varhaiskasvatus, katse työntekijöihin

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Olen ollut töissä pääkaupunkiseudulla ja nyt olen pohjoisessa. Täällä viihdyn. Pk-seudulla töissä oli suorastaan hirveää. Painajaista aloittaa työviikko, koska no, työ oli mitä oli. Työkaverit vaihtuu jatkuvasti, työntekijät palaneet loppuun ja sen myötä työn teko ei kiinnosta. Nyt meillä on ihan mahtava työyhteisö ja intoa riittää suunnitella lapsille kaikenlaista kivaa touhua vaikka välillä vähän resurssipulaakin on.

Sanon tämän siksi, että älkää yleistäkö. Suomessa on myös todella laadukkaita paikkoja jos vaan kuu ja tähdet sattuu kohdalleen, siihen tarvitaan myös työporukan panos, että näin voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Voi kun ammattilaiset ja vanhemmat tämän muistaisivat että puhukaa lapsille niinkuin he olisivat teidän ystäviä tai lähimmäisiä. Puhutellen kohteliaasti ja arvokkaasti. Siten laps oppii myöskin arvostamaan lähimmäisiään. Ilmanmuuta rajoja täytyy asettaa, mutta vihamielellä kasvatamme vai vihamielisiä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vituttaa johto, joka on munaton ja tyhmä. Mutta muuten olen ihan fine. Olen lopettanut kaiken yrittämisen, eikä kiinnosta yhtään mitä joku random vanhempi tai ”työkaveri” ajattelee. Menen sieltä Ali missä aita on matalin. Palkka kelpaa ja vessapaperit vessasta, sen eteen suostun olemaan paikalla jos en satu olemaan saikulla.

Muakin vituttaa lasteni päiväkodin johtaja, koska tämän surkean, vallanhimoisen vastuunpakoilijan takia kaikki järkevät, empaattiset työntekijät, jotka haluaisivat tehdä työnsä hyvin vaihtavat työpaikkaa. Ja toiseksi eniten vituttaa sun kaltaiset itsekkäät leipätyöläiset, jotka mahdollistavat näiden pysymisen virassaan niin, ettei systeemi pääse koskaan tervehtymään.

En minä välitä mikä sinua vituttaa. Huomenna palaan taas saikulta töihin vähäksi aikaa, ilman minkään näköisiä paineita. Enkä niitä paineita suostu ottamaan töissäkään harteilleni. Jos se ei riitä, olkoot riittämättä. Mutta vakituinen toimi minulla tosiaan on.

No ei se kyllä riitä, että Saikku Saana roikkuu suojatyöpaikassaan. Lapset ansaitsevat parempaa.

Lässynlää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

Mitä se vanhemman polven hoitaja tokaisee sitten, kun "suu kiinni ja pää tyynyyn" ei enää tehoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on johdonmukainen ja luotettava aikuinen, hän oppii hyvin nopeasti että tämän aikuisen sanomiseen kannattaa uskoa. Jos aikuinen on julma, epäjohdonmukainen ja pelolla kasvattava ne voimakkaammin itsepäiset lapset eivät nää syytä totella/kunnioittaa aikuista. Herkemmät pelkää ja siksi tottelee. Aikuisen täytyy ensin osoittaa lapselle että hän on luotettava. Vain aikuisen esimerkillä lapsi voi oppia miten toisia kunnioitetaan, miten toisille puhutaan jne.

On ihan turha käskeä lasta tekemään toisin, jos oma esimerkki ei näytä ensin kuinka tilanteissa toimitaan.

Siis jos haluan lapsen käyttävän kurahousuja niin se onnistuu vain siten, että puen itsekin kurahousut päälleni?

Ohis, mutta minä kyllä käytän ihan mukisematta "kurahousuja", kun ulkoillaan rankkasateella tai kevyemmässäkin sateessa pitkiä aikoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.

Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.

Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?

Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.

Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.

Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.

Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.

Moni lapsi ei kykene ymmärtämään perusteluja tai vaikka ymmärtäisi niin ei noudata niitä koska ei katso niiden palvelevan omaa etuaan. Usein on myös niin, että totteleminen pitää saada vahinkojen välttämiseksi aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin ei edes ole mahdollisuutta jäädä moneen kertaan tai pitkällisesti perustelemaan asioita.

Nykyinen virallinen kasvatuslinja eli se, että puhe auttaa aina ja vain puhetta käytetään, johtaa anarkiaan missä monet pienetkin lapset esimerkiksi käyvät hoitajiensa kimppuun.

Kerrohan lisää kuinka paljon sulla on oikeasti kokemusta lasten kanssa työskentelystä? Sun juttu paljastaa ettei oikeasti taida tietää mitään lapsista. Kokemukset ja tutkimustulokset osoittaa sen että positiivisella vahvistamisella saadaan parempia tuloksia kuin tiukalla kurilla. Jos sulla olisi OIKEASTI kokemusta miten lasten oppimista vahvistetaan jne niin et puhuisi tommosta pötyjä täällä.

Kokemukset ja tutkimustulokset vahvistavat, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia keinoja ja että päiväkotien turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina.

Niinkö? Linkkaa tähän yksi tutkimustulos jossa kerrotaan kurin toimivan parhaiten?

Mitä tarkoitat kurilla? Eikö lasta siis saisi esimerkiksi komentaa lainkaan?

"Toimii parhaiten" on myös täysin nollakäsite. Esimerkiksi kalastusmenetelmistä nuottakalastus ja dynamiittikalastus toimivat parhaiten, mutta ei silti kukaan ehdota, että muut kalastusmenetelmät pitäisi hylätä tai että ne olisivat tarpeettomia.

Täytyy myös muistaa, että lapset ovat tottelemattomia eri syistä. Taitava kasvattaja osaa aika intuitiivisesti jo antaa lapselle oikean vastineen. On sellaisia lapsia, joiden kanssa syystä tai toisesta ei ole käyty "ei-vaihetta" läpi 2-3-vuotiaana ja tämä pitää käydä läpi pahimmillaan eskarivuonna. Jos sanot jollekin lapselle paljon ei, niin samaan aikaan pitää huolehtia, että lapsi saa enemmän kuitenkin positiivista palautetta, syliä ja hyvää huomiota. Mutta ihan tosiasia on, että joidenkin lasten kanssa joudutaan käymään henkinen kamppailu säännöistä ja rajoista, eikä tähän ole yksiselitteisiä toimintamalleja, joita pitää noudattaa.

Sitten kun puhutaan isoista itsesäätelyn haasteista ja ADHD tyyppisestä oireilusta, niin joudutaan käyttämään paljon positiivista vahvistamista, sillä usein tällaiselle lapselle se aikuisen vihainen ei on palkinto, joka vahvistaa negatiivista käytöstä. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan. Pointti on, että lapset ovat erilaisia ja heitä kasvatetaan myös eri tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

Sitten pohtisin uutta toimintamallia työporukan kanssa mistä kiikastaa, mikä lapsen saa niin levottomaksi nukkariaikaan. En tietenkään lässyttä siinä kohtaa kun lapsi on tunnekuohun vallassa. Tiedät varmaan itsekin, että silloin lapsi ei ole kykeneväinen ottamaan mitään opetusta vastaan ennenkuin tunnetaso laskee. Keskusteluyhteys luodaan lapseen silloin kun lapsen mielentaso on sellainen että hänen kanssaan oikeasti voi keskustelua käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

"Suu kiinni ja pää tyynyyn", senkin voi sanoa niin monella tavalla. Suurin osa "puheestamme" on kuitenkin nonverbaalista viestintää. Tuon lauseen voi sanoa napakasti ja nätistikin vaikka. Mutta naama norsunvitulla ja ärähtäen on lapselle pelottavaa.

Vai kestäisitkö itse lapsena sen että olet vieraassa paikassa (jopa ilman yhtäkään aikuista joka sun etua ajattelisi), ja siellä sulle vaan aikuiset puhuisi rumasti ja ärisisi. Pahinta vielä se ettet tarkoituksella toimisi väärin, vaan et ole vielä oppinut toimimaan oikein, mutta kuulet siitä jatkuvasti huomauttelua pelottavaan sävyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

Mitä se vanhemman polven hoitaja tokaisee sitten, kun "suu kiinni ja pää tyynyyn" ei enää tehoa?

Sitten on aika rangaista. Jos lapsen kanssa jää jankkaamaan, niin siitä ei seuraa muuta kuin se, että hoitajan auktoriteetti rapautuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

"Suu kiinni ja pää tyynyyn", senkin voi sanoa niin monella tavalla. Suurin osa "puheestamme" on kuitenkin nonverbaalista viestintää. Tuon lauseen voi sanoa napakasti ja nätistikin vaikka. Mutta naama norsunvitulla ja ärähtäen on lapselle pelottavaa.

Vai kestäisitkö itse lapsena sen että olet vieraassa paikassa (jopa ilman yhtäkään aikuista joka sun etua ajattelisi), ja siellä sulle vaan aikuiset puhuisi rumasti ja ärisisi. Pahinta vielä se ettet tarkoituksella toimisi väärin, vaan et ole vielä oppinut toimimaan oikein, mutta kuulet siitä jatkuvasti huomauttelua pelottavaan sävyyn.

Ensin tietenkin kerrotaan säännöt aivan neutraalisti. Mutta jos se ei auta, niin isoissa ongelmissa olet jos oletat, että uhmakas ja tottelematon lapsi on jotenkin kauhuissaan, kun hoitaja komentaa häntä tiukasti. Juuri tämän tyyppinen ajattelu johtaa siihen, että lässytetään vaan loputtomiin eikä uskalleta olla tiukkoja silloin, kun sille on tarve ja paikka. Loputtomalla lässyttämisellä kasvaa lapsia jotka pitävät hoitajia pilkkanaan ja tekevät häikäilemättömästi mitä haluavat koska kokevat, ettei heikko hoitaja mahda sille mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä istu sinne, älä juokse, älä töni kaveria, älä huuda, älä jätä tavaroita lattialle.

Kaiken voi sanoa kannustavammin ettei lapsi jatkuvasti kokisi epäonnistuvansa.

Esim.

Voit istua tuonne, täällä liikutaan kävellen/muistatkos miten sisällä liikutaan, annetaan kaverille tilaa liikkua, nostetaan tavarat omaan lokeroon jne.

Aika helppoa. Sitten sitä kieltoa voi käyttää akuutissa tilanteessa tehokkaasti eikä lasten päivä olisi yhtä älä älä älä.

Olisitpa mun työpari.

Terveisin. Tuskastunut juuri tästä syystä

Täällä myös toinen tuskastunut tähän. Älä sitä, älä tätä, älä tuota, ei, ei ja ei jne. Pää tyynyyn, lautanen tyhjäksi ja suu kiinni, kuuluvat myös tähän listaan, mitä nämä ”alan kokeneet ammattilaiset” käyttävät. Mutta eihän näistä puhuta ei, hymistellään vaan. Harva meistä aikuisista hyväksyisi, että joku toinen puhuisi meille samalla tavalla, mutta jostain syystä ajatellaan, että lapsen suodatuskyky on aikuisia parempi ja kestää mitä vaan.

Siis kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö vaikka nukkarissa eikä tottele millään, niin sinä vaan jäät lempeästi sanoittamaan sille, jotta ei tule traumoja? Siinä missä vanhemman polven hoitaja tokaisee lapselle, että "suu kiinni ja pää tyynyyn".

"Suu kiinni ja pää tyynyyn", senkin voi sanoa niin monella tavalla. Suurin osa "puheestamme" on kuitenkin nonverbaalista viestintää. Tuon lauseen voi sanoa napakasti ja nätistikin vaikka. Mutta naama norsunvitulla ja ärähtäen on lapselle pelottavaa.

Vai kestäisitkö itse lapsena sen että olet vieraassa paikassa (jopa ilman yhtäkään aikuista joka sun etua ajattelisi), ja siellä sulle vaan aikuiset puhuisi rumasti ja ärisisi. Pahinta vielä se ettet tarkoituksella toimisi väärin, vaan et ole vielä oppinut toimimaan oikein, mutta kuulet siitä jatkuvasti huomauttelua pelottavaan sävyyn.

Ensin tietenkin kerrotaan säännöt aivan neutraalisti. Mutta jos se ei auta, niin isoissa ongelmissa olet jos oletat, että uhmakas ja tottelematon lapsi on jotenkin kauhuissaan, kun hoitaja komentaa häntä tiukasti. Juuri tämän tyyppinen ajattelu johtaa siihen, että lässytetään vaan loputtomiin eikä uskalleta olla tiukkoja silloin, kun sille on tarve ja paikka. Loputtomalla lässyttämisellä kasvaa lapsia jotka pitävät hoitajia pilkkanaan ja tekevät häikäilemättömästi mitä haluavat koska kokevat, ettei heikko hoitaja mahda sille mitään.

Miten sinä opetat lapsille empatiataitoja? Empatiataitojen kautta lapsi oppii arvostamaan muita. Ei sillä että aikuinen karjuu hänelle. Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Olen 6vuotta työskennellyt lasten kanssa lempeällä kasvatuksella, miksi mun lapset eivät ole hirviöitä?

Voisitteko laittaa jatkossa ikänne viestin yhteyteen niin tämä osaltaan voisi tehdä omaa tutkimusta mitkä ikäluokat tätä kiukulla kasvatusta harrastaa?

lapselle päiväkodissa tärkeintä että oppii olemaan ryhmässä, sun muita asioita mitä ei oo kotona oppinut kuten käsiä pesemään, pyllyä pyyhkimään esim 3 v, istumaan hiljaa kun ollaan päiväpiirissä, ruokailutapoja jne

Jos henkilökunta puhuu päiväkodissa lapselle rumasti, vaikka pelottavasti tai liian agressiivisesti, pyytääkö he lapselta sen jälkeen anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Jos henkilökunta puhuu päiväkodissa lapselle rumasti, vaikka pelottavasti tai liian agressiivisesti, pyytääkö he lapselta sen jälkeen anteeksi?

Loistava nosto! Kuten aikuistenkin kanssa, hyviin tapoihin kuuluu pyytää anteeksi jos toiselle puhuu rumasti. Mitenhän toimitaan lasten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos henkilökunta puhuu päiväkodissa lapselle rumasti, vaikka pelottavasti tai liian agressiivisesti, pyytääkö he lapselta sen jälkeen anteeksi?

Loistava nosto! Kuten aikuistenkin kanssa, hyviin tapoihin kuuluu pyytää anteeksi jos toiselle puhuu rumasti. Mitenhän toimitaan lasten kanssa?

Ainakin itse pyysin kyllä lapselta anteeksi, jos mokasin. Ja kerroin näistä tilanteista myös vanhemmille

Mulla oli kyllä ihanat perheet kenen kanssa asioin ja nämä keskustelut eivät onneksi vaikuttaneet luottamukseen 

Siinä vaiheessa, kun itse lähdin pois alalta, oli todella isossa roolissa sellainen verso-koulutus, jonka yksi tärkeimpiä opetuksia oli, ettei anteeksipyyntö ole tarpeellinen vaan asian selvittäminen muuten. En tiedä miten tuo asia on tällä hetkellä, lähdin alalta reilu neljä vuotta sitten