Kuinka empaattinen todella olet? (englanninkielinen testi)

10/80. Ohhoh. Oli kyllä täysi yllätys! Tiesin kyllä, etten ole maailman empaattisin ihminen, mutta että olisin näin epäempaattinen... Ehkä se sitten hämää, että olen hyvin tunteellinen, musiikki,taide, kirjallisuus ja eri tilojen "tunnelmat" vaikuttavat minuun voimakkaasti. Tunteeni eivät vain mitenkään liity muihin ihmisiin. Minusta on mukava tehdä töitä ihmisten kanssa ja keskustella "asiatasolla", mutta vaivaannun suunnattomasti, jos joku suuttuu tai alkaa itkeä. En osaa oikein lohduttaa muuten kuin järkeistämällä toisen surua. En pidä yhtään minkäänlaisista tunteenpurkauksista. Omat tunteeni eivät muutu suhteessa toisten tunteisiin. En yleensä itke hautajaisissa, vaikka olen ollut pienen lapsenkin hautajaisissa. Tilanteen surullisuus ja vakavuus kosketti, mutta muiden suru ei saanut minua itkemään. Yritin kyllä, mutta oloni oli ainoastaan vakava.

Olen yrittänyt opetella huomioimaan muita. Vien tuliaisia ja toivotan hyvää syntymäpäivää, koska olen oppinut että se ilahduttaa toista. En osaa ajatella sellaisia asioita luonnostaan. Olen harjoitellut kysymään muilta ihmisiltä heidän kesäsuunnitelmiaan, vaikkei minua kiinnosta ne laisinkaan. Haluan olla tietoisesti kiva ja siksi olen opetellut sosiaalisia taitoja ja pärjäänkin siksi aika hyvin ja olen pidetty ystävä. Empaattisuus ei vain tule luonnostaan, vaan osaan ottaa ihmiset huomioon vain koska olen lukenut jotain asiasta tai olen aiemmin mokannut.

Merkillistä tässä on se, että olen luokanopettaja ja aika pidetty työssäni. Oppilaat ja vanhemmat pitävät minusta. Kannustan ja tsemppaan oppilaitani, puutun tiukasti kiusaamiseen ja muihin epäkohtiin. Pikkukoululaiset halaavat minua päivittäin ja meidän luokassa nauretaan ja hymyillään paljon. Itkeviä lohdutetaan ja riitoja selvitellään. En kuitenkaan ikinä mene mukaan lapsen tunteeseen vaan tarkastelen sitä ulkopuolelta ja kokemukseni ja opintojeni ansiosta osaan valita oikeat sanat. Olen saanutkin kuulla omaavani lehmän hermot.

Olen tosi hämmentynyt tästä testituloksesta ja nyt minua hirvittää, voiko epäempaattisuuteni olla haitaksi jotenkin työssäni...?!

Nosto!

28/80.

Minulla on vähän sama tilanne kuin opettajalla. Paitsi että liikutun kyyneliin hautajaisissa, häissä, ristiäisissä ja rippijuhlissa. Itkusta ei meinaa tulla loppua.

Mutta muista ihmisistä en välttämättä aina edes tajua, huutavatko he ilosta vai surusta. Onko kasvoilla suunnatoman tuskan irvistys vai äärimmäinen riemukas ilo.

Sosiaaliset tilanteet ovat minulle vaikeita, koska en usein oikein osaa lukea muita ihmisiä.

17 pistettä sain enkä kyllä enempää odottanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Okei, ap kommentoi. Ensimmäisellä kerralla sain 21, mistä järkyttyneenä palasin heti vastaamaan uudelleen, sillä arvelin kärjistäneeni vastauksiani liikaa. Mutta vaikka kuinka yritin, en voinut rehellisesti vastaamalla saada enempää kuin 24 pistettä. Puolisonikin vielä varmisti, ettei mikään yksittäinen kohta ollut hänen mielestään selvästi väärin.

En tiedä, mitä ajatella tästä. Olen järki-ihminen, minulla ei ole sanottavaa hoivaviettiä eikä kukaan varmasti kuvailisi minua poikkeuksellisen lämpimäksi ja sydämelliseksi. Minulla on kuitenkin rakkaita ystäviä, teen töitä ihmisammatissa enkä hämmenny sosiaalisissa tilanteissa. Arvelin olevani vähän puolenvälin alapuolella, mutta Asperger-rajan alapuolelle jääminen kyllä yllätti.

Testi on pakostakin painotettu jotenkin oudosti... -ap

31..samat fiilikset..

48/80. Odotin kyllä ehkä enemmän. Mielestäni olen ennen ollut empaattisempi, elämä on tehnyt minusta kylmemmän ja kovemman, vaikken mikään iäkäs ole vieläkään.

Your Empathy Quotient score was 24 out of a possible 80.

Scores of 30 or less indicate a lack of empathy common in people with Autism or Asperger’s Syndrome

Järkytyin. Ehkä johtui siitä, että arastelin valita vahvasti kumpaakaan ääripäätä. Eli luulen tuloksen vääristyneen siksi. Toisin sanoen mun skaala on erilainen kuin testin, eikä se siksi toimi.

69/80. Tunnen kaikki tunteet vahvasti, myös empatian, mutta enpä olisi odottanut ihan noin korkeaa tulosta. Mielenkiintoista, sillä olen joissain asioissa myös ehdottoman jyrkkä ja peräti kylmä. Esimerkiksi jos kuulisin jonkun ihmisen kiduttaneen eläintä huvikseen, haluaisin satuttaa tätä ihmistä todella pahasti, fyysisesti, henkisesti, miten tahansa. Uskoakseni myös tekisin sen. Saatan saada jopa mielihyvää kuvitellessani esimerkiksi väkivaltaa väärin tehnyttä kohtaan. Ristiriitaista?

N22

Your Empathy Quotient score was 64 out of a possible 80.

Olen empaattinen, mutta en ehkä ihan noin paljon. Ehkä paljon pisteitä tuli herkkävaistoisuudestani, olen hyvä vaistoamaan ilmapiiriä ja tunnetiloja.

34/80

Olen herkkä tunnistamaan tunnetiloja ja mielenliikkeitä muissa ja monesti hyväksi kuuntelijaksi, "olkapääksi" ja keskustelijaksi kehuttu, mutta tunteet eivät tartu enkä  juuri ahdistu tai liikutu muiden kurjuudesta. Usein pidän muiden tunteenpurkauksia lähinnä kiusallisena, tylsistyttävänä tai typeränä ja ihmettelen, miksi monelle ongelmien märehtiminen tuntuu olevan tärkeämpää kuin niiden ratkaiseminen.

17/80, ihan OK tulos. Kuvaa minua aika hyvin.

Your Empathy Quotient score was 25 out of a possible 80.

Scores of 30 or less indicate a lack of empathy common in people with Autism or Asperger’s Syndrome.

Mielenkiintoista. Ei ole autismia eikä aspergeria, olen vain erittäin introvertti, enkä jaksa vaivata itseäni täysin tuntemattomien ihmisten ongelmilla ja tunteilla. Tutut on sitten asia erikseen.

56 pistettä sain. Tein tämän joskus aikaisemminkin ja sain korkeammat pisteet. Mikä on muuttunut? Olen oppinut tietoisesti rajaamaan omia tunnereaktioita ja osittain turtunut kauheuksille. Osaan säädellä tiettyjä asioita nykyään paremmin. Jäin tarkemmin miettimään nuita, että vaistoanko toisten aikomuksia, tunteita, tylsistymistä jne. sosiaalisissa tilanteissa. Mistä minä ihan oikeasti todellisuudessa tiedän ihmisten oikeat tunteet, ellei niitä sanoteta? Luulen siis tunnistavani, mutta osaan itsekin peitellä omia tunteita suht hyvin tarvittaessa. Läheisistä vaistoan ärtymyksen, väsymyksen ja sen, että jokin on pielessä, helpommin. Miehestä vaistoan heti, jos sillä on huonompi päivä, vaikka mies ei sanoisi mitään outoa, ei olisi töykeä tai mitään.

Vierailija kirjoitti:

56 pistettä sain. Tein tämän joskus aikaisemminkin ja sain korkeammat pisteet. Mikä on muuttunut? Olen oppinut tietoisesti rajaamaan omia tunnereaktioita ja osittain turtunut kauheuksille. Osaan säädellä tiettyjä asioita nykyään paremmin. Jäin tarkemmin miettimään nuita, että vaistoanko toisten aikomuksia, tunteita, tylsistymistä jne. sosiaalisissa tilanteissa. Mistä minä ihan oikeasti todellisuudessa tiedän ihmisten oikeat tunteet, ellei niitä sanoteta? Luulen siis tunnistavani, mutta osaan itsekin peitellä omia tunteita suht hyvin tarvittaessa. Läheisistä vaistoan ärtymyksen, väsymyksen ja sen, että jokin on pielessä, helpommin. Miehestä vaistoan heti, jos sillä on huonompi päivä, vaikka mies ei sanoisi mitään outoa, ei olisi töykeä tai mitään.

Siis sain aikaisemmin korkeammat pisteet. Nyt olen tietoisesti opetellut rajaamista ja tervettä itsekkyyttä.

40/80 - tuli aikalailla mitä odotin. Eläinten kärsimys vaikuttaa kovasti, ihmisten ei. Olen sosiaalisesti älykäs ja osaan kyllä lukea ihmisiä täydellisesti, mutta vuorovaikuttaminen saattaa jopa väsyttää. Itkemistä pidän välillä heikkoutena ja se ärsyttää, vaikka ymmärrän kyllä järjellisesti, että se ei sitä ole. Välillä en vaan tunne mitään edes lähipiirin ongelmia kohtaan. Usein teen asioita vaan sen takia, että se hyödyttää minua itseäni.

Joo, olen kyllä miettinyt välillä, että minkähän persoonallisuushäiriö diagnoosin sitä saisi.

22/80.

Ehkä vähän alhaisempi tulos kuin mitä odotin. En ole mitenkään erityisen empaattinen ihminen enkä todellakaan odottanut korkeita pisteitä, mutta yllätti, että pisteet jäivät noin selkeästi tuon 30 pisteen alle. Minun mielestä olen kuitenkin ihan "perusempaattinen": tuttujen ihmisten suru ja hätä koskettaa minua, ja hyvien kirjojen tai elokuvien henkilöiden kohtalot kiinnostavat minua (huonoissa taas yleensä henkilöt ovat sen verran epäuskottavia ja yksiulotteisia, etteivät jaksa kiinnostaa). Uutisiin olen jotenkin turtunut, ne eivät jaksa järkyttää.

32. Tulos oli odotettu. Olen varmaankin oppinut tunnekylmyyden isältäni. Monesti kyllä haluaisin osoittaa myötätuntoa, mutta jotenkin tulee ajateltua, ettei se sopisi miehelle. Aistin kohtuu hyvin muiden tunnetiloja ja ilmapiiriä, mutta en toimi useinkaan havaintojeni pohjalta, ellei ole kyse läheisistä.

27. Vähän ihmettelen, koska olen herkkävaistoinen muiden suhteen ja itken joskus uutisille. Mutta toisaalta minulla on kyllä asperger-piirteitä ryhmässä toimimisen suhteen ja niihin kysymyksiin laitoin ääripään vastaukset. Niin ja lapsena pilkoin kerran jonkun ötökän, koska halusin biologiksi.

37.

41/80

Aika hyvin kuvaa kyllä minua. Olen melko analyyttinen ja rationaalinen, enkä ole mitenkään erityisen hyvä aistimaan toisten tunnetiloja, enkä järkyty kovin helposti esimerkiksi surullisista uutista... Olen kuitenkin hyvä kuuntelija ja minä kyllä koen tuntevani aitoa empatiaa rakastamiani ihmisiä kohtaan ja saatan jopa joskus itkeä elokuvissa tai musiikkia kuunnellessa. Koen myös pystyväni samaistumaan heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ja katsomaan asioita toisten näkövinkkelistä.

En ole kuitenkaan mitenkään erinomainen sosiaalisissa tilanteissa. tykkään kyllä keskustella ja sinänsä tavata muita ihmisiä, mutta en ole mitenkään erityisen hyvä lukemaan ihmisten tuntemuksia. Luulen, että olen myös vähän kyynistynyt viime vuosina.