutaan optimoida kuljettuksessa tai varastoinnissa säiliön tilavuuden käyttöä tms. Joku joka on alalla voinee kertoa lisää.

Mutta myöskin avaruusrakenttien kanssa tarvitaan yleensä ns. ullage motor ratkaisua, jolla varmistetaan että vajaan polttoainetankin polttoaine saadaan pidettyä siinä osassa mistä se voidaan pumpata turbopumpuilla rakettimoottoriin, ilman että syntyy poltossa häiriöitä. Siitä voisi aiheutua kalliita vahinkoja kun ei pystyttäisi toteuttamaan laukaisun tavoitteita. Ullage motor on vanha keksintö ja sitä käytettiin jo mm. Apollo Saturn V kolmannen vaiheen apuna.

Kiitos tästä, mutta mua olisi kiinnostanut, miksi pitää puhua nimenomaan ullagesta eikä esim. täyttöasteesta. Että onko siihen muuta syytä kuin että valtakielessä on valittu niin päin. Se, että esim. kuljetuksessa säiliöön jää/jätetään tyhjää eri syistä on tietysti ihan ilmiselvää.

Esitetyistä käännöksistä ”hukkatila” olisi minusta selkein. Vajaus antaa ymmärtää, että jotain puuttuisi, pitäisi olla vielä enemmän, mutta siitä ei ole kyse. Tyhjä tila taas jotenkin epäselvä, hukkatila ilmaisee paremmin tietyn tilan, jota ei voi tai tarvitse täyttää millään.

Mutta oikeasti varmaan tilanteesta riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Esitetyistä käännöksistä ”hukkatila” olisi minusta selkein. Vajaus antaa ymmärtää, että jotain puuttuisi, pitäisi olla vielä enemmän, mutta siitä ei ole kyse. Tyhjä tila taas jotenkin epäselvä, hukkatila ilmaisee paremmin tietyn tilan, jota ei voi tai tarvitse täyttää millään.

Mutta oikeasti varmaan tilanteesta riippuen.

Näköjään palstalla on vaikea tarjota sanaa ilmatila koska se jää palstan mystiseen sanafiltteriin tarkennuksineen. Saat siis nyt pärjätä ilman perusteluita koska en jaksa kirjoittaa samaa asiaa kerta toisensa jälkeen eri sanoin pelkän palstan älyvapaan v....ilun vuoksi.

Ranskalaisilla on tähän useampikin vastine, mutta erittäin selvä ja helposti suomeenkin kääntyvä ilmaus in l'espace libre eli vapaa tila. Tämä kertoo selvästi, mistä on kyse.

Myös ilmaisua volume mort eli kuollut tila käytetään.

Inner empty space of the box

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

@Eri  Ohis.

Ullage käyttöesimerkkejä on jo tullut mutamia aiemmissa viesteissä viinin ym. tynnyreiden ym. yhteydessä koskien täyttöastetta.

Mutta "astian" ja sisällön lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen ja on on jätettävä tieetty määrä tyhjää tilaa ettei "astia", joka voi olla vaikka tankkerin tai auton säiliöihin kohdistu voimia jotka voisivat särkeä paikkoja.  Ja miksei missä tahansa missä halutaan optimoida kuljettuksessa tai varastoinnissa säiliön tilavuuden käyttöä tms. Joku joka on alalla voinee kertoa lisää.

Mutta myöskin avaruusrakenttien kanssa tarvitaan yleensä ns. ullage motor ratkaisua, jolla varmistetaan että vajaan polttoainetankin polttoaine saadaan pidettyä siinä osassa mistä se voidaan pumpata turbopumpuilla rakettimoottoriin, ilman että syntyy poltossa häiriöitä. Siitä voisi aiheutua kalliita vahinkoja kun ei pystyttäisi toteuttamaan laukaisun tavoitteita. Ullage motor on vanha keksintö ja sitä käytettiin jo mm. Apollo Saturn V kolmannen vaiheen apuna.

Kiitos tästä, mutta mua olisi kiinnostanut, miksi pitää puhua nimenomaan ullagesta eikä esim. täyttöasteesta. Että onko siihen muuta syytä kuin että valtakielessä on valittu niin päin. Se, että esim. kuljetuksessa säiliöön jää/jätetään tyhjää eri syistä on tietysti ihan ilmiselvää.

Muuten kuin sen mitä ketjuun jo liitetyistä selityksistä alkuperäiseen ns. silmään asti täyttämisestä on mainittu en osaa vastata tarkemmin. En ollut sattuneesta syystä paikalla kun sanonta ja myöhempi soveltaminen keksittiin :)

Ehkä se keskustelija, joka viittasi tarvitsevansa käsitettä säiliöalusten kanssa osaisi tarkentaa sitä meille.

Voisitko itse tarkentaa, onko oma kiinnostuksesi kielitieteeseen harrastus- vai ammatilliselta ja jos jäljempää niin tiedätkö jonkun joka saisi ehdotettua ullage sanaa Suomi - Englanti sanakirjaan?

Vierailija kirjoitti:

Esitetyistä käännöksistä ”hukkatila” olisi minusta selkein. Vajaus antaa ymmärtää, että jotain puuttuisi, pitäisi olla vielä enemmän, mutta siitä ei ole kyse. Tyhjä tila taas jotenkin epäselvä, hukkatila ilmaisee paremmin tietyn tilan, jota ei voi tai tarvitse täyttää millään.

Mutta oikeasti varmaan tilanteesta riippuen.

Ehdottamasi hukkatila on tähän astisista mielestäni paras ja kuvaavin hukkatila voi olla tarkoituksella jätetty tai tarkoittamaton, mutta merkityksetön se ei ole kuljetuksen, kaupan tai varastoinnin tehokkuuden kustannusten näkökulmasta.

Vajaus on myös hyvä toissijainen merkitys. Välitila jota esitettiin ehkä myös, mutta edelliset kaksi on vielä parempia.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

@Eri  Ohis.

Ullage käyttöesimerkkejä on jo tullut mutamia aiemmissa viesteissä viinin ym. tynnyreiden ym. yhteydessä koskien täyttöastetta.

Mutta "astian" ja sisällön lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen ja on on jätettävä tieetty määrä tyhjää tilaa ettei "astia", joka voi olla vaikka tankkerin tai auton säiliöihin kohdistu voimia jotka voisivat särkeä paikkoja.  Ja miksei missä tahansa missä halutaan optimoida kuljettuksessa tai varastoinnissa säiliön tilavuuden käyttöä tms. Joku joka on alalla voinee kertoa lisää.

Mutta myöskin avaruusrakenttien kanssa tarvitaan yleensä ns. ullage motor ratkaisua, jolla varmistetaan että vajaan polttoainetankin polttoaine saadaan pidettyä siinä osassa mistä se voidaan pumpata turbopumpuilla rakettimoottoriin, ilman että syntyy poltossa häiriöitä. Siitä voisi aiheutua kalliita vahinkoja kun ei pystyttäisi toteuttamaan laukaisun tavoitteita. Ullage motor on vanha keksintö ja sitä käytettiin jo mm. Apollo Saturn V kolmannen vaiheen apuna.

Kiitos tästä, mutta mua olisi kiinnostanut, miksi pitää puhua nimenomaan ullagesta eikä esim. täyttöasteesta. Että onko siihen muuta syytä kuin että valtakielessä on valittu niin päin. Se, että esim. kuljetuksessa säiliöön jää/jätetään tyhjää eri syistä on tietysti ihan ilmiselvää.

Muuten kuin sen mitä ketjuun jo liitetyistä selityksistä alkuperäiseen ns. silmään asti täyttämisestä on mainittu en osaa vastata tarkemmin. En ollut sattuneesta syystä paikalla kun sanonta ja myöhempi soveltaminen keksittiin :)

Ehkä se keskustelija, joka viittasi tarvitsevansa käsitettä säiliöalusten kanssa osaisi tarkentaa sitä meille.

Voisitko itse tarkentaa, onko oma kiinnostuksesi kielitieteeseen harrastus- vai ammatilliselta ja jos jäljempää niin tiedätkö jonkun joka saisi ehdotettua ullage sanaa Suomi - Englanti sanakirjaan?

Kyllä tämä ihan ammatillstakin on tämä kiinnostus. Toivon kyllä hartaasti, etten koskaan joudu ottamaan kantaa kääntäjän tekemään päätökseen siitä, kuinka ullage suomeksi ilmaistaan. 😅

Sanakirjan tekijöihin ei ole siteitä, mutta ensinhän varmaan pitäisi saada joku sana juurtumaan käyttöön suomen kieleen. Voisikohan suomen kielen lautakunta antaa suosituksen?

Ja nimenomaan toivoin kysymykseeni ulage-sanan käyttöyhteyksistä vastausta tältä henkilöltä, joka käyttää sanaa työssään.

Mitä tulee "vajaukseen" sanan ullage käännöksen, niin ullagehan alkukielessäkään ei ota kantaa siihen, miksi säiliö ei ole täynnä. Kaikissa määritelmässä mitä nyt olen tämän keskustelun yhteydessä lukenut, mainitaan, että ullage voi olla seurasta siitä, että säiliötä ei ole täytetty täyteen alunperinkään, siitä on haihtunut tai loiskunut nestettä, tai osa nesteestä on käytetty.

Puoliksi täynnä?

Vierailija kirjoitti:

Sanakirja ei tunnista sanaa "ullage".

Kannattaa laittaa googlen hakuun, että ullage meaning, tai ullage definition, saa selityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanakirja ei tunnista sanaa "ullage".

Kannattaa laittaa googlen hakuun, että ullage meaning, tai ullage definition, saa selityksen.

Englanti - Suomi sanakirja ei sisällä sanaa ja tarjoa sille käännöstä.

Siitähän tässä on ollut koko ajan kyse, eikä siitä mitä ullage termillä tarkoitetaan. Senhän kirjoitin jo avaukseen, jos olisit koheltamiseltasi malttanut lukea.

Törpöt kommentit, jollainen kirjoittamasi on, ei edistä mitenkään asian selvittämistä mikä on tai olisi sopiva käännös.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Puoliksi täynnä?

Toinen törppö, terve vaan sinullekin. Nyt kun sait jo 5 sekuntia kaipaamaasi huomiota, voitkin suunnata muualle jakamaa lisää yhtä päteviä ohjeitasi. Hei vaan, älä pidä kiirettä takaisin.

*ttu, että joskus jotku ihmiset nyppii, pahoittelut muille sapekkaasta sivalluksesta.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

@Eri  Ohis.

Ullage käyttöesimerkkejä on jo tullut mutamia aiemmissa viesteissä viinin ym. tynnyreiden ym. yhteydessä koskien täyttöastetta.

Mutta "astian" ja sisällön lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen ja on on jätettävä tieetty määrä tyhjää tilaa ettei "astia", joka voi olla vaikka tankkerin tai auton säiliöihin kohdistu voimia jotka voisivat särkeä paikkoja.  Ja miksei missä tahansa missä halutaan optimoida kuljettuksessa tai varastoinnissa säiliön tilavuuden käyttöä tms. Joku joka on alalla voinee kertoa lisää.

Mutta myöskin avaruusrakenttien kanssa tarvitaan yleensä ns. ullage motor ratkaisua, jolla varmistetaan että vajaan polttoainetankin polttoaine saadaan pidettyä siinä osassa mistä se voidaan pumpata turbopumpuilla rakettimoottoriin, ilman että syntyy poltossa häiriöitä. Siitä voisi aiheutua kalliita vahinkoja kun ei pystyttäisi toteuttamaan laukaisun tavoitteita. Ullage motor on vanha keksintö ja sitä käytettiin jo mm. Apollo Saturn V kolmannen vaiheen apuna.

Kiitos tästä, mutta mua olisi kiinnostanut, miksi pitää puhua nimenomaan ullagesta eikä esim. täyttöasteesta. Että onko siihen muuta syytä kuin että valtakielessä on valittu niin päin. Se, että esim. kuljetuksessa säiliöön jää/jätetään tyhjää eri syistä on tietysti ihan ilmiselvää.

Muuten kuin sen mitä ketjuun jo liitetyistä selityksistä alkuperäiseen ns. silmään asti täyttämisestä on mainittu en osaa vastata tarkemmin. En ollut sattuneesta syystä paikalla kun sanonta ja myöhempi soveltaminen keksittiin :)

Ehkä se keskustelija, joka viittasi tarvitsevansa käsitettä säiliöalusten kanssa osaisi tarkentaa sitä meille.

Voisitko itse tarkentaa, onko oma kiinnostuksesi kielitieteeseen harrastus- vai ammatilliselta ja jos jäljempää niin tiedätkö jonkun joka saisi ehdotettua ullage sanaa Suomi - Englanti sanakirjaan?

Kyllä tämä ihan ammatillstakin on tämä kiinnostus. Toivon kyllä hartaasti, etten koskaan joudu ottamaan kantaa kääntäjän tekemään päätökseen siitä, kuinka ullage suomeksi ilmaistaan. 😅

Sanakirjan tekijöihin ei ole siteitä, mutta ensinhän varmaan pitäisi saada joku sana juurtumaan käyttöön suomen kieleen. Voisikohan suomen kielen lautakunta antaa suosituksen?

Ja nimenomaan toivoin kysymykseeni ulage-sanan käyttöyhteyksistä vastausta tältä henkilöltä, joka käyttää sanaa työssään.

Mitä tulee "vajaukseen" sanan ullage käännöksen, niin ullagehan alkukielessäkään ei ota kantaa siihen, miksi säiliö ei ole täynnä. Kaikissa määritelmässä mitä nyt olen tämän keskustelun yhteydessä lukenut, mainitaan, että ullage voi olla seurasta siitä, että säiliötä ei ole täytetty täyteen alunperinkään, siitä on haihtunut tai loiskunut nestettä, tai osa nesteestä on käytetty.

Jaa, iski et toivo? Onko se jotenkin työläs ja vaivaannuttava prosessi?

Minulla sitä vaaraa ei ole, en tee työtä kielen kanssa muuten kuin käyttäjänä, enkä ole siihenkään mitenkään erityisesti koulutettu kielen käyttäjä. Toki koulut käynyt, opiskellut ja sitten ollut työelämässä jo yli 30v. Jossa erilaisten asioiden selkeästi ilmaiseminen on jokseenkin keskeistä sitten kun jonkun asian dokumentoin. Siinä kuvaan prosessin ja tuotan tarvittavan ohjeen jonka mukaan itse toimin ja samoin muiden oletetaan toimivan 'firmassa', joskus hieman laajemminkin.

Ullage tuli kuitenkin nyt aivan muussa yhteydessä vastaan ja olen kuullut sanan aiemminkin muutaman kerran ja sen asiayhteydestä on voinut päätellä merkityksen. Tapani mukaan uuden ilmaisun tai sanan kuultuani jään usein miettimään miten sanoisin asian suomeksi ja yritän muistaa palata asiaan. Usein kuitenkin unohdan sen kun ei ollut sopivaa hetkeä selvitellä asiaa rauhassa sanakirjoja käsillä vieressä. Perjantaina vapaa päivänä sattui olemaan kun kuulin sanan uudestaan ja hämmästyin kun en löytänyt vastinetta.

Ja se onko ullage sanalla ja ullakolla juolahti sitten vasta myöhemmin mieleen, ullakolla piipahtaessa vanhoja sanakirjoja kaivelemassa. Ullakko ei varsinaisesti kuulu omaan aktiiviseen sanavarastooni, vintti se minun kasvuympäristössä on lähes aina ollut. Ullakko sanaa kuulee nykyisin hyvin harvoin ainakin minun kokemuksen mukaan. Tiedä sitten onko se alueellista ja missä päin suomea se olisi vinttiä yleisempi --- hmm, jälleen yksi asia lisää jota kannattaisi selvittää mahdollisen hypoteesin vuoksi.

Jokunen vuosi sitten asuintalooni tehdyn käytävä remontin yhteydessä kerroksiin merkittiin numerot ja vinttikerrokseen U. Ihmettelin, että kuka nimittää vinttiä ullakkoksi, mutten sitten vaivautunut sen pitemmälle. Nyt sitten ullage sanan suomennoksen metsästyksen vuoksi vintti kerroksen U-kirjain nousi suorastaan seinästä irti ja heilui nenän edessä. Kun palasin asuntoon, niin hetken perästä juolahti mieleen, että hei ullage ja ullakko kuulostavat hieman samalta ja niillä on jossain määrin samansuuntaista merkitystäkään. Voisiko ullakko olla suomenkieleen lainattu sana, jolla olisi jotain tekemistä tuon ullage sanan kanssa.

Huom, en siis esitä mitään tervakauppa teoriaa vakavasti otettavaksi se olisi liian pitkälle menevää, hypoteesista on vielä matkaa pitkästi ja pitäisi löytyä muutakin kun pelkkä hento mielikuvituksen loikka näytöksi ja tueksi. Se on kielitieteilijöiden ja kielen historian tutkijoiden työtä, minun kompetenssi ei siihen riitä.

Siinä taustaa tälle keskustelulle, jos se jotakuta mietityttää.

Ap.

Kannattaisiko ne käännökset käydä kysymässä alalla työskenteleviltä eikä koittaa mutuilla semanttisella pyörityksellä jotain sopivalta kuulostavaa sanaa jota kukaan ei käytä missään tosielämän tilanteessa?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko ne käännökset käydä kysymässä alalla työskenteleviltä eikä koittaa mutuilla semanttisella pyörityksellä jotain sopivalta kuulostavaa sanaa jota kukaan ei käytä missään tosielämän tilanteessa?

Varmasti ammatti- ja työasioissa niin. Mutta käytätkö,sinä useinkin ammattilaisten apua muuten vain harrastusten tai näkemäsi sanojen suomentamiseen sekä myös maksat heille tehdystä työstä?

Jos et ole huomannut, niin AV:lla on päivystävien kahelien ja surkuttelijoiden lisäksi aikaa viettämässä monen alan asiantuntijoita, osa aivot narikkaan asenteella osa vaan juuri sillä hetkellä muuten paremman tekemisen puutteessa aikaa kuluttamassa.

Minäkin olen sellainen, siis en kahteen ensimmäiseen kategoriaan kuuluva ainakaan omasta mielestäni, vaan asiantuntijoihin. Ja jos asiallisesti osaat esittää asiasi ja kysyä, niin huutelun joukosta saatat löytää ihan päteviä asiantuntijoiden antamia ohjeita jota on ihan yhtä hyviä, kun tulisit asiakkaana työelämässä vastaan.

Medialukutaitoa tarvitaan, siihen että erottaa ne helmet MUTU:sta, huutelun ja ala-arvoisen kettuilun kyllä tunnistaa ilman muuta pöhkömpikin.

Selkiskä, vai tarviitko lisää rautalankaa?

Ap..

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaisilla on tähän useampikin vastine, mutta erittäin selvä ja helposti suomeenkin kääntyvä ilmaus in l'espace libre eli vapaa tila. Tämä kertoo selvästi, mistä on kyse.

Myös ilmaisua volume mort eli kuollut tila käytetään.

Kääntyy suoraan hyvin, mutta jos käsite ei ole suomeksi vakiintunut ja selkeä, niin voi aiheuttaa hämmennystä. Jos ilmaus vaatii mukaansa selityksen, niin ei ole kovin hyvä käännös. Aina hyvä käännös ole mahdollinen.

Suomeksi vapaa tila kuulostaa, no, vapaalta tilalta. Sinne vaan lisää tavaraa. Kenties l’espace libre on samanlaista?

Kuollut tila voisi toimia, mutta saattaisi herättää hämmennystä. Mikä tila ja miksi, ja minkä takia käyttökelvotonta?

Hukkatila olisi termi, joka ilmaisisi, että käyttökelpoinen, ehkä joskus käytettykin tila, jota ei juuri nyt voi käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko ne käännökset käydä kysymässä alalla työskenteleviltä eikä koittaa mutuilla semanttisella pyörityksellä jotain sopivalta kuulostavaa sanaa jota kukaan ei käytä missään tosielämän tilanteessa?

Varmasti ammatti- ja työasioissa niin. Mutta käytätkö,sinä useinkin ammattilaisten apua muuten vain harrastusten tai näkemäsi sanojen suomentamiseen sekä myös maksat heille tehdystä työstä?

Jos et ole huomannut, niin AV:lla on päivystävien kahelien ja surkuttelijoiden lisäksi aikaa viettämässä monen alan asiantuntijoita, osa aivot narikkaan asenteella osa vaan juuri sillä hetkellä muuten paremman tekemisen puutteessa aikaa kuluttamassa.

Minäkin olen sellainen, siis en kahteen ensimmäiseen kategoriaan kuuluva ainakaan omasta mielestäni, vaan asiantuntijoihin. Ja jos asiallisesti osaat esittää asiasi ja kysyä, niin huutelun joukosta saatat löytää ihan päteviä asiantuntijoiden antamia ohjeita jota on ihan yhtä hyviä, kun tulisit asiakkaana työelämässä vastaan.

Medialukutaitoa tarvitaan, siihen että erottaa ne helmet MUTU:sta, huutelun ja ala-arvoisen kettuilun kyllä tunnistaa ilman muuta pöhkömpikin.

Selkiskä, vai tarviitko lisää rautalankaa?

Ap..

Jos olet tekemässä käännöstä niin eikö siinä sitten ole tärkeintä että sanavalinta on oikea eikä se että sinä olet tyytyväinen siihen mitä kirjoitit vaikket tiedä alasta mitään? Turhankin usein näkee noita sinun asenteellasi tehtyjä harrastekäännöksiä ja välillä ne saa kiristelemään hampaita kun kääntäjä on löytänyt valitsemansa sanan ties mistä netin trollipalstoilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko ne käännökset käydä kysymässä alalla työskenteleviltä eikä koittaa mutuilla semanttisella pyörityksellä jotain sopivalta kuulostavaa sanaa jota kukaan ei käytä missään tosielämän tilanteessa?

Varmasti ammatti- ja työasioissa niin. Mutta käytätkö,sinä useinkin ammattilaisten apua muuten vain harrastusten tai näkemäsi sanojen suomentamiseen sekä myös maksat heille tehdystä työstä?

Jos et ole huomannut, niin AV:lla on päivystävien kahelien ja surkuttelijoiden lisäksi aikaa viettämässä monen alan asiantuntijoita, osa aivot narikkaan asenteella osa vaan juuri sillä hetkellä muuten paremman tekemisen puutteessa aikaa kuluttamassa.

Minäkin olen sellainen, siis en kahteen ensimmäiseen kategoriaan kuuluva ainakaan omasta mielestäni, vaan asiantuntijoihin. Ja jos asiallisesti osaat esittää asiasi ja kysyä, niin huutelun joukosta saatat löytää ihan päteviä asiantuntijoiden antamia ohjeita jota on ihan yhtä hyviä, kun tulisit asiakkaana työelämässä vastaan.

Medialukutaitoa tarvitaan, siihen että erottaa ne helmet MUTU:sta, huutelun ja ala-arvoisen kettuilun kyllä tunnistaa ilman muuta pöhkömpikin.

Selkiskä, vai tarviitko lisää rautalankaa?

Ap..

Jos olet tekemässä käännöstä niin eikö siinä sitten ole tärkeintä että sanavalinta on oikea eikä se että sinä olet tyytyväinen siihen mitä kirjoitit vaikket tiedä alasta mitään? Turhankin usein näkee noita sinun asenteellasi tehtyjä harrastekäännöksiä ja välillä ne saa kiristelemään hampaita kun kääntäjä on löytänyt valitsemansa sanan ties mistä netin trollipalstoilta. 

Voisitko jo lopettaa olkinuken rakentamisen. En ole tekemässä mitään sellaista mistä syyllistät minua täysin aiheettomasti, joten purkauksesi oli täysin tarpeeton.

Kyse oli ja on edelleen pelkästään ei-työtä koskevassa tilanteessa vastaan tulleen termin ullage, joka on varsin harvoin kuultu, johtunut mietintä omassa pääkopassa mitähän se mahtaa olla suomeksi. Ihan vain siltä varalta että sattuisin tätä ei-työtä koskevasta asiasta keskustellessa toisen ei-työtä koskevasta asiasta kiinnostuneen kanssa niin voisin käyttää sitä kuvaamaan suomenkielistä termiä enkä joutuisi turvautumaan anglismiin.

OK, oliko liian vaikeaa ymmärtää tätä nyt ja lopettaa vänkääminen?

a) ammattilaisen käyttämisestä tässä tilanteessa (ei järkevää, ellet sinä suostu sitä maksamaan) ja

b) etten ole suin surminkaan kääntämässä mitään mikä pahentaisi entisestään hampaittesi kiristelyä.

Ehdotan, että otat harjoitustehtäväksi yleisten argumentointivirheiden läpi käymisen ja mietit kunkin kohdalla sorrutko myös niihin yhtä usein kun olkinukkeiluun.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

@Eri  Ohis.

Ullage käyttöesimerkkejä on jo tullut mutamia aiemmissa viesteissä viinin ym. tynnyreiden ym. yhteydessä koskien täyttöastetta.

Mutta "astian" ja sisällön lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen ja on on jätettävä tieetty määrä tyhjää tilaa ettei "astia", joka voi olla vaikka tankkerin tai auton säiliöihin kohdistu voimia jotka voisivat särkeä paikkoja.  Ja miksei missä tahansa missä halutaan optimoida kuljettuksessa tai varastoinnissa säiliön tilavuuden käyttöä tms. Joku joka on alalla voinee kertoa lisää.

Mutta myöskin avaruusrakenttien kanssa tarvitaan yleensä ns. ullage motor ratkaisua, jolla varmistetaan että vajaan polttoainetankin polttoaine saadaan pidettyä siinä osassa mistä se voidaan pumpata turbopumpuilla rakettimoottoriin, ilman että syntyy poltossa häiriöitä. Siitä voisi aiheutua kalliita vahinkoja kun ei pystyttäisi toteuttamaan laukaisun tavoitteita. Ullage motor on vanha keksintö ja sitä käytettiin jo mm. Apollo Saturn V kolmannen vaiheen apuna.

Kiitos tästä, mutta mua olisi kiinnostanut, miksi pitää puhua nimenomaan ullagesta eikä esim. täyttöasteesta. Että onko siihen muuta syytä kuin että valtakielessä on valittu niin päin. Se, että esim. kuljetuksessa säiliöön jää/jätetään tyhjää eri syistä on tietysti ihan ilmiselvää.

Muuten kuin sen mitä ketjuun jo liitetyistä selityksistä alkuperäiseen ns. silmään asti täyttämisestä on mainittu en osaa vastata tarkemmin. En ollut sattuneesta syystä paikalla kun sanonta ja myöhempi soveltaminen keksittiin :)

Ehkä se keskustelija, joka viittasi tarvitsevansa käsitettä säiliöalusten kanssa osaisi tarkentaa sitä meille.

Voisitko itse tarkentaa, onko oma kiinnostuksesi kielitieteeseen harrastus- vai ammatilliselta ja jos jäljempää niin tiedätkö jonkun joka saisi ehdotettua ullage sanaa Suomi - Englanti sanakirjaan?

Kyllä tämä ihan ammatillstakin on tämä kiinnostus. Toivon kyllä hartaasti, etten koskaan joudu ottamaan kantaa kääntäjän tekemään päätökseen siitä, kuinka ullage suomeksi ilmaistaan. 😅

Sanakirjan tekijöihin ei ole siteitä, mutta ensinhän varmaan pitäisi saada joku sana juurtumaan käyttöön suomen kieleen. Voisikohan suomen kielen lautakunta antaa suosituksen?

Ja nimenomaan toivoin kysymykseeni ulage-sanan käyttöyhteyksistä vastausta tältä henkilöltä, joka käyttää sanaa työssään.

Mitä tulee "vajaukseen" sanan ullage käännöksen, niin ullagehan alkukielessäkään ei ota kantaa siihen, miksi säiliö ei ole täynnä. Kaikissa määritelmässä mitä nyt olen tämän keskustelun yhteydessä lukenut, mainitaan, että ullage voi olla seurasta siitä, että säiliötä ei ole täytetty täyteen alunperinkään, siitä on haihtunut tai loiskunut nestettä, tai osa nesteestä on käytetty.

Jaa, iski et toivo? Onko se jotenkin työläs ja vaivaannuttava prosessi?

Ap.

No, niin kuin nyt tästäkin ketjusta huomataan, niin sille sanalle ei kovin vakiintunutta suomenkielistä sanaa ole käytössä. Jos mulle tulisi töissä vastaan sana "ullage", niin se olisi jonkun reaalimaailman oikean yrityksen ihan oikeassa materiaalissa, jonka sanavalinnoilla olisi ihan oikeaa reaalimaailman vaikutusta. Se yritys olisi käyttänyt ihan oikeaa reaalimaailman rahaa sen materiaalin tekemiseen ja kääntämiseen ja tietysti haluaa, että se materiaali on asiallinen myös suomeksi. Sit pitäisi alkaa miettiä, voiko puhua esim. täyttöasteesta sen ullagen sijaan vai onko se ullage just se merkityksellinen asia, ja täytyykö käännöksestä käydä ilmi, että ullage on tarkoituksellista/toivottua/välttämätöntä vai sattumaa tai seurausta fysiikan laeista, ja onko sillä väliä, ilmaiseeko käännös, mistä se ullage johtuu (vajaatäyttö, haihtuminen/loiskuminen ja kaataminen) jne.

Kyllä mä mieluummin jättäisin siihen ullageen törmäämättä työkontekstissa.