Jättäisitkö miehesi yhden lyönnin jälkeen?
Käsi sydämellä, jättäisitkö? Missä menee raja? Jättäisitkö tönäisystä, läpsäisystä? Jättäisitkö, vaikka olisit ensin lyönyt henkisesti?
Kommentit (108)
Jättäisin,en jäisi odottamaan seuraavaa lyöntiä.Joku avokämmenellä läimäytys tai sitä kovempi käsiksikäyminen,siinä menee raja.Ja ei,"henkisesti lyöminen" ei oikeuta väkivaltaan. Terve ihminen pystyy hillitsemään itsensä,vaikka joku provosoisi.
En jättänyt. Nyt 15 vuotta myöhemmin se ensimmäinen lyönti on tähän mennessä ollut myös viimeisin.
Kyllä. Myös henkisestä lyönnistä.
Tuskin lähtisin. Jos löisi, siihen olisi varmaankin jokin hyvä syy. Ehkä miettisin miksi päädyttiin tilanteeseen, olinko niin hankala, ettei miehelle jäänyt vaihtoehtoa. Luotan mieheeni ja hänen tekemiin päätöksiinsä, oma vikani jos en niihin mukaudu ja aiheutan hänelle harmia. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa en voisi hyväksyä. Enkä uskottomuutta, se olisi paaaaljon pahempi juttu.
En jättäisi. Saisi toisen tilaisuuden jos todella katuisi. Toisesta lyönnistä välittömästi ero. Niin ja jos se eka lyönti tyyliin litsari eikä mikään hampaat kurkkuun ja teholle. Jos lapsiin kävisi käsiksi, heti ero ja rikosilmoitus päälle. Tönimisen kestän, koska suutuspäissäni olen todella provosoiva ja tönäisy sais mut havahtumaan. Mies ei kuitenkaan vielä 10 vuoden jälkeenkään ole tehnyt näistä mitään.
Sain pyhinä selkääni mieheltäni. Emme ole enää yhdessä. Näki kun halasin naapurinmiestä (poikamies) ja veti omat johtopäätöksensä. Halasin naapuria ja toivotin hyviä jouluja... oma mieheni oli humalassa ja näki asian eri valossa. On katunut tekoaan, mutta en unohda vaikka mustelmat alkavat jo hävitä.
Ne jotka jättäisivät miehensä läpsäisystä, niin ottaisitteko lapsen pois äidiltä, joka kerran erehtyy lastaan läpsäisemään?
*
Itse en myöskään jättänyt. Monta vuotta sitten pahan huutoriidan tuoksinnassa tönäisin miestäni, joka tönäisi takas. Kaaduin sängylle, jonka jälkeen mies läpsäisi vielä reiteen. Ei sattunut, mutta tottakai järkytti. Järkytti miestänikin. Tapahtuman jälkeen alettiin hoitaa suhdettamme, osallistuimme parisuhdeleirille ja nyt vuosia myöhemmin osaamme jo riidellä sivistyneesti. Puhumme tunteistamme avoimesti. Asiat eivät ole aina mustavalkoisia.
Ap
Joo... Ensin löisin ja sitten jättäisin...
Jättäisin ja jätinkin noin 10 vuotta sitten. Liian kauan annoin periksi kaikessa muussa,isku päähän oli jo liikaa. Suhteessa oli henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Nykyinen mieheni tietää historiani ja sen että minuun tai lapsiini ei kosketa väkivaltaisesti tai saa kävellä kassi kainalossa pihalle.
Jättäisin, ei tarvitse olla mikään nyrkinisku, litsarikin riittää. Jos mies on alhainen raukkapaska joka turvautuu väkivaltaan hermostuessaan, en pysty tuntemaan mitään kunnioitusta, saati rakkautta, sellaista kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:29"]Ne jotka jättäisivät miehensä läpsäisystä, niin ottaisitteko lapsen pois äidiltä, joka kerran erehtyy lastaan läpsäisemään?
*
Itse en myöskään jättänyt. Monta vuotta sitten pahan huutoriidan tuoksinnassa tönäisin miestäni, joka tönäisi takas. Kaaduin sängylle, jonka jälkeen mies läpsäisi vielä reiteen. Ei sattunut, mutta tottakai järkytti. Järkytti miestänikin. Tapahtuman jälkeen alettiin hoitaa suhdettamme, osallistuimme parisuhdeleirille ja nyt vuosia myöhemmin osaamme jo riidellä sivistyneesti. Puhumme tunteistamme avoimesti. Asiat eivät ole aina mustavalkoisia.
Ap
[/quote]
Juu ihania harmaan ilosävyjä teidän suhteessa, kuinka ihastuttavaa!
Lyöminen on pahempaa, kuin esimerkiksi kerta pettäminen....mutta riippuu lyönnistä ja tilanteesta, missä se tapahtuu.
En jättäisi, vaan voisin lyödä toistekin jos ei se muuten usko.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:17"]
Kyllä joo jättäisin. Ne naiset jotka antaa miestensä mäiskiä itseään eivätkä lähde suhteesta, on varmaan suurin syy siihen miksi niin monet miehet lyö, saavat aina kaiken anteeksi niin eivät näe syytä muuttaa käytöstään.
[/quote]
Naiset (uhrit) on suurin syy siihen miksi miehet lyö? Ihan totta hei.
Jättäisin. Väkivaltaan nollalinja. Olen elänyt väkivaltaisessa suhteessa. Siksi exä on ex. Nykyiselle tein heti suhteen alussa selväksi, että se yksikin on yksi liikaa.
Ei kiitos enää mitään väkivaltaa.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:40"]
En jättäisi, vaan voisin lyödä toistekin jos ei se muuten usko.
[/quote]Oletpa lapsellinen.
Jättäisin ja tekisin rikosilmoituksen. Kertoisin tapahtuneesta kaikille tutuille. Kasvoin väkivaltaisessa perheessä ja lapsen näkökulmasta voin sanoa, että samaa helvettiä en omille lapsille halua. En usko, että yhteen lyöntiin jäisi, jos miehellä niin heikko itsehillintä.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:29"]
Ne jotka jättäisivät miehensä läpsäisystä, niin ottaisitteko lapsen pois äidiltä, joka kerran erehtyy lastaan läpsäisemään? * Itse en myöskään jättänyt. Monta vuotta sitten pahan huutoriidan tuoksinnassa tönäisin miestäni, joka tönäisi takas. Kaaduin sängylle, jonka jälkeen mies läpsäisi vielä reiteen. Ei sattunut, mutta tottakai järkytti. Järkytti miestänikin. Tapahtuman jälkeen alettiin hoitaa suhdettamme, osallistuimme parisuhdeleirille ja nyt vuosia myöhemmin osaamme jo riidellä sivistyneesti. Puhumme tunteistamme avoimesti. Asiat eivät ole aina mustavalkoisia. Ap
[/quote]
Jätin mieheni ekasta läpsäisystä (liittyi siihen uhkailuakin jne.) enkä todellakaan ole katunut. Seuraavan naisensa mies sitten hakkasikin tohjoksi, nenä on vino vieläkin.
Minusta lapsi pitää ottaa pois vanhemmiltaan ekan läpsäisyn jälkeen, koska ei ole olemassa mitään syytä sille, että lasta lyödään. Ei mitään! Vanhemmanb omat ongelmat eivät ole lapsen vika, joten lapsen paikka on muualla kuin vanhemman luona.
En jättänyt, en toisesta enkä kolmannestakaan. Keräsin reilu vuoden rohkeutta ja hoitelin asioita, sitten lähdin. Tuosta päätöksestä pian 7v ja kyllä kannatti.
Kyllä joo jättäisin. Ne naiset jotka antaa miestensä mäiskiä itseään eivätkä lähde suhteesta, on varmaan suurin syy siihen miksi niin monet miehet lyö, saavat aina kaiken anteeksi niin eivät näe syytä muuttaa käytöstään.