Onko "ullage" (engl.) sanalle olemassa suomalaista vastinetta?

Vierailija kirjoitti:

Pahoittelen tuota epäonnistunutta linkkausta Google booksiin. Sekö ei siis vie edes siihen kirjaan, mihin linkkasin?

Itse kun klikkaan tuota linkkiä, päädyn hakutuloksiin Virittäjä-nimisestä kirjasta, jossa tuo "ullakko" mainitaan. Joku jo kirjoitteli sieltä Häkkisestä about kaiken sen, mitä tuossakin kirjassa sanotaan (veikkaan, että tuo on Häkkisen lähde, koska se on 1900-luvun alkupuolelta). Eli kenenkään ei tarvitse tuntea tuskaa, kun ei päässyt linkkiin läpi lukemaan.

Joo Google tekee sitä tahallaan, kyse ei ole sinun viasta vaan Google ei halua että sivuille linkataan suoraan.  Heillä on siitä erillinen ohje, ei tietysti löydy sieltä kirjan sivulta mistään vaan pitää etsiä erikseen. Mutta ohjeetkaan ei kerro miten linkitetään jollekin sivulle suoraan. Tiedä sitten miksi ei, mutta olisi kiva jos kertoisivat niin olisi jonkun kerran turhauttanut hieman vähemmän.

https://support.google.com/books/partner/answer/3474239?hl=en

Sellanen tapaus tällä kertaa.

Jaa vielä sen verran, että ehkä linkki toimii jos on kirjautunut Googlen palveluun, mutta kirjautumattomille ja heidän palvelujaan muuten kuin hakukonetta (kirjautumatta) käyttävilläe se ei tietääkseni ainakaan toimi. Ei kännykällä, ei iPadilla eikä puhelimella.

Jos tämä jotain on, niin ehkä Googlen tekemää kiusaa jolla yrittävät saada ihmiset kirjautumaan ja voivansa sitten nuuskia entistä paremmin heitä. OK; mutta se juuri on minulle syy vältellä heitä.  Google, FB on kasvanut Internetin syöpä.

Paperinen sanakirjani sanoo vajaus, vuototappio

(Viinistä, viljasta)

Lausutaan alidz.

What is ullage? Definition and examples

Ullage or headspace is the air space at the top of a barrel, bottle, tank, or drum. The space is usually there so that the liquid can expand as temperatures change. In other words, it is the amount any container falls short of being full. The term may also refer to how much liquid a container has lost due to evaporation or leakage.

In shipping terminology, the term might not refer just to liquids, but also grains.

In customs terminology, ullage refers to how much liquid remains in a container after some of it has evaporated or leaked out.

We sometimes call the liquid that has evaporated or leaked out of the container the ‘angels’ share.’

The Oxford Living Dictionaries have the following two meanings of the term:

“1. The amount by which a container falls short of being full. 2. Loss of liquid, by evaporation or leakage.”

When we use ‘ullage’ as a verb, it means to determine how much air space there is. It might also mean to create an air space in a container.

Ullage – etymology

Etymology is the study of where words came from, i.e., their origin, as well as how their meanings have evolved.

With the meaning ‘amount by which a bottle or cask falls short of being full,’ the term first emerged in the English language in the late fifteenth century.

It came from the early fourteenth-century Anglo-French word Ulliage. The Anglo-French word came from the Old French word Ouillage, which came from Oiller.

Oiller meant ‘to fill up (a barrel) to the bung.’ Literally, it meant to fill to ‘the eye.’ Etymonline.com suggests that the word for ‘eye’ was a colloquial term for ‘bung.’

The Old French word came from Latin Oculus, which meant ‘eye.’

https://marketbusinessnews.com/financial-glossary/ullage/

"Silmään"täyttöön viittaa. Ja laivakuljetuksessa käytetään myös kuivatarvikkeisiin. "Angels share" on hauska.

Linkissä oikein kuvakin asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Ullakosta sanotaan Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa v. 2004 (kielitieteellinen auktoriteetti asiassa) seuraavaa:

"... Suomen kirjakielessä ullakko on esiintynyt Agricolasta alkaen."

Acrigola eli 1510-1557, Random house kommentissa 58 kommenttisi jälkeen mainitaan, että ulliage (us. kirjoitus/äänneasua) sana on peräisin ainakin 1400-1450 ajalta ja Könemann myös viittaa siihen.

Katselin mitä ullakko voisi olla eri kielillä ja ristikoiden täyttäjille ilmeisesti tehty sanakirjasovellus löysi aika monta käännöstöissä yhdelle sivulle. Ei kuitenkaan oikeastaan mitään edes lähelle ullakko sanaa muistuttavaa löydy. Ja ullage vs ullakko analogia on vain spekulaatiota, jotain minkä potentiaalisia yhteyksiä on hauska pohtia.

https://www.dictionaries24.com/fi/ullakko

Ehkä tätä pitäisi kysyä Aristoteleen kantapäästä. Onko vapaaehtoisia?

Tuota noin, tulipa mieleen.

Suomi kävi tervakauppaa Englantiin ja Hollantiin, erityisesti Pohjanmaan rannikkokaupungeista. Terva kuljetettiin tynnyreissä, en osaa sanoa oliko mittayksikkönä tynnyrin koko vai paino, mutta jos oli koko jäsen myötä tynnyrin täyttöaste ja tyhjä tila jos oli.

Arvelisin, että ullage termi ehkä on tullut tutuksi kauppaa käyneille tervaporvarvareille Hullissa viimeistään. Mitenköhän rantaruotsalaiset tai suomalaisen kieli taipunut ullage sanaa sanoessa?

Hypoteesi? Olisiko siitä kuinka pitkä matka ajatukselliseen oivallukseen vetää analogia ja käyttää kielikuvaa tynnyrin tyhjästä käyttämätömästä tilasta vastaavasti rakennuksen asuintilan yläpuolella olevaan tyhjään tilaan ja käyttää sille samaa ilmaisua?

Kunhan vain tässä illan kuluksi teetä keitellessä tuli mieleen sellainenkin ajatus, niinajattelin sen tämän ketjun jatkoksi kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

En ihan selityksestä ymmärtänyt tarkoititko esim. ilmatilaa eli se ilmaa täynnä oleva osuus joka esim. pulloissa on? Tai sitten jonkun säiliön mahdollisesti sisällä olevaa koneistoa/putkistoa/muuta laitteistoa?

ul·lage

/ˈəlij/

noun

1.the amount by which a container falls short of being full.

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, tulipa mieleen.

Suomi kävi tervakauppaa Englantiin ja Hollantiin, erityisesti Pohjanmaan rannikkokaupungeista. Terva kuljetettiin tynnyreissä, en osaa sanoa oliko mittayksikkönä tynnyrin koko vai paino, mutta jos oli koko jäsen myötä tynnyrin täyttöaste ja tyhjä tila jos oli.

Arvelisin, että ullage termi ehkä on tullut tutuksi kauppaa käyneille tervaporvarvareille Hullissa viimeistään. Mitenköhän rantaruotsalaiset tai suomalaisen kieli taipunut ullage sanaa sanoessa?

Hypoteesi? Olisiko siitä kuinka pitkä matka ajatukselliseen oivallukseen vetää analogia ja käyttää kielikuvaa tynnyrin tyhjästä käyttämätömästä tilasta vastaavasti rakennuksen asuintilan yläpuolella olevaan tyhjään tilaan ja käyttää sille samaa ilmaisua?

Kunhan vain tässä illan kuluksi teetä keitellessä tuli mieleen sellainenkin ajatus, niinajattelin sen tämän ketjun jatkoksi kirjoittaa.

Kuinkahan paljon ovat suomalaiset tervakauppiaat mahtaneet 1400- ja 1500-luvuilla lukea ranskaa. Se sanan ääntöasu nimittäin poikkeaa aika huomattavasti sen kirjoitusasusta. Lisäksi suomea ei ole tuohon aikaan kirjoitettu juurikaan (ennen Agricolaa löytyy ihan yksittäisiä lauseita/katkelmia), joten miksi ihmeessä se sana olisi ranskasta lainattu juuri muodossa "ullakko" eikä vaikkapa "ullas" tai "ullaasi". Ja kyllähän ne sanat assimiloituu aikojen saatossa, mutta että noin lyhyessä ajassa (se sana on sinne englantiinkin lainattu Middle English -vaiheen loppupuolen kieleen, ja Middle Englishiksi nykyään nimitetään sitä kieltä, jota käytettiin Normannien maihinnoususta v. 1066 myöhäiselle 1400-luvulle) olisi ullaasista tullut ullakko, niin vähän kyllä epäilen. Kun siis tosiaan siitä ullakosta löytyy näyte Agricolalta muodoissa "wllackon" ja "wllackost".

Ilmatila.

Ilmatila jos puhutaan erilaisissa tankeissa tai säiliöissä olevasta tilasta jossa ei ole nestettä tai mitä siellä sitten säilytetäänkään.

Vierailija kirjoitti:

Mikä jelvetti on tyhjänä ei-sisällön täyttämä osa. En tajuaisi vaikka selittäisit, kuka tuollaista sanaa edes tarvitsee.

Vähän aikaa sitten miehen kanssa pakkaillessani olisin tarvinnut tuollaista sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, tulipa mieleen.

Suomi kävi tervakauppaa Englantiin ja Hollantiin, erityisesti Pohjanmaan rannikkokaupungeista. Terva kuljetettiin tynnyreissä, en osaa sanoa oliko mittayksikkönä tynnyrin koko vai paino, mutta jos oli koko jäsen myötä tynnyrin täyttöaste ja tyhjä tila jos oli.

Arvelisin, että ullage termi ehkä on tullut tutuksi kauppaa käyneille tervaporvarvareille Hullissa viimeistään. Mitenköhän rantaruotsalaiset tai suomalaisen kieli taipunut ullage sanaa sanoessa?

Hypoteesi? Olisiko siitä kuinka pitkä matka ajatukselliseen oivallukseen vetää analogia ja käyttää kielikuvaa tynnyrin tyhjästä käyttämätömästä tilasta vastaavasti rakennuksen asuintilan yläpuolella olevaan tyhjään tilaan ja käyttää sille samaa ilmaisua?

Kunhan vain tässä illan kuluksi teetä keitellessä tuli mieleen sellainenkin ajatus, niinajattelin sen tämän ketjun jatkoksi kirjoittaa.

Kuinkahan paljon ovat suomalaiset tervakauppiaat mahtaneet 1400- ja 1500-luvuilla lukea ranskaa. Se sanan ääntöasu nimittäin poikkeaa aika huomattavasti sen kirjoitusasusta. Lisäksi suomea ei ole tuohon aikaan kirjoitettu juurikaan (ennen Agricolaa löytyy ihan yksittäisiä lauseita/katkelmia), joten miksi ihmeessä se sana olisi ranskasta lainattu juuri muodossa "ullakko" eikä vaikkapa "ullas" tai "ullaasi". Ja kyllähän ne sanat assimiloituu aikojen saatossa, mutta että noin lyhyessä ajassa (se sana on sinne englantiinkin lainattu Middle English -vaiheen loppupuolen kieleen, ja Middle Englishiksi nykyään nimitetään sitä kieltä, jota käytettiin Normannien maihinnoususta v. 1066 myöhäiselle 1400-luvulle) olisi ullaasista tullut ullakko, niin vähän kyllä epäilen. Kun siis tosiaan siitä ullakosta löytyy näyte Agricolalta muodoissa "wllackon" ja "wllackost".

Hull sijaitsee koillis englannissa Humber joen laaksossa ja siellä on pitkät perinteet Skandinavian ja Itämeren alueen kaupankäynnille jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihetta. Ranska ei tietääkseni ollut alueella vahvoja kieliä vaan vanha englanti ja vanha norja.

Ranskan vaikutus on etelämpänä puhutuista kielissä, mutta kaupan vuoksi yhtäällä keksittyjä tai opittuja käteviä sanoja on varmasti levinnyt maayhteyksien kautta ja laivojen miehistön puheissa jossain puhujien suuhun sopivassa äänneasussa. Siksi on aivan mahdollista, että 600-800 välillä Ranskassa käyttöönotettu sana on rantautunut kanaalin yli kaupassa ja siitä sadassa parissa englannin koillisosiin merkittäviin kauppasatama kuten Hull.

Loogisesti jos ullage sana on jossain äänneasunsa ollut satamassa käytössä lastia purettaesaa ja tarkastaessa kun sitä tyhjän tilan termiä kuten on aika luontevaa olettaa on käytetty tervakaupassa niin se olisi toki voinut siitä matkata puheessa sanana tervakauppiaiden mukana ja ehkä rantautua Suomeen jo paljon ennen kun suomea on kirjoitettu. Ja aluksi tietysti ehkä käytetty vain pienessä piirissä, siihen tarkoitukseen missä se on kuultu. Mutta ei ole mitenkään tavatonta, että hyödylliseksi koetun sanan käyttö leviää uusien käyttäjien myötä myös hieman laveampaa käyttöön kun mitä se on alunperin ollut.

Ajatus siitä, että joku soveltanut aiemmin mainittua analogiaa käyttäen tynnyrin tai astian yläreunaan jäävää tyhjää tilaa, myös hyötytilan yläpuoliseen tilaan rakennuksessa.

Toki asiaa pitäisi selvittää lähteistä tarkemmin, verrata tervakaupan käynnin alkamisen ajankohtaa, miten kauppaa käytiin, kaupan tapaa, mittayksiköitä, tutkia ullage sanan siirtymistä käytöön vanhassa englannissa jne.

Spekulaatiotahan tämä on, mutta ei minusta yhtään sen oudompi tai ihmeeelisempi kun sen kielitieteilijän esittämät lähinaapurien kielistä, joiden selitykset ja logiikka vaatii pidempiä ajatuksellista hyppyjä ollakseen edes jotenkin uskottavia, mitä ne minusta eivät ole.

Occamin partaveistä käyttäen, yksinkertaisinta selitystä seuraten löytyy yleensä todennäköisin tapahtumien kulku.

^Sulta jäi nyt huomioimatta se, että lähteiden mukaan kyseinen sana on lainattu ranskasta Englantiin noin 1400-luvulla (Late Middle English): https://www.lexico.com/definition/ullage

Pitäisin melko epätodennäköisenä, että se on sieltä tervakauppiaiden mukana kulkeutunut Suomeen löytymiseen Agricolan kielestä noin sata vuotta myöhemmin niin, että siihen on assimiloitunut lisää tavuja (ul-lak-ko vs. en ole vanhan ranskan tai englanninkaan asiantuntija, mutta tavutus ja ääntäminen lienee ollut aluksi jotain tyylin /u-laaz/ suuntaista ja nyttemmin se siis on Englannissa /a-lidz/ ) ja kovat konsonantit loppuun. Mut muista, että suomea ei ihan oikeasti ole kirjoitettu, eli ne tervakauppiaat on tuskin lukeneet rahtikirjoista, että "ul-la-ke" (koska siis suomen kirjain-äänne-vastaavuutta ei ollut ennen Agricolaa oikeastaan olemassa). Se sana olisi mitä todennäköisemmin ollut puheessa kevyesti assimiloitunut, samankuuloinen sana kun ranskaksi/englanniksi, ja siitä Agricola olisi sen sitten omien kirjoitussääntöjensä mukaan litteröinyt.

Ullage sana on käytössä muuten tanskan kielessä samassa merkityksessä kun englannissa ja samalla kirjoituasulla, mikä ei yllätä Tanskan ja Norjan yhteisen pitkän historian vuoksi ja molempien vuosituhansia pitkän keskinäisen kaupankäynnin ja kanssakäymisen.

Niin siis keskinäisen kaupankäynnin ja muutenkin kulttuurisen vaihdon kanssa Englannin kanssa.

Näkyy myös satunnaisesti Saksan kielisistä käännöksissä Ullage sanaa, mm. EU lain käännöksessä lainasanana vaikka ei olekaan yleisesti näköjään sille käytetty termi kuten "Flüssigkeitsverlust m" ja harvemmin. "Schwund m".

Vierailija kirjoitti:

Mikä jelvetti on tyhjänä ei-sisällön täyttämä osa. En tajuaisi vaikka selittäisit, kuka tuollaista sanaa edes tarvitsee.

Huoh. Jotkut ihmiset tekee esimerkiksi työkseen jotain muuta kuin istuu vaikka kaupan kassalla. Itsellä ainakin sana ullage on käytössä säännöllisesti kun on tekemisissä säiliöalusten kanssa, mutta aina puhutaan suomeksikin ullagesta kun ei hyvää käännöstä ole keksitty. -ei ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä jelvetti on tyhjänä ei-sisällön täyttämä osa. En tajuaisi vaikka selittäisit, kuka tuollaista sanaa edes tarvitsee.

Huoh. Jotkut ihmiset tekee esimerkiksi työkseen jotain muuta kuin istuu vaikka kaupan kassalla. Itsellä ainakin sana ullage on käytössä säännöllisesti kun on tekemisissä säiliöalusten kanssa, mutta aina puhutaan suomeksikin ullagesta kun ei hyvää käännöstä ole keksitty. -ei ap

Päänaukomisen sijaan olisi ollut kiva lukea vaikka pari esimerkkiä siitä, millaisissa tilanteissa nimenomaan se tyhjä tila on merkityksellinen, niin ei tarvisi arvailla. Itse kun osallistun keskusteluun enemmän kielitieteellisestä mielenkiinnosta. 😁

-Eri

@Eri  Ohis.

Ullage käyttöesimerkkejä on jo tullut mutamia aiemmissa viesteissä viinin ym. tynnyreiden ym. yhteydessä koskien täyttöastetta.

Mutta "astian" ja sisällön lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen ja on on jätettävä tieetty määrä tyhjää tilaa ettei "astia", joka voi olla vaikka tankkerin tai auton säiliöihin kohdistu voimia jotka voisivat särkeä paikkoja.  Ja miksei missä tahansa missä halutaan optimoida kuljettuksessa tai varastoinnissa säiliön tilavuuden käyttöä tms. Joku joka on alalla voinee kertoa lisää.

Mutta myöskin avaruusrakenttien kanssa tarvitaan yleensä ns. ullage motor ratkaisua, jolla varmistetaan että vajaan polttoainetankin polttoaine saadaan pidettyä siinä osassa mistä se voidaan pumpata turbopumpuilla rakettimoottoriin, ilman että syntyy poltossa häiriöitä. Siitä voisi aiheutua kalliita vahinkoja kun ei pystyttäisi toteuttamaan laukaisun tavoitteita. Ullage motor on vanha keksintö ja sitä käytettiin jo mm. Apollo Saturn V kolmannen vaiheen apuna.

Jaa niin, hyvä esimerkki nesteestä jonka lämpölaajeneminen pitää ottaa kuljetuksessa huomiioon on niinkin tavanomainen aine kun vesi. Jos täytät vesiastian aivan täyteen ja se jäätyy, niin se myös lähes varmasti halkaisee astian. Veden jäätymistä on käytetty aiemmin kivien ja kallion louhimiseen, joten sillä on melkoinen voima jota on parempi hallita ettei satu kalliita vahinkoja.