Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?

Jää paitsi on aika subjektiivinen termi. Olen itse lapseton juuri siksi koska en jaksaisi mitään kevätjuhlia/synttäreitä/yökyläilyjä jne. 

Kevätjuhlista puheenollen, ehkä harmittamaan jää se kevätjuhlien tunnelma. Suvivirren veisaus koulussa tuo aina lapsuuden kesät mieleen. Se olisi hieno päästä vielä kokemaan.

Ei me tykätä juhlista, vaan rauhasta. T. lapseton pariskunta

Lapsen halaukset ja aidot hellyydenosoitukset. Sanat:"Äiti olet rakas!"💖

Ja se ylpeys kun lapsi tuo kotiin hyvän todistuksen. 

Katkeria näytätte olevan meille lapsettomille

Jää paitsi aikuisten lasten hyvästä seurasta ja lastenlapsista. Monesta muustakin jää, mutta näistä myös. 

MIten voi häiritä joitain toisten lapsettomuus? Olette kyllä itsekkäitä

Me emme ole halunneet lapsia, joten emme koe jääneemme mistään paitsi. Lisäksi olen sisareni esikoisen sylikummi. Olen saanut hoitaa häntä, seurata kasvua ja osallistua kaikenlaisiin juhliin niin paljon kuin olen halunnut.

Minä saan nukkua omassa sängyssäni yksin ihan niin pitkiä yöunia kuin haluan, kenenkään häiritsemättä. Saan myös syödä ihan mitä kulloinkin haluan, muista välittämättä.

Vierailija kirjoitti:

Jää paitsi aikuisten lasten hyvästä seurasta ja lastenlapsista. Monesta muustakin jää, mutta näistä myös. 

Lapsettomana ei just kiinnosta ihmisruuhkat ja seurat. Tykkään rauhasta. Miksi vihata meitä? Viihdyn silti ihmisten parissa mutta vain yksi ihminen kerrallaan. Ja minulla on kumppani joka ei myöskään halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Jää paitsi aikuisten lasten hyvästä seurasta ja lastenlapsista. Monesta muustakin jää, mutta näistä myös. 

mun äidillä 3 aikuista lasta eikä yhtäkään lastenlasta, eikä varmaan tulekkaan. Äiti kuitenkin yritti kolmen lapsen verran..

Lapseni ovat minulle rakkaita ja ovat tuottaneet minulle mittaamattomasti iloa mutta myös huolta.

En kuitenkaan ajattele että lapsettoman elämä olisi jotenkin tyhjää, jokainen massaa jotain. Kyllähän elämä lapsettomana oli omalla tavallaan hienoa kun pystyi harrastamaan seksiä keskellä päivää, nukkumaan univelkoja pois viikonloppuna, spontaanisti matkustamaan tai kehittämään itseänsä vaikka opiskelemalla tai lukemalla. Saattoi kuitata aterian jollain junkfoodilla tai sitten snobnailla fine diningillä

Onneksi on saanut osansa molemmista.

Super ahdistava ajatuskin jotkut kevätjuhlat, yms. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen halaukset ja aidot hellyydenosoitukset. Sanat:"Äiti olet rakas!"💖

Ja silti Suomessa on monta äitiä jotka kohtelevat lapsiaan niin huonosti että lapset pitää sijoittaa toisiin perheisiin.

Vierailija kirjoitti:

Super ahdistava ajatuskin jotkut kevätjuhlat, yms. 

Tää :D Sosiaalinen fobiani! Ja että pitää feikata small talkkia.

Jos lapsettomana jostakin koen jääväni paitsi, niin lapsiperheiden yhteisöllisyydestä. En tiedä kuinka aitoa se yhteisöllisyys lopulta on, koska monelle vanhemmalle on tärkeää saada viettää omaa aikaansa ja erillään perheestään omian ystävien ja kavereiden kesken?

Kevätjuhlat ja yleensä juhlat ovat nimenomaan sitä juhlaa, jossa vanhemmuus voi korostua, mutta minä taas kadehdin arkea ja sen sisällä koettua yhteisöllisyyttä. Päivät vaihtelevat ja kaikenlaista tapahtuu ainakin pienten lasten kanssa. 

Miksei tätäkin avausta voinut tehdä vaikkapa; mikä on ihanaa lasten kanssa tai mitkä kokemukset lasten kanssa jää mieleen tms. Miksi piti vetää lapsettomat mukaan? Aikuiset ihmiset kyllä tietävät haluavatko lapsia ja niiden tuomia kokemuksia vai ei ja se on jokaisen oma päätös.  Ja minulla on lapsia ja myös lastenlapsia ja he ovat ihaninta elämässä minulle. Tiedän myös että paljon muuta ihanaa on elämässä ja osan tästä muusta menettää jos on lapsia, kaikkea ei vain voi saada. 

Yleensä me lapsettomat nautitaan hiljaisuudesta ja rauhasta. Ite oon ollut sellai erakko ja ihan lapsesta. En viihdy ihmisten seurassa, paitsi parin ihmisen kerrallaan. Tiedän jos tekisin lapsen, pitäisi juosta kaikenmaailman tapahtumissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Super ahdistava ajatuskin jotkut kevätjuhlat, yms. 

Tää :D Sosiaalinen fobiani! Ja että pitää feikata small talkkia.

Just tämä feikkaaminen. Sun tekisis mieli kuristaa ne lapsen kaverit, heidän vanhemmista puhumattakaa, joudut feikkihymy naamalla mielistelemään kuinka ihania juuri heidän lapset ovat ja nippanappa siedät edes omiasi.