Lue keskustelun säännöt.
varhaiskasvatus, katse työntekijöihin
lastenohjaaja
16.10.2021 |
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle on nyt tehty erilaisia kysymyksiä, joissa työntekijät ovat tulleet avoimesti ulos kertoen lasten sekä vanhempien ärsyttävyydestä.
Tehdään oma ketju, jossa voit vanhempana tai vakan henkilökuntana tuoda esiin varhaiskasvatuksen henkilökunnasta löytyviä ärsyttäviä piirteitä.
Oma kokemukseni on, että monessa päiväkodissa asiat olisi paljon paremmin, jos henkilökunta keskittyisi tekemään työtään. Päivässä riittää aikaa päivittelyyn ja kaikesta kitisemiseen, mutta työolosuhteiden/ lasten hyvinvoinnin edistämiseen ei laiteta tikkuakaan ristiin vaikka työntekijänä siihen osittain pystyisi vaikuttamaan. Kun seuraavan kerran purnaatte porukalla miten paskaa kaikki on, niin koittakaa käyttää se aika rakentavammin hyödyksi vaikka miettien mitkä ratkaisut veisi asioita parempaan suuntaan. Terv. päiväkodin lh
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Jos lapsella on johdonmukainen ja luotettava aikuinen, hän oppii hyvin nopeasti että tämän aikuisen sanomiseen kannattaa uskoa. Jos aikuinen on julma, epäjohdonmukainen ja pelolla kasvattava ne voimakkaammin itsepäiset lapset eivät nää syytä totella/kunnioittaa aikuista. Herkemmät pelkää ja siksi tottelee. Aikuisen täytyy ensin osoittaa lapselle että hän on luotettava. Vain aikuisen esimerkillä lapsi voi oppia miten toisia kunnioitetaan, miten toisille puhutaan jne.
On ihan turha käskeä lasta tekemään toisin, jos oma esimerkki ei näytä ensin kuinka tilanteissa toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on johdonmukainen ja luotettava aikuinen, hän oppii hyvin nopeasti että tämän aikuisen sanomiseen kannattaa uskoa. Jos aikuinen on julma, epäjohdonmukainen ja pelolla kasvattava ne voimakkaammin itsepäiset lapset eivät nää syytä totella/kunnioittaa aikuista. Herkemmät pelkää ja siksi tottelee. Aikuisen täytyy ensin osoittaa lapselle että hän on luotettava. Vain aikuisen esimerkillä lapsi voi oppia miten toisia kunnioitetaan, miten toisille puhutaan jne.
On ihan turha käskeä lasta tekemään toisin, jos oma esimerkki ei näytä ensin kuinka tilanteissa toimitaan.
Siis jos haluan lapsen käyttävän kurahousuja niin se onnistuu vain siten, että puen itsekin kurahousut päälleni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?
Mitä tarkoitat kurilla? Eikö lasta siis saisi esimerkiksi komentaa lainkaan?
"Toimii parhaiten" on myös täysin nollakäsite. Esimerkiksi kalastusmenetelmistä nuottakalastus ja dynamiittikalastus toimivat parhaiten, mutta ei silti kukaan ehdota, että muut kalastusmenetelmät pitäisi hylätä tai että ne olisivat tarpeettomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?
Mitä tarkoitat kurilla? Eikö lasta siis saisi esimerkiksi komentaa lainkaan?
"Toimii parhaiten" on myös täysin nollakäsite. Esimerkiksi kalastusmenetelmistä nuottakalastus ja dynamiittikalastus toimivat parhaiten, mutta ei silti kukaan ehdota, että muut kalastusmenetelmät pitäisi hylätä tai että ne olisivat tarpeettomia.
Lasten kasvatusta ei voi verrata kalastamiseen. Kyseessä on niin monitahoinen asia. Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta hänen on tärkeää saada kokea lapsena jo olevansa arvostettu, saada kokemus että hän on yksi aktiivinen toimija jolla saa olla omat mielipiteet ja tavat toimia. Samalla hänelle opetetaan toki sosiaalisia taitoja ja syy-seuraus suhteita. Mitä tapahtuu jos et pue kurahousuja jne. Pian lapsi hoksaa itse kertovansa että hän on ulkona läpimärkä ja palelee jne. Kumma juttu, miten se toimii minulla, kaikkien kanssa. Koskaan ei ole tarvinnut ääntä korottaa " Nyt pertti puet ne housut jalkaan". Helpottaa minun työtäni että suhteeni lapsiin on kunnossa ja saan palkintoni työstä. Jos näkisin ympärilläni vain "hirviökakaroita" jotka eivät tottele, miettisin olenko sopiva tähän työhön.
Mitä lapsi oppii sillä että niille huudetaan ja puhutaan ikävään sävyyn? Kun kaiken voi tehdä myös siten että tilanteet oikeasti myös kasvattavat lasta. Lapsen oman ajattelun tukeminen on aikuisen tehtävä ja se ei kehity aikuisjohdannaisella käskyjen rääkymisellä. Armeijassa ehtii sitten sitä harjoittaa. Lapsi ei tarvitse sitä vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?
Mitä tarkoitat kurilla? Eikö lasta siis saisi esimerkiksi komentaa lainkaan?
"Toimii parhaiten" on myös täysin nollakäsite. Esimerkiksi kalastusmenetelmistä nuottakalastus ja dynamiittikalastus toimivat parhaiten, mutta ei silti kukaan ehdota, että muut kalastusmenetelmät pitäisi hylätä tai että ne olisivat tarpeettomia.
Lasten kasvatusta ei voi verrata kalastamiseen. Kyseessä on niin monitahoinen asia. Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta hänen on tärkeää saada kokea lapsena jo olevansa arvostettu, saada kokemus että hän on yksi aktiivinen toimija jolla saa olla omat mielipiteet ja tavat toimia. Samalla hänelle opetetaan toki sosiaalisia taitoja ja syy-seuraus suhteita. Mitä tapahtuu jos et pue kurahousuja jne. Pian lapsi hoksaa itse kertovansa että hän on ulkona läpimärkä ja palelee jne. Kumma juttu, miten se toimii minulla, kaikkien kanssa. Koskaan ei ole tarvinnut ääntä korottaa " Nyt pertti puet ne housut jalkaan". Helpottaa minun työtäni että suhteeni lapsiin on kunnossa ja saan palkintoni työstä. Jos näkisin ympärilläni vain "hirviökakaroita" jotka eivät tottele, miettisin olenko sopiva tähän työhön.
Mitä lapsi oppii sillä että niille huudetaan ja puhutaan ikävään sävyyn? Kun kaiken voi tehdä myös siten että tilanteet oikeasti myös kasvattavat lasta. Lapsen oman ajattelun tukeminen on aikuisen tehtävä ja se ei kehity aikuisjohdannaisella käskyjen rääkymisellä. Armeijassa ehtii sitten sitä harjoittaa. Lapsi ei tarvitse sitä vielä.
Aikuisjohtoisuus ja tottelemisen vaatiminen opettavat lapselle, että hän ei ole arvokas ja että hänen mielipiteillään ja ajatuksillaan ei ole väliä. Lapsi jonka itsetunto on lytätty määräilyllä syrjäytyy usein aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
isä86 kirjoitti:
Olenpa asiakkaana kuullut vahingossa kun eräs pk:n työntekijä sanoi työkaverilleen "luoja mikä lehmä", tarkoittaen äitiä, joka juuri poistui hänen luotaan ja oli juuri halunnut kuulla tarkemmin oman lapsensa päivästä kuin että "on nukkunut päikkärit ja syönyt hyvin".
Luulenpa ettet tiedä koko totuutta. Et tiedä näiden kahden historiaa. Oijot mutkat suoriksi ja kaikki ei ole mustavalkoista.
Työntekijä ei koskaan sano ääneen henkilökohtaisia mielipiteitään vanhemmista. Historialla ei ole mitään tekemistä tämän tosiasian kanssa. AMMATILLISUUS koskee kaikkia kaikissa asioissa. Varhaiskasvattajan tulee pyydettäessä kyetä sanomisensa perustelemaan varhaiskasvatuslain mukaisesti. "Luoja mikä "lehmä", ei kuulu varhaiskasvatuslakiin.
Täällä selkeästi roikkuu joku vanhankansan kasvattaja, joka uskoo yhä siihen että lapsilta pitää luulot viedä pois ja nujertaa heidät. Toivottavasti hänellä ei ole omia lapsia. Ja etenkin toivottavasti hän ei ole vakassa töissä. Jos luet tämän vielä, niin suosittelen lukemaan kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta, joka on kirjoitettu tällä vuosikymmenellä. Sieltä löydät varmasti hyvin selitystä miksi nykyisin kasvatetaan niinkuin kasvatetaan. Varmasti selviää myös sekin miksi liiallinen aikuisen vallanpito ei kasvata lasta toivottuun suuntaan. Tulevaisuuteen tarvitaan eheitä aikuisia jotka uskovat itseensä. Nujerrettuja ja heikolla itsetunnolla varustettuja aikuisia meillä on riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä juuri. Käsittämätöntä miten joku voi edes lähteä puolustelemaan tällaista epäammattimaisuutta. Jos henkilökunta todella puhuu tuohon sävyyn vanhemmista, niin kertoo kyllä paljon siitä ettei enää toimita ammattimaisesti varmaan kovin monessa muussakaan asiassa....
Kyllähän tuota melko usein kuulee hoitajien rääkyvän päiväkodin lapsille kun pihalla liikkuvat ja yksi lapsi astuu askeleen jonosta vasemmalle. Joo ymmärrän että liikenteessä tärkeä mennä sääntöjen mukaan, mutta varmasti lapsi uskoisi pienemmälläkin äänellä. Paistaa monesti vuosien väsymys ja työhön kyllästyminen sieltä tanttojen äänen takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi päiväkodin tädit ovat kiukkusia kun vanhemmat ei ole paikalla ja sitten kun vanhempia on läsnä hörisevät ja hyörivät kuin ilon ampiaiset. Onko he oikeasti iloisia silloin vain osaavatko oikeasti niin hyvin esittää? Ei pygeis ite tommosta esittää edes.
Terveisin vierestä seurannut kirjoitti:
Miksi päiväkodin tädit ovat kiukkusia kun vanhemmat ei ole paikalla ja sitten kun vanhempia on läsnä hörisevät ja hyörivät kuin ilon ampiaiset. Onko he oikeasti iloisia silloin vain osaavatko oikeasti niin hyvin esittää? Ei pygeis ite tommosta esittää edes.
Miksi päiväkodin tädit ei hörise mun vaimon ympärillä niinkuin tekevät minun ympärillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?
Mitä tarkoitat kurilla? Eikö lasta siis saisi esimerkiksi komentaa lainkaan?
"Toimii parhaiten" on myös täysin nollakäsite. Esimerkiksi kalastusmenetelmistä nuottakalastus ja dynamiittikalastus toimivat parhaiten, mutta ei silti kukaan ehdota, että muut kalastusmenetelmät pitäisi hylätä tai että ne olisivat tarpeettomia.
Lasten kasvatusta ei voi verrata kalastamiseen. Kyseessä on niin monitahoinen asia. Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta hänen on tärkeää saada kokea lapsena jo olevansa arvostettu, saada kokemus että hän on yksi aktiivinen toimija jolla saa olla omat mielipiteet ja tavat toimia. Samalla hänelle opetetaan toki sosiaalisia taitoja ja syy-seuraus suhteita. Mitä tapahtuu jos et pue kurahousuja jne. Pian lapsi hoksaa itse kertovansa että hän on ulkona läpimärkä ja palelee jne. Kumma juttu, miten se toimii minulla, kaikkien kanssa. Koskaan ei ole tarvinnut ääntä korottaa " Nyt pertti puet ne housut jalkaan". Helpottaa minun työtäni että suhteeni lapsiin on kunnossa ja saan palkintoni työstä. Jos näkisin ympärilläni vain "hirviökakaroita" jotka eivät tottele, miettisin olenko sopiva tähän työhön.
Mitä lapsi oppii sillä että niille huudetaan ja puhutaan ikävään sävyyn? Kun kaiken voi tehdä myös siten että tilanteet oikeasti myös kasvattavat lasta. Lapsen oman ajattelun tukeminen on aikuisen tehtävä ja se ei kehity aikuisjohdannaisella käskyjen rääkymisellä. Armeijassa ehtii sitten sitä harjoittaa. Lapsi ei tarvitse sitä vielä.
Aikuisjohtoisuus ja tottelemisen vaatiminen opettavat lapselle, että hän ei ole arvokas ja että hänen mielipiteillään ja ajatuksillaan ei ole väliä. Lapsi jonka itsetunto on lytätty määräilyllä syrjäytyy usein aikuisena.
Oikeastiko olet sitä mieltä, että tottelemisen vaatiminen opettaa lapselle, ettei hän ole arvokas? Minusta juuri päinvastoin. Jos lapsi vaikka juoksee autotielle, ei hänen sinun mukaasi tarvitse totella aikuista?
En ikinä haluaisi omaa lastani hoitoosi. Lapseni on arvokas ja ansaitsee turvallisen aikuisen ohjaamaan oikeaan suuntaan. Ei siinä mistään lapsen itsetunnon lyttäämisestä ole kysymys. Mistä ihmeestä sellainen tulee sinulle edes mieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Lähtökohtaisesti lapsi haluaa toimia oikein ja aikuisen toivomalla tavalla. On olemassa lukuisia keinoja saada lapsi tottelemaan ilman, että lasta pitäisi varsinaisesti kurittaa tai komentaa. Usein toimii esim. positiviisen huomion antaminen niille, jotka ohjeita noudattavat, "harhauttaminen" ja huomion kiinnittäminen johonkin mukavaan, huumori, tai ihan vain sääntöjen perustelu lapselle. Sopiva menetelmä valitaan tietysti aina tilanteen vakavuuden ja lapsen mukaan, ennakointi on yleensä kaiken a ja o.
Joskus pitää kieltää tai sanoa ohje napakammin, mutta kun näitä ei käytä liikaa, niin ne toimivat tarvittaessa. Jos taas jatkuvasti puhe on pelkkää kieltämistä ja käskyttämistä, ei lapsi enää kuule kuin "mäkämäkämäkä" ja itse puheen sisältö menee ohi.
Ei tässä varmaan mistään jatkuvasta käskyttämisestä ja kieltämisestä ollutkaan kysymys. On kuitenkin olemassa lapsia, jotka eivät halua tehdä kuten äiti tai hoitaja sanoo, vaikka kuinka yrittäisi positiivisilla keinoilla.
Kyllä tässä on ihan puhuttu siitä turhasta länkyttämisestä mitä jossain pukemistilanteessa vaikka saattaa kuulla. Ihan eri asia vaikka se että tilanne vaatii ehdotonta heti nyt-tottelua. Siinä kohtaa vaikka karjumalla lapsen voi pysäyttää. Mutta kun karu fakta on että ne vanhat tantat monesti mäkättää ihan pikku jutuistakin. Lapsi sanoo kerran en, niin siitä jo nousee aikuisen ääni niinkuin aikuisen ylpeyttä oltais pahastikin loukattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.
Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.
Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.
Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.
Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?
Mitä tarkoitat kurilla? Eikö lasta siis saisi esimerkiksi komentaa lainkaan?
"Toimii parhaiten" on myös täysin nollakäsite. Esimerkiksi kalastusmenetelmistä nuottakalastus ja dynamiittikalastus toimivat parhaiten, mutta ei silti kukaan ehdota, että muut kalastusmenetelmät pitäisi hylätä tai että ne olisivat tarpeettomia.
Lasten kasvatusta ei voi verrata kalastamiseen. Kyseessä on niin monitahoinen asia. Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta hänen on tärkeää saada kokea lapsena jo olevansa arvostettu, saada kokemus että hän on yksi aktiivinen toimija jolla saa olla omat mielipiteet ja tavat toimia. Samalla hänelle opetetaan toki sosiaalisia taitoja ja syy-seuraus suhteita. Mitä tapahtuu jos et pue kurahousuja jne. Pian lapsi hoksaa itse kertovansa että hän on ulkona läpimärkä ja palelee jne. Kumma juttu, miten se toimii minulla, kaikkien kanssa. Koskaan ei ole tarvinnut ääntä korottaa " Nyt pertti puet ne housut jalkaan". Helpottaa minun työtäni että suhteeni lapsiin on kunnossa ja saan palkintoni työstä. Jos näkisin ympärilläni vain "hirviökakaroita" jotka eivät tottele, miettisin olenko sopiva tähän työhön.
Mitä lapsi oppii sillä että niille huudetaan ja puhutaan ikävään sävyyn? Kun kaiken voi tehdä myös siten että tilanteet oikeasti myös kasvattavat lasta. Lapsen oman ajattelun tukeminen on aikuisen tehtävä ja se ei kehity aikuisjohdannaisella käskyjen rääkymisellä. Armeijassa ehtii sitten sitä harjoittaa. Lapsi ei tarvitse sitä vielä.
Aikuisjohtoisuus ja tottelemisen vaatiminen opettavat lapselle, että hän ei ole arvokas ja että hänen mielipiteillään ja ajatuksillaan ei ole väliä. Lapsi jonka itsetunto on lytätty määräilyllä syrjäytyy usein aikuisena.
Oikeastiko olet sitä mieltä, että tottelemisen vaatiminen opettaa lapselle, ettei hän ole arvokas? Minusta juuri päinvastoin. Jos lapsi vaikka juoksee autotielle, ei hänen sinun mukaasi tarvitse totella aikuista?
En ikinä haluaisi omaa lastani hoitoosi. Lapseni on arvokas ja ansaitsee turvallisen aikuisen ohjaamaan oikeaan suuntaan. Ei siinä mistään lapsen itsetunnon lyttäämisestä ole kysymys. Mistä ihmeestä sellainen tulee sinulle edes mieleen?
Vähän karrikoidusti luet nyt asiaa. Jos luet koko tekstin, siitä hyvin saa kuvan ettei kyse ole mistään autotielle juoksemisesta, etteikö sitä voisi kieltää, vaan sellaista jatkuvaa aikuisojohtoista käskyttämistä missä lapsen tunteet ja tarpeet sivutetaan. Tottakai täytyy kieltää silloin kun siihen on syytä.
Lähtökohtaisesti lapsi haluaa toimia oikein ja aikuisen toivomalla tavalla. On olemassa lukuisia keinoja saada lapsi tottelemaan ilman, että lasta pitäisi varsinaisesti kurittaa tai komentaa. Usein toimii esim. positiviisen huomion antaminen niille, jotka ohjeita noudattavat, "harhauttaminen" ja huomion kiinnittäminen johonkin mukavaan, huumori, tai ihan vain sääntöjen perustelu lapselle. Sopiva menetelmä valitaan tietysti aina tilanteen vakavuuden ja lapsen mukaan, ennakointi on yleensä kaiken a ja o.
Joskus pitää kieltää tai sanoa ohje napakammin, mutta kun näitä ei käytä liikaa, niin ne toimivat tarvittaessa. Jos taas jatkuvasti puhe on pelkkää kieltämistä ja käskyttämistä, ei lapsi enää kuule kuin "mäkämäkämäkä" ja itse puheen sisältö menee ohi.