Mä aion kieltää lapseltani...

"Ennen makeiset ja limut olivat ylellisyystuotteita, nyt ne ovat arkipäivää. Limua saatiin vain saunapäivinä, nyt sitä rahdataan kaupoista urakalla." 

http://enkeliporsas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/166668-massya-kouluun Aika pysätyttävä kuva tuossa artikkelissa. :(

Hyvä idea! Itse myös meinaan kieltää itseltäni herkut/karkit arkipäivisin. Kunhan tämä herkuton tammikuu ensin loppuu... Tai ei tämä ole totaaliherkuton, en vaan itse osta mitään varsinkaan karkkia tai suklaata mutta esim kylässä en nipota leivoksista.

Onkohan sulla nyt ihan kaikki ruuvit suorassa. Elintavat on tärkeitä eikä herkkuja tarvii olla liikaa mut panosta nyt ihmeessä siihen lapsen kasvattamiseen

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 15:43"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 07:06"]Nämä kaikki kauniit suunnitelmat kariutuu siinä vaiheessa kun lapsi on koulussa ja sillä on omaa rahaa. Esim meidän lähikaupassa näkee miten valtavia määriä karkkia ostetaan. Ja syödään myös kerralla koska niitä papereita on joka paikassa. Harmi että vuosien taistelu on turhaa, jos lapsi päättää itse osallistua tuohon. [/quote] Ei ainakaan vielä ala-asteella? Kun eihän koulusta saa poistua sen ikäisenä kesken päivää... Ja pitääkö sitä rahaa antaa lapselle kun menee kouluun? Mulla ei ikinä ollut rahaa koulussa niin ei edes yläasteella voinut ostaa mitään kaupasta. Koulusta kotiin suoraan syömään oikeeta ruokaa ja sitten treeneihin :)

[/quote]

Mitä sä kuvittelet lasten tekevät ennen kouluun menoa ja sen jälkeen. Hoitovapaalla vielä ollessani kävin aamuvirkkujen lasten kanssa usein lähikaupassa aikaisin. Sieltä ne ala-asteelaiset haki ennen kouluun menoa limut ja namit mukaansa. Jos jollain ei ollut rahaa, niin toinen lainasi. Moneen kertaan vierestä seurasin...

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 13:59"]

Onkohan sulla nyt ihan kaikki ruuvit suorassa. Elintavat on tärkeitä eikä herkkuja tarvii olla liikaa mut panosta nyt ihmeessä siihen lapsen kasvattamiseen

[/quote]

Kenellä tämä kommentti?

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:11"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:06"]Tarkkaan säädelty terveellinen ruokavalio ei vaan aina mene putkeen... Minä sain lapsena syödäkseni vain terveellistä ruokaa, karkkia sai muutaman lauantaisin mummolassa kyläillessä. Odotin joka viikko lauantaita kuin kuuta nousevaa, jotta saisin sitä saatanan karamelliä. Kun muutin kotoa pois, ostin kiloittain karkkia, elin pelkällä karkilla. Edelleen, 20 vuotta myöhemmin kotoa muuttamisesta, mä olen aivan hervottomassa sokerikoukussa. Jos sattuisin käyttämään heroiinia, pääsisin siitä helpommn eroon kuin sokerista. P.S. Olen läski. Lapsena olin hitusen pyöreämpi kuin muut, mutta normaalin rajoissa. [/quote] Ainakin vanhempasi yrittivät. Mietipä että mitä olisi käynyt jos olet noin perso makealle ja olisit saanut lapsena syödä herkkuja miten sattuu...

[/quote]

Ehkä näinkin, toisaalta taas terve suhtautuminen myös karkkiin olisi saattanut vähentää kiinnostusta. Joka tapauksessa, mun mielestä kaikenlainen fanaattisuus ja ehdoton kieltäminen ei voi koskaan toimia, asiassa kuin asiassa. Terv. läski

[/quote]

Terve suhtautuminen? Sinusta karkkipäivä eli karkkien syöminen vain kerran viikossa oli mielestäsi epätervettä suhtautumista? Fanaattisuutta? Ehdotonta kieltämistä? :D

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:47"]

toisaalta silloin karkkipäivästä voi tulla kauan odotettu ihana tapahtuma, jolloin koko viiko sinnittely ilman makeaa palkitaan, vaikka määrä olisikin kohtuullinen. olen itse suosinut linjaa, että jonkun tikkarin, pätkiksen tms voi saada ihan tuosta vaan sillon tällöin (tietysti itse tiedän, että jaaha, nyt ei olla puoleentoista viikkoon mitään ostettukaan) eli karkista voi tulla sellainen tavallinen asia, jota joskus voi ostaa. ei palkkioksi, ei lohdukkeeksi tms (en väitäkään siis että ap näin tekisi, luetteloin vain omia näkemyksiäni miten karkkia ei kannata "käyttää") :)

[/quote]

Mulla omassa lapsuudessani oli se karkkipäivä todella hartaasti odotettu asia. Sain viikkorahan ja painelin ostamaan koko rahalla karkkia, koska muullon en sitä saanut. En saanut karkkia vanhemmilta mitenkään palkinnoksi tms., mutta opin palkitsemaan itseni karkilla "rankan" kouluviikon jälkeen. Vedin sitten kerralla koko rahan edestä. Ja sama jatkuu aikuisenakin ja näkyy painossa. Tuntuu, ettei voi juhlistaa jotain hienoa asiaa ilman herkkuja. Ei tervett ä lainkaan ja todella vaikea opettaa itselleen, että se karkki ei ole palkinto onnistumiselle/odotukselle/juhlalle/pahalle mielelle ym. Niin syvällä on ja olen naminarkkari.

Lapsillani ei ole karkkipäivää. Voidaan antaa karkkia ruuan jälkeen vaikka joka päivä pikku määrä (ja perään xylitol) tai sitten ei viikkoon ollenkaan. Mitään säännöllisyyttä ei ole. Ei anneta kerralla paljoa, esim. sama hedelmäkarkkipussi voi kestää kahdella lapsella viikon vaikka joka päivä siitä annetaankin. Karkista ei ole tullut lapsille mikään mankumisen kohde. Jos kovasti tekee mieli, niin saa ne muutamat namit, mutta sitten taas toisena päivänä hyväksyvät sen, ettei sentään joka päivä karkkia saa. Ja ovat oppineet siihen, ettei kerralla paljoa syödä. Esim. jos sukulaiset antavat kokonaiset karkkipussit molemmille omaksi, eivät koskaan sitä kuitenkaan kerralla syö. Paljon terveempää mielestäni näin.

Ovat sutjakoita ja terveet hampaat omaavia lapsia.

Voi kun mun tyttöni söisi edes jotain oksentamatta...

Tällä tarkoitan sitä, että kaikkea kohtuudella.

T. 15v:n bulimiaa sairastavan tytön äiti

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 06:47"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 00:51"]

Minkä ikäinen lapsi sulla on? Entä kun käy vieraita tai kyläilette, ja kahvipöydässä on keksejä? Aikuisetko vaan saa ottaa?

[/quote]No kai nyt jarkikin sanoo etta tuo on. poikkeus!!! Kuka vierailee paivittain?????
[/quote]
No kuten totesin, meillä taitaa olla sitten normaalia vilkkaampaa seuraelämää. En kyllä väittänytkään että kyläiltäisiin päivittäin, mutta pari-kolme kertaa viikossa ja pari kertaa viikossa meillä käy vieraita. Laske siitä sitten ;)

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 09:51"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:11"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:06"]Tarkkaan säädelty terveellinen ruokavalio ei vaan aina mene putkeen... Minä sain lapsena syödäkseni vain terveellistä ruokaa, karkkia sai muutaman lauantaisin mummolassa kyläillessä. Odotin joka viikko lauantaita kuin kuuta nousevaa, jotta saisin sitä saatanan karamelliä. Kun muutin kotoa pois, ostin kiloittain karkkia, elin pelkällä karkilla. Edelleen, 20 vuotta myöhemmin kotoa muuttamisesta, mä olen aivan hervottomassa sokerikoukussa. Jos sattuisin käyttämään heroiinia, pääsisin siitä helpommn eroon kuin sokerista. P.S. Olen läski. Lapsena olin hitusen pyöreämpi kuin muut, mutta normaalin rajoissa. [/quote] Ainakin vanhempasi yrittivät. Mietipä että mitä olisi käynyt jos olet noin perso makealle ja olisit saanut lapsena syödä herkkuja miten sattuu...

[/quote]

Ehkä näinkin, toisaalta taas terve suhtautuminen myös karkkiin olisi saattanut vähentää kiinnostusta. Joka tapauksessa, mun mielestä kaikenlainen fanaattisuus ja ehdoton kieltäminen ei voi koskaan toimia, asiassa kuin asiassa. Terv. läski

[/quote]

Terve suhtautuminen? Sinusta karkkipäivä eli karkkien syöminen vain kerran viikossa oli mielestäsi epätervettä suhtautumista? Fanaattisuutta? Ehdotonta kieltämistä? :D
[/quote]

Niin mummolla sai ottaa pöydällä olevasta rasiasta muutaman karkin, joista jo ekan kohdalla äiti mulkoili tappavasti. Kolmannen kohdalla: Joo, eiköhän Se jo riitä, ja neljännen sain kun vähän väänsin tippaa ja anelin... Joskus mummo antoi salaa viidennen. Terv. Läski

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 07:06"]Nämä kaikki kauniit suunnitelmat kariutuu siinä vaiheessa kun lapsi on koulussa ja sillä on omaa rahaa. Esim meidän lähikaupassa näkee miten valtavia määriä karkkia ostetaan. Ja syödään myös kerralla koska niitä papereita on joka paikassa. Harmi että vuosien taistelu on turhaa, jos lapsi päättää itse osallistua tuohon.
[/quote]

Ei ainakaan vielä ala-asteella? Kun eihän koulusta saa poistua sen ikäisenä kesken päivää... Ja pitääkö sitä rahaa antaa lapselle kun menee kouluun? Mulla ei ikinä ollut rahaa koulussa niin ei edes yläasteella voinut ostaa mitään kaupasta. Koulusta kotiin suoraan syömään oikeeta ruokaa ja sitten treeneihin :)

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:01"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 00:59"]Aa, taaperon äiti :D :D no, älä nyt pety jos kaikki ei menekään kuten olet suunnitellut ;)
[/quote]

No en pety, mutta itselläni oli vastaavanlainen kasvatus ja ajatuksena on noudattaa vanhemmiltani opittuja juttuja. Ei se ole mikään dieetti, vaan terveellinen elämäntapa miten monien muiden pitäisi myös elää. En ymmärrä miten se on muka niin vaikeaa, tai miksi se aiheuttaa teissä negatiivisia tunteita? Ap
[/quote] minä kimppaan sinua. Minulla oli karkkipäivä ja olen hoikka viiskymppinen ja edelleen syön makeaa harvoin, enkä napostele

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 04:35"]Mä taas en ymmärtä näitä "mässytyspäiviä", en lapsilla enkä aikuisilla. Meillä lomapäivinä juodaan iltapäiväkahvit, ja seurana usein tarjolla pullaa, keksiä tms. Ja ei ihan joka päivä, mutta usein kuitenkin, meillä illalliseen kuuluu jälkiruoka, esim. uuniomenaa jäätelöllä tai sulkaamousse tms. Meillä ei kuitenkaan lapsi, nyt 5-vuotias, juurikaan syö nameja, muuten kun mitä nyt tuliaisina, lastensynttäreiltä tms. saattaa saada. Mulle ei tulis mieleenkään sanoa minkään ruoan tai herkun kohdalla, että "ei tänään, kun on maanantai" tai "viikonloppuna sitten"; totean vain, että ruoan jälkeen sitten, tai että tänään on jotain muuta. On toiminut ja uskon että toimii vastakin; en pelkää pelastusrenkaita tai mitään muutakaan.
[/quote]

Joissain perheissä se ehkä on sitten mässytyspäivä, mutta meillä enemmänkin herkkupäivä jolloin syödään herkkuruokia kuten omatekoisia tortilloja (terveellisiä). Ap

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 06:51"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 04:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:30"]

...kaikki herkut arkipäivisin. En ymmärrä miten tää maailma on mennyt siihen, että joka päivä napostellaan jotain "Hyvää". Karkkipäivä on hyvä keksintö! Ei ehkä lapsen mielestä, mutta en todellakaan halua lapseni olevan niitä "vararengas" lapsia mistä toisessa ketjussa puhuttiin. Ja nyt en ole vain painoa vastaan, vaan epäterveellistä elämää! Diabetes, korkea verenpaine jne jne.

[/quote]

meillä oli aina vain kerran viikossa karkkipäivä. silti olin pulleampi kuin muut tytöt luokaltani, jotka saattoivat joka päivä syödä karkkia. nykyään olen 105kg ja syön aina herkkuja kuin mahdollista, vindoinkin kun saa syödä mitä tahtoo ja milloin = olen mielihalujen orja. mielummin tasapaino kaikessa, kuin jatkuva herkkujen kyttääminen. omasta mielestäni mielekkääseen liikuntaan panostaminen on lapselle kokonaisuudessa paljon terveellisempää.

[/quote]Hoponlopon. Vanhempana olen velvollinen vahtimaan lasteni terveydesta. Siihen kuuluu kova urheilu lasten omasta paatoksesta mutta siksi vain etta pojat urheilevat ei tarkoita sita etta donitseja voi vet.aa mahan taydelta! Kohtuu kaikessa.
[/quote]

Juuri näin! :) ap

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 15:52"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 06:51"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 04:53"] [quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:30"] ...kaikki herkut arkipäivisin. En ymmärrä miten tää maailma on mennyt siihen, että joka päivä napostellaan jotain "Hyvää". Karkkipäivä on hyvä keksintö! Ei ehkä lapsen mielestä, mutta en todellakaan halua lapseni olevan niitä "vararengas" lapsia mistä toisessa ketjussa puhuttiin. Ja nyt en ole vain painoa vastaan, vaan epäterveellistä elämää! Diabetes, korkea verenpaine jne jne. [/quote] meillä oli aina vain kerran viikossa karkkipäivä. silti olin pulleampi kuin muut tytöt luokaltani, jotka saattoivat joka päivä syödä karkkia. nykyään olen 105kg ja syön aina herkkuja kuin mahdollista, vindoinkin kun saa syödä mitä tahtoo ja milloin = olen mielihalujen orja. mielummin tasapaino kaikessa, kuin jatkuva herkkujen kyttääminen. omasta mielestäni mielekkääseen liikuntaan panostaminen on lapselle kokonaisuudessa paljon terveellisempää. [/quote]Hoponlopon. Vanhempana olen velvollinen vahtimaan lasteni terveydesta. Siihen kuuluu kova urheilu lasten omasta paatoksesta mutta siksi vain etta pojat urheilevat ei tarkoita sita etta donitseja voi vet.aa mahan taydelta! Kohtuu kaikessa. [/quote] Juuri näin! :) ap

[/quote]

Kyllä, mutta pointtini oli nyt se että jos liikaa kieltää vain herkkuja, voi sillä olla myös negatiivisiakin vaikutuksia (kuten minulla). Aikuisena kun vihdoin saat ostaa kaikkea sitä mihin et oppinut sopivaa rytmiä pienenä. Neuvon tietenkin pitämään ruokavalion terveellisenä, mutta herkkujen kanssa ei kannata olla liian natsi.

Muistan pienenä kun kavereilla oli muuten terveelliset ruokailurytmit, mutta kaappi saattoi olla täynnä karkkia. Sitä sai ottaa silloin kuin halusi, mutta lapsia ei liiemmin edes tehnyt mieli niitä ottaa. Minä katsoin kaappia katsoin isoin suin ja haaveilin että jos meillä olisi tuo kaappi niin kerralla mässäisin kaiken :D

Elä siis tukahduta liikaa se voi lisätä mielihaluja. 

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:00"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:47"]

toisaalta silloin karkkipäivästä voi tulla kauan odotettu ihana tapahtuma, jolloin koko viiko sinnittely ilman makeaa palkitaan, vaikka määrä olisikin kohtuullinen. olen itse suosinut linjaa, että jonkun tikkarin, pätkiksen tms voi saada ihan tuosta vaan sillon tällöin (tietysti itse tiedän, että jaaha, nyt ei olla puoleentoista viikkoon mitään ostettukaan) eli karkista voi tulla sellainen tavallinen asia, jota joskus voi ostaa. ei palkkioksi, ei lohdukkeeksi tms (en väitäkään siis että ap näin tekisi, luetteloin vain omia näkemyksiäni miten karkkia ei kannata "käyttää") :)

[/quote]

Mulla omassa lapsuudessani oli se karkkipäivä todella hartaasti odotettu asia. Sain viikkorahan ja painelin ostamaan koko rahalla karkkia, koska muullon en sitä saanut. En saanut karkkia vanhemmilta mitenkään palkinnoksi tms., mutta opin palkitsemaan itseni karkilla "rankan" kouluviikon jälkeen. Vedin sitten kerralla koko rahan edestä. Ja sama jatkuu aikuisenakin ja näkyy painossa. Tuntuu, ettei voi juhlistaa jotain hienoa asiaa ilman herkkuja. Ei tervett ä lainkaan ja todella vaikea opettaa itselleen, että se karkki ei ole palkinto onnistumiselle/odotukselle/juhlalle/pahalle mielelle ym. Niin syvällä on ja olen naminarkkari.

Lapsillani ei ole karkkipäivää. Voidaan antaa karkkia ruuan jälkeen vaikka joka päivä pikku määrä (ja perään xylitol) tai sitten ei viikkoon ollenkaan. Mitään säännöllisyyttä ei ole. Ei anneta kerralla paljoa, esim. sama hedelmäkarkkipussi voi kestää kahdella lapsella viikon vaikka joka päivä siitä annetaankin. Karkista ei ole tullut lapsille mikään mankumisen kohde. Jos kovasti tekee mieli, niin saa ne muutamat namit, mutta sitten taas toisena päivänä hyväksyvät sen, ettei sentään joka päivä karkkia saa. Ja ovat oppineet siihen, ettei kerralla paljoa syödä. Esim. jos sukulaiset antavat kokonaiset karkkipussit molemmille omaksi, eivät koskaan sitä kuitenkaan kerralla syö. Paljon terveempää mielestäni näin.

Ovat sutjakoita ja terveet hampaat omaavia lapsia.
[/quote]

Miksi et sitten itse näytä esimerkkiä toimimalla samoin? Pääsisit sokerikoukustasi pikkuhiljaa.

Alapeukuttajat ja sokerin puolustajat taas näitä "jos itse syön, ei lapselta voi kieltää.." tyyppejä. Omasta mielestä lapselle ei ole mitään syytä opettaa karkinsyöntiä tms kuin vasta sitten kun itse pyytää/kysyy että mitä syön. Eikä ihan pienellekään ole pakko antaa, vaikka äiti söisi karkkia/joisi limpparia. Voi sanoa että "aikuisten juttu, saat kun kasvat isommaksi" tms. Eihän pienten lasten anneta alkoholiakaan juoda eikä tupakkaa maistaa.. 

Mutta miksi lapselle pitää opettaa sokerin tms syöntiä? Lapsi ei tarvitse sokeria.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 02:12"]Ai niin, ja lisäisin vielä sen, että omien lasten kohdalla en erityisemmin ole kieltänyt karkin syöntiä. Karkkia on lähes aina kotona, koska mä tarvitsen sitä ettei pinna poksahda. Lapsista toinen on kuikelo teini ja toinen normaalikokoinen koululainen. Joskus syövät karkkia, joskus eivät, voivat ottaa päivän aikana yhden karkin ja joskus syödä enemmän esim. leffaa katsoessa.

Terv. läski terveellisellä ruualla kasvatettu ylempää
[/quote]

Mä veikkaan, että ne on ottanu sinusta salaa mallia, että mitä ei kannata tehdä, ettei päätyisi samaan. Toimit vähän kuin varoittavana esimerkkinä...jos pinnasikin on kiinni sokerista, niin voin vain kuvitella sitä teidän arkea. Olet riippuvainen ja se on ihan omaa ansiotasi, ei vanhempiesi vika. Jos tykkäät olla riippuvainen, niin sitten olet, mutta kyse on sinun omasta valinnastasi.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 17:09"]Alapeukuttajat ja sokerin puolustajat taas näitä "jos itse syön, ei lapselta voi kieltää.." tyyppejä. Omasta mielestä lapselle ei ole mitään syytä opettaa karkinsyöntiä tms kuin vasta sitten kun itse pyytää/kysyy että mitä syön. Eikä ihan pienellekään ole pakko antaa, vaikka äiti söisi karkkia/joisi limpparia. Voi sanoa että "aikuisten juttu, saat kun kasvat isommaksi" tms. Eihän pienten lasten anneta alkoholiakaan juoda eikä tupakkaa maistaa.. 

Mutta miksi lapselle pitää opettaa sokerin tms syöntiä? Lapsi ei tarvitse sokeria.
[/quote]

Kuka täällä muka nyt on pikkulapsia opettamalla opettanut karkkeihin?

Eli kun ei hysteerisenä kiellä jotain niin sitten tietysti automaattisesti sitä tuputtaa :D mitään keskitietähän EI voi olla, vai??