Morsian jolla ei yhtään ystävää
Onko täällä joku, joka olisi järjestänyt häät niin ettei morsiammella ole yhtään ystävää? Ei siis luonnollisesti kaasojakaan eikä polttareita. Miten on onnistunut? Onko mieskin sitten ollut ilman bestmaneja vaikka hänellä iso kaveripiiri onkin, ja onko miehelle järjestetty polttarit silti? Miltä teistä itsestänne tällainen tuntui, tai jos ei ole itsellä kokemusta yksinäisenä morsiamena olemisesta niin mitä ajattelisitte jos olisitte tällaisissa häissä?
Kommentit (108)
Miten te hissukat olette löytäneet miehen jolla on kavereita?
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:37"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:34"]
Varmaan kannattaa avata tilannetta miettimällä keitä kutsutte häihin ystävistä. Ei kaikkia ystäviä tarvitse kutsua. Eli tehkää vieraslista ja siitä sitten voi miettiä ketkä polttareille. Jos sinulla ei ole ystäviä tai montaa niin voisi kutsua vieraslistalta muutaman sukulaisen jonka kanssa polttareina jotain mukavaa ja rentouttavaa. Sen voi pyytää kaasolta; vaikka jokin hieronta/mutahoito serkuille. Minun häissä ei ollut kuin neljä ystävääni joista kaaso yksi. Ei sitä huomannut joukosta koska oli paljon lapsiperheitä ja kaikki sulautui porukkaan ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Kannattaa suunnitella hyvin, toteuttaa juuri mitä te tahdotte ja sitten hääpäivänä vaan nauttia olostaan. Mutta vieraslista voi selventää paljon minkälaisia vieraita tulee ja heitätte pirskeet heidän kanssaan. Ei kannata ottaa häihin kaikkia vaan rajata ja nauttia päivästä.
[/quote]
Ei ole tosiaan yhtään ystävää. Mulla ei ole myöskään sellaisia sukulaisia joita voisi kutsua. Pelkästään +50 sukulaistätejä ja alle 16v serkkuja. Ei siis oikein sellaista polttariseuraa eikä siis sitä kaasoakaan joka järjestäisi jotain.
[/quote]
ja tarkoitin siis kutsua polttareihin, häihin toki kutsutaan.
Mitä ihmettä täällä puhutaan että kaaso voi järjestää jotain illanistujaista sukulaisten kanssa, jos ei ole ystäviä niin ei kai sitten ole kaasoakaan??
Itse en edes haaveile polttareista koska sellaisia ei tule, ei ole ketään kutsuttavia ystäviä tai ketään joka kutsuisi.
Moi, kuullostaa tosi surulliselta. Mutta ole iloinen, että olet löytänyt parisuhteen! Ja menet nyt sinetöimään sen avioliitolla. Vaikka kuinka olisi ystäviä, niin monelta jää elämänkumppani löytymättä. Sinulla on jo paljon.
Mä vietin häitä pari vuotta sitten. Ei mullakaan montaa ystävää ollut siellä, samoin suku on pieni. Miehellä taas iso kaveripiiri ja iso suku. Vieraista noin 30% oli mun puoleta ja 70% miehen. Yhteensä noin 60 vierasta. Kivaa oli silti. Juhlittiin vaan lyhyemmin, vihkiminen klo 18 ja sen jälkeen ruoka ja tanssi klo 23 asti. Juhlat kestivät siis noin 4 tuntia. Ihan hyvä mieli jäi. Ja sain sentään puolison josta välitän.
Ihan liikaa hössötystä kaikesta noissa tv-sarjoissa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa. Ja lehdissä ja muissa. Ei ne niin kummosia oikeasti ole kuin hää-lehtien kiiltokuvajutut.
Hyvin onnistui. Ne olivat minun ja mieheni ihanat ja fantastiset häät, eivät mitkään ulkopuolisten vaatimusten mukaan toteutetut lavastehäät. Jokainen tehköön siten kuin itselle on sopivinta.
No, minä en halunnut hääjuhlia ollenkaan. Ei olisi minullakaan ollut kaasoa eikä polttareita, koska ei olisi ollut ketään kaveria näihin hommiin. Se etten hääjuhlia halunnut ei varsinaisesti olllut tästä syystä, mutta kyllä se osatekijä oli. Miksi olisin halunnut juhlat, kun en usko että juuri ketään edes kiinnosti se että menin naimisiin. Eikä kukaan kyllä kysellytkään juhlien perään.
Näin sosiaalisena ja suuren ystävä/tuttava piirin omistavana tuntuisi todella kamalalle ettei olisi mitään polttari juhlia. Itse olen ymmärtänyt häiden merkityksen myös suurena rakkauden juhlana jonne kootaan ystävät ja lähimmäiset jakamaan elämän ikimuistoisin heti.
Jotenkin tuntuisi erikoiselta jos morsiammella ei olisi ketään ihmisiä elämässään, se kertoo kyllä jotenkin ihmisestäkin ettei mitään sosiaalisia taitoja ole. Olisiko ehkä syytä hakea apua? Suomessa kyllä tämä yksinäisyys on jopa melko yleistä. Ei kai kukaan halua viettää elämän suurinta päivää ilman ystäviä :O
Jos olisin AP niin alkaisin nyt aktiivisesti tutustumaan uusiin ihmisiin, ei se ole niin vaikeata kuin luulet! Eikö esim. miehesi kautta ole tutustunut keneekään? Onko miehelläsi sisko/serkkuja? Työpaikalla mukavia ihmisiä? Entä naapurit? Entiset luokkalaisesi? Lapsuudenystävät? Entä fbook? Itse olen jopa fbookin ryhmissä tutustunut pariin ihmiseen jonka kanssa kahvittelen aktiivisesti. Nyt vain rohkeasti ottamaan yhteyttä ja pyytämään kaffe seuraa :)
Häitä voisi siirtää vaikka vuoden päähän että ehdit solmimaan edes muutaman kestävän ihmissuhteen jotka voit sitten kutsua häihisi :) Ei ole mitään ihnampaa kuin omat ystävät kaasoina ja mukana tukemassa suurta päivää kanssasi!
Tsemppiä ap!
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:42"]
Miten te hissukat olette löytäneet miehen jolla on kavereita?
[/quote]
En tiedä. Tapasin mieheni töiden kautta ja hän on samalla myös ensimmäinen poikaystäväni ikinä. Kai mussa vetosi joku sellainen viattomuus ja kokemattomuus alunperin. Tai niin mies on ainakin sanonut. En minä haluaisi olla yksinäinen, mutta olen tosi ujo ja itsetunto ihan olematon. En vaan osaa tutustua ihmisiin, pelkään olevani vaivaksi ja rasitteeksi muille enkä halua häiritä.
Ystäviä ei ole (paitsi avopuoliso), vaikka on mulla lukuisia kavereita. Kaikkien lapsuudenystävien kanssa on vain mennyt sukset ristiin tai muuten välit viilenneet, enkä kiusaamisen vuoksi en ole yliopistossakaan oikein uskaltanut tutustua kenenkään sen paremmin. Avopuolisollakaan ei ole hyviä ystäviä, mutta hänellä on sentään läheiset välit sisaruksiin ja serkkuihin.
Onneksi halutaan molemmat vain pienet häät, joten ystäväjoukon puuttuminen ei ole ongelma.
Tottakai miehelle polttarit jos hän haluaa sellaisia ystäviensä kanssa viettää. Voisithan kysyä, voisiko sulho sinulle järkätä häiden alla jonkin mukavan hemmottelupäivän (esim. viikonloppu kylpylässä tms rentouttavaa parisuhdeaikaa - varmasti tekisi hyvää hääkiireiden alla!).
Ja häissä, päivänhän voitte rakentaa kuinka haluatte... :)Voisko bestman ainakin ottaa enemmän sellaisen "seremoniamestarin" roolin, eli ainakin itse juhlassa olisi yhteisesti hääparia varten eikä niin alleviivaten sulhon tukena? Pitäisi jonkin kivan tervetuliaispuheen jossa kertoisi juhlan kulusta pääpiirteittäin, ehkä kuuluttaisi kakunleikkuun/boolitarjoilun alkamisen/mitä teillä nyt onkaan.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:42"]Miten te hissukat olette löytäneet miehen jolla on kavereita?
[/quote]
Miten ystävättömyydestä voi päätellä että olen hissukka? Itselläni oli paljon ystäviä kun tapasimme miehen kanssa teininä, elämäntilanteet nyt vain sattuivat sekä itselläni että ystävillä muuttumaan niin paljon että nyt olen yksin. Aikuisena uusien ystävien hankkiminen on vaikeaa.
Me emme toivoneet polttareita ja kirkkoon valitsimme sukulaistytön morsiusneidoksi. Panostimme hänen pukuunsa sekä kukkiin. Emme myöskään halunneet kaasoa ja bestmania toimitukseen lainkaan.
En osaa siis nähdä asiassa ongelmaa.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:44"]
Näin sosiaalisena ja suuren ystävä/tuttava piirin omistavana tuntuisi todella kamalalle ettei olisi mitään polttari juhlia. Itse olen ymmärtänyt häiden merkityksen myös suurena rakkauden juhlana jonne kootaan ystävät ja lähimmäiset jakamaan elämän ikimuistoisin heti.
Jotenkin tuntuisi erikoiselta jos morsiammella ei olisi ketään ihmisiä elämässään, se kertoo kyllä jotenkin ihmisestäkin ettei mitään sosiaalisia taitoja ole. Olisiko ehkä syytä hakea apua? Suomessa kyllä tämä yksinäisyys on jopa melko yleistä. Ei kai kukaan halua viettää elämän suurinta päivää ilman ystäviä :O
Jos olisin AP niin alkaisin nyt aktiivisesti tutustumaan uusiin ihmisiin, ei se ole niin vaikeata kuin luulet! Eikö esim. miehesi kautta ole tutustunut keneekään? Onko miehelläsi sisko/serkkuja? Työpaikalla mukavia ihmisiä? Entä naapurit? Entiset luokkalaisesi? Lapsuudenystävät? Entä fbook? Itse olen jopa fbookin ryhmissä tutustunut pariin ihmiseen jonka kanssa kahvittelen aktiivisesti. Nyt vain rohkeasti ottamaan yhteyttä ja pyytämään kaffe seuraa :)
Häitä voisi siirtää vaikka vuoden päähän että ehdit solmimaan edes muutaman kestävän ihmissuhteen jotka voit sitten kutsua häihisi :) Ei ole mitään ihnampaa kuin omat ystävät kaasoina ja mukana tukemassa suurta päivää kanssasi!
Tsemppiä ap!
[/quote]
Tää oli varmaan tsempiksi tarkoitettu, mutta sai mulla ainakin kyyneleet silmiin. Ei tarvitse kääntää veistä haavassa.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:37"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:34"]
Varmaan kannattaa avata tilannetta miettimällä keitä kutsutte häihin ystävistä. Ei kaikkia ystäviä tarvitse kutsua. Eli tehkää vieraslista ja siitä sitten voi miettiä ketkä polttareille. Jos sinulla ei ole ystäviä tai montaa niin voisi kutsua vieraslistalta muutaman sukulaisen jonka kanssa polttareina jotain mukavaa ja rentouttavaa. Sen voi pyytää kaasolta; vaikka jokin hieronta/mutahoito serkuille. Minun häissä ei ollut kuin neljä ystävääni joista kaaso yksi. Ei sitä huomannut joukosta koska oli paljon lapsiperheitä ja kaikki sulautui porukkaan ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Kannattaa suunnitella hyvin, toteuttaa juuri mitä te tahdotte ja sitten hääpäivänä vaan nauttia olostaan. Mutta vieraslista voi selventää paljon minkälaisia vieraita tulee ja heitätte pirskeet heidän kanssaan. Ei kannata ottaa häihin kaikkia vaan rajata ja nauttia päivästä.
[/quote]
Ei ole tosiaan yhtään ystävää. Mulla ei ole myöskään sellaisia sukulaisia joita voisi kutsua. Pelkästään +50 sukulaistätejä ja alle 16v serkkuja. Ei siis oikein sellaista polttariseuraa eikä siis sitä kaasoakaan joka järjestäisi jotain.
[/quote]
Nonni. Mää lähtisin sitten täysin sille linjalle ettei oteta isoa kirkkoa ja pakkovieraita.
Tässä tärkein kysymys: Tahdotko juhlia häitäsi näiden kanssa jotka "tarttee".
Itselläni oli sellainen tilanne että kutsuin ihan niitä sukulaisia joita olen muutenkin tavannut ja joiden kanssa juttu lentää.
Häät on teidän juttu, eikä niistä kukaan nauti jos vieraat on sinne pyydetty velvoitteista ettekä keksi häille teidän omaa luonnetta.
Juhlien jälkeen sinulla on huono fiilis jos et tee juuri kuten tahdotte.
Kannattaa varmaan unohtaa perus juhannushäät. Ette saa porukkaa rentoutumaan ja siellä on takakireä tunnelma josta ette itsekään pidä. Tunne säteilee.
Onko teillä harrastusta tai joku ruoka/teille ihana asiaa jonka voisitte jakaa vaikka alle 10 hengen porukalle?
Piilopirtti? Ruokaravintola? Otatte muutaman vieraan jonka kanssa on hauskaa.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:34"]
Varmaan kannattaa avata tilannetta miettimällä keitä kutsutte häihin ystävistä. Ei kaikkia ystäviä tarvitse kutsua. Eli tehkää vieraslista ja siitä sitten voi miettiä ketkä polttareille. Jos sinulla ei ole ystäviä tai montaa niin voisi kutsua vieraslistalta muutaman sukulaisen jonka kanssa polttareina jotain mukavaa ja rentouttavaa. Sen voi pyytää kaasolta; vaikka jokin hieronta/mutahoito serkuille. Minun häissä ei ollut kuin neljä ystävääni joista kaaso yksi. Ei sitä huomannut joukosta koska oli paljon lapsiperheitä ja kaikki sulautui porukkaan ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Kannattaa suunnitella hyvin, toteuttaa juuri mitä te tahdotte ja sitten hääpäivänä vaan nauttia olostaan. Mutta vieraslista voi selventää paljon minkälaisia vieraita tulee ja heitätte pirskeet heidän kanssaan. Ei kannata ottaa häihin kaikkia vaan rajata ja nauttia päivästä.
[/quote]
Huomaa ettet oikein ymmärrä sitä, että jollain ihmisellä ei todellakaan ole yhtään ystävää (edes sitä neljää), miten silloin olisi kaasoakaan?
20:lle voisi olla valaiseva kokemus joutua kokemaan yksinäisyyttä...
No mulla oli aikanaan sellainen tilanne, että olin juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle, missä minulla oli vasta lyhytaikaisia hyvänpäiväntuttuja. Kaikki varsinaiset kaverini asuivat satojen kilometrien päässä tai ulkomailla ja monilla oli ihan pieniä vauvoja ym., joten osa ei päässyt häihinkään eikä kukaan polttareihin.
Itse pyysin kaasoksi serkkuani, joka asui paikkakunnalla, jolle olin muuttanut. En olettanut saavani polttareita, koska tiesin, etteivät ystäväni niitä pystyisi järjestämään. Itse asiassa koko asia ei edes käynyt mielessäni, koska pidin niin itsestäänselvänä, että kyseisessä tilanteessa ei polttareita tule. Niinpä yllätykseni olikin suuri, kun serkkuni oli ottanut "kunniatehtäväkseen" järjestää minulle polttarit mahdottomassa tilanteessa. Hän oli soittanut kaikki ystävääni läpi (pistettyään mieheni ensin varastamaan minulta puhelinnumerot) ja kun heistä kukaan ei ollut päässyt paikalle, oli hän värvännyt polttareihin sukulaisia sekä mieheni kavereiden tyttöystäviä ja vaimoja sekä niitä tuttavia, joita olin ehtinyt saada.
Olin toki kiitollinen polttareista ja hänen vaivannäöstään, mutta toisaalta olin vaivaantunut, koska tarkoitukseni ei todellakaan ollut, että hän näkisi sellaisen vaivan polttareiden vuoksi. Olin todellakin tarkoittanut pyytää hänet vain ja ainoastaan kaasoksi. Lisäksi polttariporukasta muodostui tuolla kokoonpanolla sellainen, että juuri kukaan ei tuntenut toistaan, joten tilanne oli vähän hullunkurinen...
Mitä tahtoisin sanoa tästä tilanteesta on, että eivät ne polttarit ole välttämättömät ja ilman polttareita on ehkä kuitenkin parempi kuin väkisin järjestettyjen polttareiden kanssa..
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:44"]
Näin sosiaalisena ja suuren ystävä/tuttava piirin omistavana tuntuisi todella kamalalle ettei olisi mitään polttari juhlia. Itse olen ymmärtänyt häiden merkityksen myös suurena rakkauden juhlana jonne kootaan ystävät ja lähimmäiset jakamaan elämän ikimuistoisin heti.
Jotenkin tuntuisi erikoiselta jos morsiammella ei olisi ketään ihmisiä elämässään, se kertoo kyllä jotenkin ihmisestäkin ettei mitään sosiaalisia taitoja ole. Olisiko ehkä syytä hakea apua? Suomessa kyllä tämä yksinäisyys on jopa melko yleistä. Ei kai kukaan halua viettää elämän suurinta päivää ilman ystäviä :O
Jos olisin AP niin alkaisin nyt aktiivisesti tutustumaan uusiin ihmisiin, ei se ole niin vaikeata kuin luulet! Eikö esim. miehesi kautta ole tutustunut keneekään? Onko miehelläsi sisko/serkkuja? Työpaikalla mukavia ihmisiä? Entä naapurit? Entiset luokkalaisesi? Lapsuudenystävät? Entä fbook? Itse olen jopa fbookin ryhmissä tutustunut pariin ihmiseen jonka kanssa kahvittelen aktiivisesti. Nyt vain rohkeasti ottamaan yhteyttä ja pyytämään kaffe seuraa :)
Häitä voisi siirtää vaikka vuoden päähän että ehdit solmimaan edes muutaman kestävän ihmissuhteen jotka voit sitten kutsua häihisi :) Ei ole mitään ihnampaa kuin omat ystävät kaasoina ja mukana tukemassa suurta päivää kanssasi!
Tsemppiä ap!
[/quote]
Voi toki olla, että olet ihan aidosti välittävä ja lämmin ihminen ystävinesi, mutta hieman saa sellaisen kuvan että ystävät ovat sulle lähinnä nopeasti hankittavaa rekvisiittaa. Että lykkää häitä vuodella ja pyytää sitten jonkun suhteellísen uuden tuttavuuden kaasoksi. Huh-huh. Eiköhän loppupeleissä ole tärkeämpää se, että saa hyvän puolison. Häät sitten millä kaavalla vaan.
Jos pitäisi valita (koska kaikkea ei aina voi saada) niin ottaisin pienet häät ja hyvän miehen ennemmin kuin isot häät kaikkine temppuineen ja miehen joka ei ole mulle oikea. Ja totta kai nyt ilmoittautuu kaikki, joilla on tietty molemmat, mutta pointti olikin erottaa se mikä lopulta on oikeasti tärkeintä.
Hei, mulla oli vähän sama juttu myös pari vuotta sitten. Itseä ei ole koskaan pahemmin edes kiinnostanut häät ja juhlakohkaaminen. Tuntuu että olisi juuri naisen velvollisuus olla jatkuvasti sosiaalinen ja hössöttää häistä. Entä jos ei kiinnosta? Miehen äidille häät olivat iso juttu, ja sitä kautta myös miehelle. Minulle tärkeämpää oli naimisiin meno. Pidimme suunnilleen tuollaiset häät, paitsi miehen sukulaiset jäivät vielä juhlimaan kun lähdimme kotiin miehen ja vauvan kanssa :)
Ihmiset ovat erilaisia, mutta jostain syystä kaikkien pitäisi haluta silti samaa. Muista Ap että Laki ei määrää pitämään prinsessahäitä vaikka siltä joskus tuntuisi :)
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:43"]
Moi, kuullostaa tosi surulliselta. Mutta ole iloinen, että olet löytänyt parisuhteen! Ja menet nyt sinetöimään sen avioliitolla. Vaikka kuinka olisi ystäviä, niin monelta jää elämänkumppani löytymättä. Sinulla on jo paljon.
Mä vietin häitä pari vuotta sitten. Ei mullakaan montaa ystävää ollut siellä, samoin suku on pieni. Miehellä taas iso kaveripiiri ja iso suku. Vieraista noin 30% oli mun puoleta ja 70% miehen. Yhteensä noin 60 vierasta. Kivaa oli silti. Juhlittiin vaan lyhyemmin, vihkiminen klo 18 ja sen jälkeen ruoka ja tanssi klo 23 asti. Juhlat kestivät siis noin 4 tuntia. Ihan hyvä mieli jäi. Ja sain sentään puolison josta välitän.
Ihan liikaa hössötystä kaikesta noissa tv-sarjoissa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa. Ja lehdissä ja muissa. Ei ne niin kummosia oikeasti ole kuin hää-lehtien kiiltokuvajutut.
[/quote]
Vietä aamu miehesi kanssa! Ja koko päivä on teidän. Siitä voi suunnitella jo super romanttisen ihan kun heräätte, siihen miten kuljette vihkipaikalle yms.
Eli ihan täysin kiinni teistä. Kampaaja/meikkaajan voi tilata kotiin. Puku ja kukat valmiiksi. Ihanaa fiilistä koko päivä.
kaappiin valmiiksi syötävät.