Onko itselle sopivia miehiä oikeasti näin vähän?
Yksinoloon kyllästyttyä aloitin viime vuoden puolella aktiivisen treffailun. Olen kokeillut nettideitit, antanut jopa kavereiden järjestää sokkotreffejä. Alkuun suhtauduin positiivisesti kaikkeen, ja olin aika varma että hyvä mies saattaa näillä metodeilla jopa löytyä. Muutamia täysiä huteja on tullut vastaan, mutta iso osa miehistä on myös alkuun tehnyt hyvän vaikutelman ja olen odottanut innolla jatkoa. Pakkeja en ole itse saanut vielä kertaakaan.
Olen kuitenkin alkanut huomata tietyn kaavan joka toistuu useimmiten samanlaisena: ensitreffeillä menee loistavasti, juttua riittää ja mies saattaa vaikuttaa todella kiinnostavalta. Uudet treffit sovitaan. Seuraavalla kerralla innostus ehkä hieman laimenee minun osaltani, mutta silti lähdetään vielä kolmansille treffeille. Yleensä niiden, tai viimeistään neljänsien, aikana selviää että mies ei olekaan niin lupaava kuin toivoin. Syynä voi olla jotkin paljastukset miehen luonteesta, elämänasenteista tai muusta perustavanlaatuisesta, tai vaikka se, että en tunne mitään fyysistä vetoa muuten mukavaan mieheen. Olen huomannut, että kipinän puute johtaa ilmeisesti minun kohdallani siihen, että jo suuteleminen tuntuu oikeasti ällöttävältä ja kiusalliselta.
En usko että lataan miehille liikaa odotuksia, vaan usein tarkemman arvion tekeminen vaatii useamman tapaamiskerran. Pettymykset ovat olleet suuria, kun on joutunut toteamaan että kipinää ja kemiaa ei sittenkään ole. Se on helpotus, jos sen tajuaa jo ensitreffeillä.
Olen 28-vuotias, ja tunnen olevani valmis vakiintumaan. Nuorempana poikaystävien löytäminen ei ollut erityisen vaikeaa, luulen että kriteerini ovat näin aikuisena vähän tiukemmat, kun haussa olisi toivottavasti mies, jonka kanssa voisi perustaa perheenkin. Aiemmin oletin, ettei kumppanin löytäminen nyt niin vaikeaa ole kun vain jaksaa ahkerasti tutustua ihmisiin ja olla positiivinen, mutta kyllä se vain on todella vaikeaa. Puheenaiheiden totaalinen loppuminen ja intiimin kanssakäymisen toimimattomuus ovat yleisimpiä tuntemuksia, ja se on masentavaa. En usko, että puuttuva kemia kahden ihmisen välillä on asia, mitä pystyisi millään paikkaamaan. Sinänsä nämä miehet ovat olleet kaikki ihania ihmisiä, mutta vääriä minulle.
Muilla samanlaisia pettymyksiä takana?
Kommentit (103)
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:25"]
Miehenä vähän samansuuntaisia kokemuksia kuluneelta vuodelta. Tosin ihan sinne intiimeihin kanssakäymisiin asti ei olla päästy. Puheenaiheet eivät ole totaalisen loppuneet, mutta keskustelut ovat ehkä tuntuneet enemmänkin väkinäisen kohteliailta kuin rennon luontevilta.
[/quote]
Yhtä vaikeaa se kai on naisille ja miehille... Tosin ihmettelen, miksi minä olen aina ensimmäisenä ehtinyt lopettamaan tapailun. Voi kyllä olla, että pyrkimykseni olla aina mukava ja kohtelias on saatettu tulkita suuremmaksi kiinnostukseksi kuin olen oikeasti tuntenut. Lopetan myös jutun aika nopealla aikataululla, jos alkaa ahdistaa, sillä en halua tuhlata omaa (enkä toisen) aikaa. Edelleen uskon, että jos sitä kipinää ei ole, niin ei sitä myöskään tule.
Ap
Parempi olisi etsiä seuraa spontaanimmin? Eikö treffeillä ole aika liukuhihnalihatiskitunnelma?
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:30"][quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:25"]
Miehenä vähän samansuuntaisia kokemuksia kuluneelta vuodelta. Tosin ihan sinne intiimeihin kanssakäymisiin asti ei olla päästy. Puheenaiheet eivät ole totaalisen loppuneet, mutta keskustelut ovat ehkä tuntuneet enemmänkin väkinäisen kohteliailta kuin rennon luontevilta.
[/quote]
Yhtä vaikeaa se kai on naisille ja miehille... Tosin ihmettelen, miksi minä olen aina ensimmäisenä ehtinyt lopettamaan tapailun. Voi kyllä olla, että pyrkimykseni olla aina mukava ja kohtelias on saatettu tulkita suuremmaksi kiinnostukseksi kuin olen oikeasti tuntenut. Lopetan myös jutun aika nopealla aikataululla, jos alkaa ahdistaa, sillä en halua tuhlata omaa (enkä toisen) aikaa. Edelleen uskon, että jos sitä kipinää ei ole, niin ei sitä myöskään tule.
Ap
[/quote]
Minäkin olen ajatellut niin, että miehet varmaan ajattelevat, että kohteliaisuus ja hymy on kiinnostusta. Lisäksi luulen, että miehillä ei ole samanlaista ongelmaa seksuaalisen vetovoiman kanssa kuin naisillakin. En voi kerta kaikkiaan alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jonka kanssa en edes alkumetreillä halua sänkyyn.
Lisäksi muuten on aivan karmeaa kun mies odottaa, että jo edettäisiin sänkyasteelle ja itse vaan ei pysty ja joutuu sitten torjumaan ja oikeastaan lopettamaan koko homman. En oikein tajua ihmisiä, jotka vain hengailevat jonkun kanssa ja päätyvät siitä parisuhteeseen.. en voisi ikinä hengailla kolmea kuukautta ihmisen kanssa, jonka kanssa en löytäisi kipinää.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 15:27"]
Itse kävin noin 20 nettideitillä ennen kuin tapasin nykyisen avomieheni. Ja nykyisenkin kanssa pähkäilin alussa aika paljon että haluanko jatkaa tapailua. Nyt menee oikein mallikkaasti ja olen tyytyväinen.
[/quote]
Haluatko kertoa tarkemmin, mikä alussa sai sinut epäilemään? Ja missä vaiheessa mieli muuttui? Minulla ei ole mieli muuttunut vielä kenenkään kanssa, sillä loppujen lopuksi juuri kukaan ei ole ollut sellainen ihminen jonka kanssa aidosti viihtyisin. Ja sellaisiakin miehiä siis on olemassa, tiedän sen aiempien suhteiden perusteella :)
Ap
En ihan luottaisi siihen, että ihmiset pystyvät täysin rentoutumaan ja olemaan omia itsejään parhaalla mahdollisella tavalla muutamien treffien jälkeen. Ensimmäiset ja toiset mennään ehkä kovalla tsemppauksella ja parhaat puheenaiheet kuluttaen läpi, sitten iskee helposti tyhjää, kun ei vielä kuitenkaan olla riittävän tuttuja täysin luontevaan spontaaniin jutusteluun ja se luo kiusallisen vivahteen tunnelmaan. Parhaiten itselläni toimii syvempi tutustuminen ihmisiin, jotka ovat jo esim. harrasteiden kautta niin tuttuja, että kankeiluvaihetta ei tule. Valitettavasti vapaita löytyy niistä piireistä hyvin harvoin.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 15:27"]
Itse kävin noin 20 nettideitillä ennen kuin tapasin nykyisen avomieheni. Ja nykyisenkin kanssa pähkäilin alussa aika paljon että haluanko jatkaa tapailua. Nyt menee oikein mallikkaasti ja olen tyytyväinen.
[/quote]
Haluatko kertoa tarkemmin, mikä alussa sai sinut epäilemään? Ja missä vaiheessa mieli muuttui? Minulla ei ole mieli muuttunut vielä kenenkään kanssa, sillä loppujen lopuksi juuri kukaan ei ole ollut sellainen ihminen jonka kanssa aidosti viihtyisin. Ja sellaisiakin miehiä siis on olemassa, tiedän sen aiempien suhteiden perusteella :)
Ap
[/quote]
Ne miehet, joiden kanssa olet viihtynyt, eivät kuitenkaan ole viihtyneet sinun kanssasi? Eli he eivät ole saaneet sinusta sitä kipinää jota sinä itse et nyt saa tapailemistasi miehistä.
Rakkaus tulee kuin salama kirkaalta taivaalta. Odota sitä mieli ja sydän avoimena äläkä rashaa itseäsi tylsille treffeille ja hukkaa omss ja niiden tyyppien aikaa.
Opettele tuntemaan itsesi ja rakastamaan itseäsi sekä näkemään hyvää toisissa. Olet yhä nuori, kaikki on mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 15:27"]
Itse kävin noin 20 nettideitillä ennen kuin tapasin nykyisen avomieheni. Ja nykyisenkin kanssa pähkäilin alussa aika paljon että haluanko jatkaa tapailua. Nyt menee oikein mallikkaasti ja olen tyytyväinen.
[/quote]
Haluatko kertoa tarkemmin, mikä alussa sai sinut epäilemään? Ja missä vaiheessa mieli muuttui? Minulla ei ole mieli muuttunut vielä kenenkään kanssa, sillä loppujen lopuksi juuri kukaan ei ole ollut sellainen ihminen jonka kanssa aidosti viihtyisin. Ja sellaisiakin miehiä siis on olemassa, tiedän sen aiempien suhteiden perusteella :)
Ap
[/quote]
Ne miehet, joiden kanssa olet viihtynyt, eivät kuitenkaan ole viihtyneet sinun kanssasi? Eli he eivät ole saaneet sinusta sitä kipinää jota sinä itse et nyt saa tapailemistasi miehistä.
[/quote]
Ne miehet, joiden kanssa olen viihtynyt, ovat alkaneet kanssani parisuhteeseen eli oletettavasti ovat kyllä viihtyneet seurassani....?
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:22"]
Ne miehet, joiden kanssa olen viihtynyt, ovat alkaneet kanssani parisuhteeseen eli oletettavasti ovat kyllä viihtyneet seurassani....?
Ap
[/quote]
Mutta silti vaan olet yksin. Ehkä peiliin katsomisen paikka?
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:40"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:30"][quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:25"] Miehenä vähän samansuuntaisia kokemuksia kuluneelta vuodelta. Tosin ihan sinne intiimeihin kanssakäymisiin asti ei olla päästy. Puheenaiheet eivät ole totaalisen loppuneet, mutta keskustelut ovat ehkä tuntuneet enemmänkin väkinäisen kohteliailta kuin rennon luontevilta. [/quote] Yhtä vaikeaa se kai on naisille ja miehille... Tosin ihmettelen, miksi minä olen aina ensimmäisenä ehtinyt lopettamaan tapailun. Voi kyllä olla, että pyrkimykseni olla aina mukava ja kohtelias on saatettu tulkita suuremmaksi kiinnostukseksi kuin olen oikeasti tuntenut. Lopetan myös jutun aika nopealla aikataululla, jos alkaa ahdistaa, sillä en halua tuhlata omaa (enkä toisen) aikaa. Edelleen uskon, että jos sitä kipinää ei ole, niin ei sitä myöskään tule. Ap [/quote] Minäkin olen ajatellut niin, että miehet varmaan ajattelevat, että kohteliaisuus ja hymy on kiinnostusta. Lisäksi luulen, että miehillä ei ole samanlaista ongelmaa seksuaalisen vetovoiman kanssa kuin naisillakin. En voi kerta kaikkiaan alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jonka kanssa en edes alkumetreillä halua sänkyyn. Lisäksi muuten on aivan karmeaa kun mies odottaa, että jo edettäisiin sänkyasteelle ja itse vaan ei pysty ja joutuu sitten torjumaan ja oikeastaan lopettamaan koko homman. En oikein tajua ihmisiä, jotka vain hengailevat jonkun kanssa ja päätyvät siitä parisuhteeseen.. en voisi ikinä hengailla kolmea kuukautta ihmisen kanssa, jonka kanssa en löytäisi kipinää.
[/quote]
Ne tilanteet ovat minullekin tosi vaikeita, kun mies olettaa että ollaan etenemässä sänkyyn ja itsestä tuntuu koko ajan pahemmalta. Muutaman kerran kauan sitten suostuin, kun en osannut keskeyttääkään ja toisaalta arvelin, että se ikävä tunne saattaisi johtua jännityksestä. Ei johtunut, ja nyt tiedän, että en voi edetä sänkyyn, jos en tunne fyysistä vetoa mieheen. En myöskään voi vain hengailla kenenkään kanssa, sillä jossain vaiheessa seksin harrastaminen nousee ongelmaksi kuitenkin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:22"]
Ne miehet, joiden kanssa olen viihtynyt, ovat alkaneet kanssani parisuhteeseen eli oletettavasti ovat kyllä viihtyneet seurassani....?
Ap
[/quote]
Mutta silti vaan olet yksin. Ehkä peiliin katsomisen paikka?
[/quote]
Tarkoitatko, että olen liian nirso, vai viittaatko siihen että parisuhteeni ovat päättyneet?
Ap
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 22:58"]Yleensä niiden, tai viimeistään neljänsien, aikana selviää että mies ei olekaan niin lupaava kuin toivoin.
usein tarkemman arvion tekeminen vaatii useamman tapaamiskerran.
[/quote]
Tapaa sitten useammin, äläkä jätä 3-5 kertaan.
Odotat tuloksia liian nopeasti.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:47"]
En ihan luottaisi siihen, että ihmiset pystyvät täysin rentoutumaan ja olemaan omia itsejään parhaalla mahdollisella tavalla muutamien treffien jälkeen. Ensimmäiset ja toiset mennään ehkä kovalla tsemppauksella ja parhaat puheenaiheet kuluttaen läpi, sitten iskee helposti tyhjää, kun ei vielä kuitenkaan olla riittävän tuttuja täysin luontevaan spontaaniin jutusteluun ja se luo kiusallisen vivahteen tunnelmaan. Parhaiten itselläni toimii syvempi tutustuminen ihmisiin, jotka ovat jo esim. harrasteiden kautta niin tuttuja, että kankeiluvaihetta ei tule. Valitettavasti vapaita löytyy niistä piireistä hyvin harvoin.
[/quote]
Minäkin haluaisin tavata jonkun jossain muussa ympäristössä, mutta vielä ei ole käynyt tuuria. Tiedän, että kankeita hetkiä tulee väkisin uuden tuttavuuden kanssa, en itsekään ole aina rento ja puhelias treffikumppani, mutta kyllä sen ongelman tunnistaa, kun ei ole tarpeeksi yhteistä, toisen ajatusmaailmaa ei vain ymmärrä eikä toista vain tahdo koskettaa tai suudella.
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 15:27"]
Itse kävin noin 20 nettideitillä ennen kuin tapasin nykyisen avomieheni. Ja nykyisenkin kanssa pähkäilin alussa aika paljon että haluanko jatkaa tapailua. Nyt menee oikein mallikkaasti ja olen tyytyväinen.
[/quote]
Haluatko kertoa tarkemmin, mikä alussa sai sinut epäilemään? Ja missä vaiheessa mieli muuttui? Minulla ei ole mieli muuttunut vielä kenenkään kanssa, sillä loppujen lopuksi juuri kukaan ei ole ollut sellainen ihminen jonka kanssa aidosti viihtyisin. Ja sellaisiakin miehiä siis on olemassa, tiedän sen aiempien suhteiden perusteella :)
Ap
[/quote]
Oletko koskaan tarkemmin miettinyt onko jotakin muuttunut noiden aiempien suhteiden ja nykyisyyden välillä, siis muutakin kuin, että ikää ja elämänkokemusta on tullut lisää. Ehkä aiemmat miehet sytyttivät juurikin nuoruutesi tähden, olit menossa mukana nuoruuden innolla ja pienet rosot eivät haitanneet miehissä.
M40
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 14:27"]
Mun vinkit, tee persoonallisuustesti ja mieti minkälaisen ihmisen kanssa se "kemia" saattaisi toimia. Mulla on sellainen juttu, että en pysty oikein olemaan siinä normaalissa treffailu-seksisuhde-parisuhde-asemassa passiivisemmassa liehiteltävän naisen roolissa, mun kaikki kiinnostus parhaimmillaan häviää ja pahimmillaan vaihtuu paniikiksi. Olisin todella kuumana sellaiseen mieheen, joka olisi jotenkin neutraalisti viestittänyt olevansa kiinnostunut musta mutta ei jostain minusta riippumattomasta syystä voi tehdä aloitetta ja käyttäytyisi ystävällisen etäisesti. Repisin siltä vaatteet päältä jos olisin järkeillyt että se on hyvä kumppani muuten. Jos taas mukavakin mies tekee jonkin normaalin aloitteen, niin haluan vain haihtua paikalta ja jos seksiin saakka silti tilanne etenee, se tuntuu vaan ihan hirveän kiusalliselta eikä ollenkaan seksiltä.
Ei pidä ajatella että kaikki ihmiset on samanlaisia (miehet/naiset), vaan me voidaan olla hyvinkin erilaisia. Välttämättä vikaa ei ole niissä miehissä joita olet tapaillut, vaan siinä asetelmassa. En tiedä miten itse selviäisin siitä treffihommasta, tekisin varmaan hyvin erikoisen ja rehellisen treffi-ilmoituksen, sanoisin ekoilla treffeillä mukavan oloiselle miehelle että olen tällainen, sopiiko että et yritä päästä seksiin asti niin se mahdollisesti tapahtuu hyvinkin nopeasti. Kunhan minä en koe että mies yrittää saada mua sänkyyn.
[/quote]
Ihan uteliaisuudeta pakko kysyä, onko taktiikkasi toiminut.? :)
M40
[/quote]
No kerran olen tehnyt rehellisen treffiprofiilin (se oli ehkä tavallaan aloite minulta) ja yksi asiallinen mies tarttui sen kautta matkaan. Mutta silloin en vielä tajunnut sitä, miten paljon mieluummin itse tekisin aloitteen koko ajan, joten alku oli suhteen kehittymisen ja seksin kannalta takkuista. Miehessä ei mitään vikaa mutta minulla ei vain mikään valo välkkynyt ennen kuin sain olla vetovastuussa. Jos nyt vielä jostain syystä joutuisin siihen hirveään tilanteeseen, jossa pitäisi etsiä uutta kumppania itselle, niin varmaan tekisin noin kuin selitin. Naisen kannalta siinä on riskinä että joku mies pelästyy/närkästyy/ärsyyntyy/menettää kiinnostuksensa kun rohkenen ottaa seksin suoraan puheeksi ja oletan hänen haluavan sitä myös (tuskin olisi silloin oikea minulle kuitenkaan) taikka en pääse kokemaan jonkun upean miehen loppuunsa hiottua viettelytaktiikkaa (epätodennäköistä).
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 22:58"]Yleensä niiden, tai viimeistään neljänsien, aikana selviää että mies ei olekaan niin lupaava kuin toivoin.
usein tarkemman arvion tekeminen vaatii useamman tapaamiskerran.
[/quote]
Tapaa sitten useammin, äläkä jätä 3-5 kertaan.
Odotat tuloksia liian nopeasti.
[/quote]
Minä olen aina nähnyt ensisilmäykseltä onko joku potentiaalinen kumppani ehdokas vai ei. Tai siis ihmisen persoonan näkee aika hyvin silmistä ja eleistä jne. Toki ihmisiä on erilaisia ja ihmiset toimivat eri tavalla, mutta minä tiedän mikä minulle sopii ja mikä ei.
Miehenä vähän samansuuntaisia kokemuksia kuluneelta vuodelta. Tosin ihan sinne intiimeihin kanssakäymisiin asti ei olla päästy. Puheenaiheet eivät ole totaalisen loppuneet, mutta keskustelut ovat ehkä tuntuneet enemmänkin väkinäisen kohteliailta kuin rennon luontevilta.