Lue keskustelun säännöt.
varhaiskasvatus, katse työntekijöihin
lastenohjaaja
16.10.2021 |
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle on nyt tehty erilaisia kysymyksiä, joissa työntekijät ovat tulleet avoimesti ulos kertoen lasten sekä vanhempien ärsyttävyydestä.
Tehdään oma ketju, jossa voit vanhempana tai vakan henkilökuntana tuoda esiin varhaiskasvatuksen henkilökunnasta löytyviä ärsyttäviä piirteitä.
Oma kokemukseni on, että monessa päiväkodissa asiat olisi paljon paremmin, jos henkilökunta keskittyisi tekemään työtään. Päivässä riittää aikaa päivittelyyn ja kaikesta kitisemiseen, mutta työolosuhteiden/ lasten hyvinvoinnin edistämiseen ei laiteta tikkuakaan ristiin vaikka työntekijänä siihen osittain pystyisi vaikuttamaan. Kun seuraavan kerran purnaatte porukalla miten paskaa kaikki on, niin koittakaa käyttää se aika rakentavammin hyödyksi vaikka miettien mitkä ratkaisut veisi asioita parempaan suuntaan. Terv. päiväkodin lh
Kommentit (209)
Varhaiskasvatus on oikeesti mielekäs työ, mut vaatii osaamista. Ei riitä mitkään tutkinnot yksinään, tarvitaan myös maalaisjärkeä ja elämänkokemusta.
Yhteistyö vanhempien kanssa on työn suola, siihen kannattaa panostaa, avoin ja rehellinen vuorovaikutus, vai onko kauheasti salattavia asioita?
T. Se palstan vähemmistössä oleva vaka intohimotyöläinen, valmiina uuteen viikkoon 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eräs vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LH 94 kirjoitti:
Kyllä, todellakin olen. Joustan aina kun mahdollista vaan, mutta lasten oikeuksista pidän kiinni ja puolustan niitä.
Sillä lasten oikeuksien sopimuksella voidaan oikeuttaa tai olla oikeuttamatta suunnilleen mitä vaan. Se on erittäin ympäripyöreä. Toisaalta se ei edes ole laki Suomessa.
LH 94 kirjoitti:
Ne jotka yhtään kasvatusalaa ovat lukeneet, tietävät että lapsi oppii parhaiten kun oppimisympäristö on turvallinen ja lapsen mielenkiinnonkohteita myötäilevä.
Siis nykyinen vasun perusteet sanoo noin. Sitä edellinen ei sanonut, ja kukaan et tiedä mitä seuraava sanoo. Yksi ehdoton totuus "jonka jokainen todellinen ammattilainen tiedostaa" seuraa toistaan.
LH 94 kirjoitti:
Tavoite olisi luoda mahdollisimman turvallinen ja positiivinen suhde aikuisen ja lapsen välillä ( ja tämä ei tarkoita sitä etteikö rajoja olisi).
Pelkät rajat eivät riitä. Tarvitaan myös kuri varmistamaan, että rajoja ei ylitetä. Tämä unohtuu usein mm. niiltä jotka eniten puhuvat lasten oikeuksista.
Mitä sinulle tämä kuri tarkoittaa käytännössä? Ei päiväkodissa lapset saa tehdä mitä sattuu tai käyttäytyä miten vaan. Taidat olla pihalla kuin lumiukko kaikesta mitwn nykyisin päiväkodissa toimitaan. Taidat olla yksi niistä kurin ja vanhojen tapojen peukuttajista joka ei ole oikeasti perehtynyt siihen miten nykyisin kasvatetaan ja ohjataan lapsia.
Sääntöjä on toki ja yritetään komentaa, eli on totta, että lapset eivät saa tehdä mitä sattuu. Ihan niin kuin esimerkiksi laki käskee pyöräilijöitä käyttämään pyöräilykypärää, eli pyöräillä ei saa ilman kypärää.
Se mitä käytännössä tapahtuu on sitten eri asia. Sanoitus, tunnekortit ja liikennevalometodi eivät useinkaan riitä siihen, että varhaiskasvatettavana oleva lapsi motivoituisi noudattamaan epäedullisilta tai ikäviltä vaikuttavia sääntöjä ja määräyksiä.
joten, mikä sun ehdotus on? millaista kuria päiväkotiin tarvitaan?
Lisää valtuuksia pitää kuria. Koko paletti takaisin käyttöön, jotta ei jää puoli taulua maalaamatta, kun osa väreistä on poistettu. Tämän päivän päiväkodeista kuulee aivan absurdeja juttuja missä lapsi systemaattisesti kiusaa hoitajaa tai vaikka linnoittautuu keinuun puoleksi tunniksi eikä häntä saa noutaa sieltä pois, kun lupa fyysiseen rajoittamiseen on vain tilanteissa mihin liittyy turvallisuusuhka.
No tuossa on ymmärretty väärin, mitä lapsen fyysinen rajoittaminen tarkoittaa.
Mitä se sitten tarkoittaa?
Jokaisessa kunnassa on vähän eri määritelmä. Ilmeisesti riippuen siitä, että painotetaanko kurinpitoa vai lasten oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus on oikeesti mielekäs työ, mut vaatii osaamista. Ei riitä mitkään tutkinnot yksinään, tarvitaan myös maalaisjärkeä ja elämänkokemusta.
Yhteistyö vanhempien kanssa on työn suola, siihen kannattaa panostaa, avoin ja rehellinen vuorovaikutus, vai onko kauheasti salattavia asioita?
T. Se palstan vähemmistössä oleva vaka intohimotyöläinen, valmiina uuteen viikkoon 🙂
Samaan aikaan työnjohto, viranomaiset ja lainsäätäjä tekevät yhdessä tuumin parhaansa, jotta maalaisjärkeä ja elämänkokemusta ei saisi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eräs vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LH 94 kirjoitti:
Kyllä, todellakin olen. Joustan aina kun mahdollista vaan, mutta lasten oikeuksista pidän kiinni ja puolustan niitä.
Sillä lasten oikeuksien sopimuksella voidaan oikeuttaa tai olla oikeuttamatta suunnilleen mitä vaan. Se on erittäin ympäripyöreä. Toisaalta se ei edes ole laki Suomessa.
LH 94 kirjoitti:
Ne jotka yhtään kasvatusalaa ovat lukeneet, tietävät että lapsi oppii parhaiten kun oppimisympäristö on turvallinen ja lapsen mielenkiinnonkohteita myötäilevä.
Siis nykyinen vasun perusteet sanoo noin. Sitä edellinen ei sanonut, ja kukaan et tiedä mitä seuraava sanoo. Yksi ehdoton totuus "jonka jokainen todellinen ammattilainen tiedostaa" seuraa toistaan.
LH 94 kirjoitti:
Tavoite olisi luoda mahdollisimman turvallinen ja positiivinen suhde aikuisen ja lapsen välillä ( ja tämä ei tarkoita sitä etteikö rajoja olisi).
Pelkät rajat eivät riitä. Tarvitaan myös kuri varmistamaan, että rajoja ei ylitetä. Tämä unohtuu usein mm. niiltä jotka eniten puhuvat lasten oikeuksista.
Mitä sinulle tämä kuri tarkoittaa käytännössä? Ei päiväkodissa lapset saa tehdä mitä sattuu tai käyttäytyä miten vaan. Taidat olla pihalla kuin lumiukko kaikesta mitwn nykyisin päiväkodissa toimitaan. Taidat olla yksi niistä kurin ja vanhojen tapojen peukuttajista joka ei ole oikeasti perehtynyt siihen miten nykyisin kasvatetaan ja ohjataan lapsia.
Sääntöjä on toki ja yritetään komentaa, eli on totta, että lapset eivät saa tehdä mitä sattuu. Ihan niin kuin esimerkiksi laki käskee pyöräilijöitä käyttämään pyöräilykypärää, eli pyöräillä ei saa ilman kypärää.
Se mitä käytännössä tapahtuu on sitten eri asia. Sanoitus, tunnekortit ja liikennevalometodi eivät useinkaan riitä siihen, että varhaiskasvatettavana oleva lapsi motivoituisi noudattamaan epäedullisilta tai ikäviltä vaikuttavia sääntöjä ja määräyksiä.
joten, mikä sun ehdotus on? millaista kuria päiväkotiin tarvitaan?
Lisää valtuuksia pitää kuria. Koko paletti takaisin käyttöön, jotta ei jää puoli taulua maalaamatta, kun osa väreistä on poistettu. Tämän päivän päiväkodeista kuulee aivan absurdeja juttuja missä lapsi systemaattisesti kiusaa hoitajaa tai vaikka linnoittautuu keinuun puoleksi tunniksi eikä häntä saa noutaa sieltä pois, kun lupa fyysiseen rajoittamiseen on vain tilanteissa mihin liittyy turvallisuusuhka.
No tuossa on ymmärretty väärin, mitä lapsen fyysinen rajoittaminen tarkoittaa.
Mitä se sitten tarkoittaa?
Jokaisessa kunnassa on vähän eri määritelmä. Ilmeisesti riippuen siitä, että painotetaanko kurinpitoa vai lasten oikeuksia.
Lue alaa niin tiedät enemmän. Lasten hyvinvointia painotetaan joka kunnassa. Missään ei kurinpitoa tarvitse painottaa. Ootko jotenkin mielelläsi valtaa pitävä aikuinen joka nauttii kurinpidosta?
Rajat luovat turvaa lapsille päiväkodeissa ja sillä pärjää hyvin. Kuritusta käyttää vallanhimoiset luuseri alistajat.
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
ent päiväkotilainen...milloin lastenhoitajista on tullut lastenohjaajia,eikös lähihoitajan suuntautumisala ole lapset ja nuoret ja sillä "Pääsee" päiväkotiin. Mistä nämä lastenohjaajat tulevat,eikö ole enää laste´nhoitajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ent päiväkotilainen...milloin lastenhoitajista on tullut lastenohjaajia,eikös lähihoitajan suuntautumisala ole lapset ja nuoret ja sillä "Pääsee" päiväkotiin. Mistä nämä lastenohjaajat tulevat,eikö ole enää laste´nhoitajia?
Lastenohjaaja on vain lastenkasvatukseen keskittyvä tutkinto. Siinä missä lähihoitajat opiskelevat suuren osan ajasta vanhustenhoitoa yms.
Vierailija kirjoitti:
ent päiväkotilainen...milloin lastenhoitajista on tullut lastenohjaajia,eikös lähihoitajan suuntautumisala ole lapset ja nuoret ja sillä "Pääsee" päiväkotiin. Mistä nämä lastenohjaajat tulevat,eikö ole enää laste´nhoitajia?
Lastenohjaaja on oma tutkintonsa ja antaa pätevyyttä toimia hoitajana kuten lähärikin.
Itse olen lastenohjaaja ja tituleerataan töissä varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Miksi lapsen pitäisi olla joku lapanen? Jotta sinulla olisi helppoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Mä oon myös se jota kuritettiin lapsena ja olinkin luokkani pahin tapaus näin jälkeenpäin ajateltuna. Aloin ryyppäämään 7.luokalla. Kun elää liian voimakkaasti vanhempien alistamana eikä pääse omana itsenään toteuttamaan itseään, sen voi myös tehdä rajummin sitten kun vähän ikää tulee lisää. Sisareni myös luisui pahasti raiteiltaan murkkuikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]Kyllä aika pahalta tuntuu lukea näitä. Viime viikko menty kolmen kasvattajan ryhmässä kahdella kasvattajalla. Ryhmässä siis 20 lasta ja kaksi aikuista koko päivän. Tämä tarkoittaa, että myöhään iltapäivällä ja aikaisin aamulla vain yksi kasvattaja. Voi kun olisikin aikaa valittaa. Kun ei ole aikaa tehdä edes sitä lain vaatimaa poikkeama ilmoitusta. Todella paljon kohdistuu opettajiin tätä vihaa, mutta omassa tiimissä ainakin opettaja joutuu tekemään ne kaikkein raskaimmat asiat: selittämään haasteita vanhemmille, jotka eivät usko omalla lapsella olevan mitään vaikeuksia, hoitamaan yhteistyön sosiaalitoimen, terapeuttien ym. kanssa, kirjaamaan kaiken ylös jne.
Useinhan myös väitetään, että opettajat näkevät ongelmia siellä missä niitä ei ole. Yleensä me lastenhoitajat näemme ihan samat ongelmat, mutta opettaja on se joka ne joutuu tuomaan esiin vanhemmille. Yhdessä tiiminä ne jutellaan ja mietitään miten tuetaan lapsia. Kun sitä on jatkuvasti töissä esimerkiksi 3-5-vuotiaiden parissa, niin alkaa kyllä hahmottamaan mitä 5-vuotiaalta voi odottaa. Sitten on näitä, jotka eivät vielä tuolloinkaan puhu ikätasoisesti, osaa pukea, osaa osallistua leikkiin, lyövät tai haukkuvat toisia yms. niin kyllähän ne on pakko tuoda esiin vanhemmille. Vanhemmat sitten suuttuvat opettajille ja päättävät, että kaikki johtuu yli-innokkaasta opettajasta. Ei käy kateeksi. Kokemusta on, kun olen yhden kauden tehnyt epäpätevänä opettajan sijaisuutta (vanhemmathan eivät tiedä kuka on epäpätevä ja kuka pätevä). Oli työurani kamalin vuosi, kun en saanut kunnon perehdytystä ja oikeasti ryhmässä oli aika isoja haasteita silloin, joihin olisi tarvinnut riittävän koulutuksen.
Sitten on näitä, jotka kirjoittelevat täälläkin ja valittavat kun omalle lapselle puhutaan ikävästi. Varmasti jossain näin onkin, mutta usein näissä se oma lapsi tekee kaikenlaista ei sallittua ja kun on kymmenen kertaa sanottu nätisti ja sitten sanotaan tiukemmin, niin lapsi valittaa kun tädit puhuvat ilkeästi. Ja valitettavan moni lapsi ei nykyään ole tottunut kuulemaan käskymuotosia lauseita ja tulkitsee ne ilkeydeksi. Kahdenkymmenen lapsen kanssa ei kuitenkaan voi alkaa jokaiselta kauniisti kyselemään, että istuttaisiinko nyt piirillä potkimatta ja häiritsemättä muita. Luulen, että monille vanhemmille tekisi hyvää nähdä, miten oma lapsi käyttäytyy siellä ryhmässä muiden lasten kanssa. Onneksi on ihania vanhempia. Otan paljon mieluummin haastavan lapsen ihanilla vanhemmilla kuin toisin päin. Se vaikuttaa nimittäin hyvin paljon omaan työhyvinvointiin, miten vanhemmat puhuvat meille ja käyttäytyvät meitä kohtaan. Kun kaikkemme yritämme senkin lapsen kanssa, joka haukkuu muita p-päiksi, potkii, huutaa ja häiriköi piirillä/toiminnassa, ei pysy hetkeäkään paikallaan, kokee aivan kaiken kiusaamiseksi tai kiusaa itse jne. Puristamme ne positiiviset ajatukset siitä lapsesta vaikka väkisin ja kerromme vanhemmille hänen vahvuuksistaan.
T. Hoitaja[/quote]
Kiitos Hoitaja sanoistasi - minullakin on on ilo työskennellä tällä hetkellä kahden kaltaisesi kultakimpale-vlh:n kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Suurin osa työntekijöistä on reippaasti ylipainoista ja istuu sohvilla/tuoleilla ringissä estääkseen lapsia karkaamasta. Ei saisi ajatella, mutta itselle tulee kuva ettei työntekijöiden kunto ja lasten energia oikein kohtaa, vaikka oikein mukavia ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ent päiväkotilainen...milloin lastenhoitajista on tullut lastenohjaajia,eikös lähihoitajan suuntautumisala ole lapset ja nuoret ja sillä "Pääsee" päiväkotiin. Mistä nämä lastenohjaajat tulevat,eikö ole enää laste´nhoitajia?
Lastenohjaaja on vain lastenkasvatukseen keskittyvä tutkinto. Siinä missä lähihoitajat opiskelevat suuren osan ajasta vanhustenhoitoa yms.
No ei kyllä pidä paikkaansa tuo. Luin lasten ja nuorten asioita silloin kun suuntauduin,eli silloin toisena vuotena. Ekalla oli yleisiä juttuja. Harjoittelussa olin vanhusten parissa,koska oli päiväkodissa työssä. Hain vaan sitä hitsin paperia!
Lähihoitajilla on vissiin 7 eri suuntautumisvaihtoehtoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on pidetty lapsena kurissa ja nuhteessa ja voin kertoa että valtavan työn olen aikuisena saanut tehdä terapeuttinen kanssa että saisin uskon itseeni takaisin ja luoton itseeni. Kouluvuoteni ja vielä lukio kun kärsi paljon siitä ettei itsetunto riittänyt mihinkään. Omat lapseni 3kpl olen kasvattanut ILMAN kurinpitoa (mitä lie näille siitä jankkaajille tarkoittaakaan). Omien lasten kanssa on ollut rajat, mutta myös paljon turvaa ja lapsen kuulemista. Nyt lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä. Pärjäävät loistavasti koulussa ja kaverisuhteissa (eikä näihin ole painostettu mitenkään). Lapseni voivat luottaa minuun ja minä heihin. Nyt näyttää ettei pahasti metsään olla menty lempeällä kasvatustyylillä. Ja mitään ongelmia, riehumisia yms ei ole ollut lapsilla koulun puolella yms.
Sitten kun lapsi päättää ylittää rajan niin olet avuton kuin kala kuivalla maalla. Voit vain lempeästi rukoilla lasta tottelemaan.
Kuten tekee mitä? Anna minulle yksi käytännön esimerkki mikä on sellainen rajan ylittäminen johon tarvitaan erityistä kuria?
Kaikenlainen rajan ylittäminen missä pelkkä raja ei ollut riittävä koska lapsi vaan käveli sen yli. Rumat puheet, karkailu, toisten leikkien sotkeminen tai ihan mitä vaan.
Kyllä ihan selkeät säännöt ja rajoista kiinni pitäminen saavat ryhmän ja lapset toimimaan ”oikealla” tavalla, ei siihen tarvita näitä kuria pitäviä aikuisia, joka usein myös tarkoittaa pelolla kasvattamista ja aikuisen vallan käyttöä. Liikaa aiheuttavat vain tuhoa pienen kasvavan lapsen elämässä, tajuaisivatpa nämä henkilöt itse vaihtaa alaa.
Miten rajoista pidetään kiinni? Eihän lasta pakottaakaan voi, jos hän ei halua toimia teidän määrittelemällä tavalla.
Määrätietoinen ja johdonmukainen aikuinen pystyy pitämään rajat myös ilman kuria. Yleensä nämä kurilla kasvattajat eivät perustele lapsille asioita. Jo se että lapsille perustellaan miksi on joku kiellettyä, tai herätellään lasta ajattelemaan itse eri asioita, vaikka miksi jotain ei saa tehdä. Lapset oppii kyllä hyvin nopeasti ja ovat erittäin älykkäitä kun vaan saavat mahdollisuuden pohtia asioita syvemmin (ns. syy-seuraus suhteita) . Liian moni valitettavasti ei saa ympärilleen näitä rakentavasti kasvattavia aikusia. Ympärilläni on töissä sekä lähipiirissä paljon lapsia, jotka käyttäytyvät ikäisekseen niin hyvin kuin ikäisekseen on mahdollista ja heitä kaikkia yhdistää se asia että heidän vanhemmat käyvät heidän kanssa keskustelua ja ovat aktiivisia selittämään ja kertomaan eri tilanteissa lapsen tasoisesti asioista.
No ei se kyllä riitä, että Saikku Saana roikkuu suojatyöpaikassaan. Lapset ansaitsevat parempaa.