Kuinka empaattinen todella olet? (englanninkielinen testi)

42, ihan passeli määrä, en ole turhan herkkis mutten toisaalta ihan paatunutkaan

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 00:16"]

Sain tuloksen 53. M41v

[/quote]

Vielä kommentti samalta. Jäin pohtimaan tiettyjä kohtia, joissa kysyttiin esim. pystynkö asettumaan toisen henkilön asemaan ja kokemaan jonkin asian hänen tavallaan. Kysymys on sikäli hyvin vaikea, että voin hyvin kuvitella tietäväni, miten hän jonkin asian kokee, mutta mistä lopulta tiedän tehneeni oikeita johtopäätöksiä intuitiollani?

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 00:12"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 23:49"]

13/80. Olen nyt varmaan muiden ihmisten mielestä hirviö mutta juuri tätä olen yrittänyt kysyä näiltä jotka pitävät itseään hyvin empaattisina: mitä minun sitten pitäisi tehdä kelvatakseni muille ihmisille? En mä voi tunteiksi muuttua joten pitäisikö nyt teeskennellä empaattista vai mitä ehdotatte? Haluaisin huomauttaa, että se olen minä joka hyväksyy hyvinkin erilaisia ihmisiä porukkaan kun taas sitten ne empaattisina itseään pitävät taas hylkivät erilaisia. Eli empaattisuudesta ei seuraa myötätunto tai ylipäätään minkäänlainen kiltti käytös.

Toinen juttu: Tuo testi on ihan täyttä paskaa. Meillä ei edelleenkään ole mitään objektiivista määritelmää empatialle.

[/quote]Luulen, että empaattisuuden vähäisyys aiheuttaa sen, ettet oikein osaa "lukea" ihmisiä ja tilanteita oikein. Ensimmäinen askel empaattisempaan suuntaan olisi se, että ihan oikeasti kuvittelisit itsesi toisen ihmisen asemaan.

[/quote]

Tuntuu nyt vähän siltä, että et oikein tavoita perusongelmaa tässä.

Miten vastasitte kysymykseen siitä, onko teidän helppoa vai vaikeaa tunnistaa, kun jonkun tunteet eivät ole aitoja? Tässä kohtaa jouduin oikeasti pysähtymään. Jos ei lasketa sarkastisia "Olen niin vitun pahoillani" -heittoja, en muista ikinä ajatelleeni, että tuo tyyppi vain esittää olevansa surullinen tai muuta sellaista. Kai minä sitten vain ihmisten olevan rehellisiä? -ap

Your Empathy Quotient score was 28 out of a possible 80.

Scores of 30 or less indicate a lack of empathy common in people with Autism or Asperger’s Syndrome.

Olen kyllä aina tiennyt että en ole kovin empaattinen persoona, vaan enemmänkin rationaalinen. Tosin en ole assburgeri enkä autisti, muuten vaan kusipää sitten varmaan!

51sain... Luulisin että aika lähellä totuutta. Olen empaattinen, ja liikutun helposti, mutta en jää liikaa murehtimaan toisten tunteita/ongelmia yksin ollessani.

Your Empathy Quotient score was 28 out of a possible 80.
Scores of 30 or less indicate a lack of empathy common in people with Autism or Asperger’s Syndrome.

Olen todella, todella yllättynyt. Olen saanut kehuja siitä kuinka hyvin ymmärrän ihmisiä, sillä olen itse kokenut aika kovia. Yritän ajatella mahdollisimman monelta kannalta, mutta tosiaan ehkä ongelma on siinä etten osaa tulkita ihmisiä. Olen myös hyvin epäkohtelias, mutta tajuan sen usein vasta jälkeenpäin kun mieheni ottaa asian esille tyyliin "no oliko pakko sanoa marjalle että se on lihonut?" tai muuta vastaavaa. Minun on myös vaikeaa tulkita mitä ihmiset ajattelevat minusta, haluavatko he kaveerata vai tekevätkö he sen vain siksi ettei minulla ole kavereita. Kuitenkin ihmiset kertovat usein huoliaan minulle ja kysyvät neuvoja. Henkilökohtaisessa elämässä toimin tunnepohjalta, ja loukkaan usein miestäni sillä. Enpä tiedä. Shokki tämä oli mutta ehkäpä se on aika paikkaansapitävä tulos.

62 / 80. Oli aika odotettua.

Sain 63/80. Aika osuva mielestäni. Olisin ehkä odottanut 65-68 mutta allekirjoitan myös ton 63 :)

67/80. Olen sellainen joka itkee herkästi. Kuuntelen ja lohdutan ystäviäni paljon, jos on tarvis. Minulle on tärkeää, että toiset tuntevat olonsa hyväksi seurassani.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:55"]

50/80 sain. Olen herkkävaistoinen, mutta en mene kovin syvälle toisten tunnetiloihin, eikä minua järkytä esim. katastrofiuutiset tunneperäisesti. Vain niiden ihmisten tai eläinten kärsimys, jotka henkilökohtaisesti tunnen, oikeasti koskee minuun syvemmällä kuin älyllisellä voivottelun tasolla. 

[/quote]

Kuulostat aika paljon minulta. Sain 47/80. Eläinten kärsimys tosin ahdistaa aina, vaikken niitä tuntisikaan henkilökohtaisesti. Ainakin, jos se on ihmisten aiheuttamaa. Julmuus ahdistaa.

17/80 ja tuloksessa sanotaan, että viittaa Aspergeriin tai autismiin. 

Luen englantia sujuvasti eikä ainakaan ollut kiinni kielen huonosta osaamisesta. Tulos oli pitkälti odotusteni mukainen. Olen epäillyt olevani vähintään lievä Asperger niin kauan kuin olen ollut tietoinen siitä, että olemassa on sellainenkin asia kuin Asperger-henkilöitä. Ikää on nyt 37 eikä minua ole koskaan testattu Aspergerin syndrooman osalta, mutta tunnistan siitä kyllä itseni melkoisen hyvin.

En ole erehtynyt koskaan pitämään itseäni erityisen empaattisena :D Nähtävästi en sitä olekaan.

- metriletti -77

17/80. Mulla on kyllä Asperger. En silti koe itseäni ollenkaan empatiakyvyttömäksi, en vain osaa osoittaa sitä lähes ollenkaan. En esim. osaa lohduttaa itkevää ystävää, vaikka koenkin empatiaa häntä kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 00:52"]

17/80. Mulla on kyllä Asperger. En silti koe itseäni ollenkaan empatiakyvyttömäksi, en vain osaa osoittaa sitä lähes ollenkaan. En esim. osaa lohduttaa itkevää ystävää, vaikka koenkin empatiaa häntä kohtaan.

[/quote]

Noin se menee pitkälti minullakin. En osaa ilmaista omia tunteitani hyvin. Enkä aina oikein edes tunnista niitä itsekään itsessäni, mutta enemmän on kyllä usein kiinni siitä, että ns. sosiaalisen koodiston hallitseminen ja taito ilmaista itseä muille (muuten kuin kirjallisesti) on heikohko.

- metriletti -77

45/80. Vastailin kyllä aika varovasti enkä valinnut kovin moneen kohtaan äärilaidan vastauksia. Pidän itseäni tunteikkaampana ja empaattisempana... tai ehkä insinööri minussa alkaa vanhemmiten viedä voiton:D

74/80

Olen äärettömän empaattinen. Täytyy myöntää, että liiankin. Olen oikea kynnysmatto, pidän muiden tarpeita aina omiani tärkeämpinä. Siksi usein minä olen se kuunteleva korva, auttava käsi ja olkapää jota vasten itkeä, en mitään muuta ja minut mielletään kaikessa empaattisuudessani tylsäksi. Mutta mitäpä sitä itselleen voi, haluan kuitenkin sisimmässäni olla sellainen kuin olen vaikka minulla onkin taipumusta olla "kameleontti" ja muuntautua sen mukaan mitä minulta odotetaan.

Terveisin n 19v

48, luulin saavani yli 60:D

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 00:31"]Miten vastasitte kysymykseen siitä, onko teidän helppoa vai vaikeaa tunnistaa, kun jonkun tunteet eivät ole aitoja? Tässä kohtaa jouduin oikeasti pysähtymään. Jos ei lasketa sarkastisia "Olen niin vitun pahoillani" -heittoja, en muista ikinä ajatelleeni, että tuo tyyppi vain esittää olevansa surullinen tai muuta sellaista. Kai minä sitten vain ihmisten olevan rehellisiä? -ap
[/quote]

Luulisin ainakin että itselleni on kohtuullisen helppo tunnistaa. Malliesimerkki tästä varmaankin mairea (todellisuudessa turhautunut) asiakaspalvelija. Suomessa tosin tuntuu että enemmän kuin ihmiset teeskentelevät kärsivällistä tms niin koittavat ehkä ennemmin vain heikosti peittää tuntemuksiaan, ovat aika tökeröitä ja lähinnä mieluummin ignoraavat ikävät tilanteet.

Sain 41/80. Olen herkkä aistimaan ihmisten tunteita ja sosiaalisia tilanteita. kuitenkin tavallaan aika kylmäkiskoinen olemassa koska mukavistakin ihmisistä näen ne nurjat puolet ja aika hanakasti tuomitsen sen että ihmiset 'salaa' laskelmoi omaksi edukseen tms vaikka suurinpiirtein kaikkihan niin tekevät.

Rupesin miettimään, että ikä voi olla aika ratkaiseva tekijä. Elämänkokemuksen lisääntyessä itsetunto ja tunneäly kehittyvät, ei alistu "kiltiksi" yhtä helposti kuin (ehkä) nuorempana, oppii lukemaan ihmisiä aiempien kokemusten perusteella jne. Onko siis todennäköistä, että kokeneempi ihminen saa "empaattisemman" tuloksen kuin kokemattomampi? 

Myötätunto (empatia) ei mun mielestä voi olla yksinomaan synnynnäinen, elämän mittaan vakaana pysyvä ominaisuus, vrt. silmien väri, vaan se kehittyy elämän mittaan. Vai? 

Mulla oli 58/80 ja olen 45-vuotias. 

26

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 01:01"]

74/80

Olen äärettömän empaattinen. Täytyy myöntää, että liiankin. Olen oikea kynnysmatto, pidän muiden tarpeita aina omiani tärkeämpinä. Siksi usein minä olen se kuunteleva korva, auttava käsi ja olkapää jota vasten itkeä, en mitään muuta ja minut mielletään kaikessa empaattisuudessani tylsäksi. Mutta mitäpä sitä itselleen voi, haluan kuitenkin sisimmässäni olla sellainen kuin olen vaikka minulla onkin taipumusta olla "kameleontti" ja muuntautua sen mukaan mitä minulta odotetaan.

Terveisin n 19v

[/quote]

Täysin samat pisteet kuin sinulla, eikä ollut yhtään yllätys. Tosi käsittämätön ajatus, jos ei voisi aistia toisten tunnetiloja yhtä hyvin kuin nyt. Välillä se on tosi rasittavaa (vaikeissa tilanteissa), mutta useimmiten näen sen kuitenkin suurena rikkautena - sellaisena, johon vain harvat pystyvät.

En esim. pysty voimakkaan myötäreaktion takia katsomaan Idols-tyyppisiä tv-ohjelmia, jossa ihmisille nauretaan.

t. nainen 27-v.