Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka paljon saatte asiakkailta haistatteluja ja uhkailuita työssänne?

Vierailija
14.10.2021 |

Itselläni harvoin, mutta silloin kun jotain todella pelottavaa ja oudon sekopäistä juttua asiakkaitten suunnalta joutuu kokemaan, menee koko päivä ja työfiilis piloille.
Tänään on semmoinen päivä :(

Kommentit (41)

Vierailija
41/41 |
16.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt hyväksy esim. väkivallalla uhkailua tai muuta yhtä vakavaa, mutta entistä paremmin kyllä ymmärrän, miksi joku asiakas käyttäytyy huonosti tai uhkailee valittavansa työntekijän pomolle jne. Valitettavasti järkyttävän monessa paikassa palvelu nyt vaan on niin huonoa, että kyllä asiakkaalla on oltava oikeus ilmaista kritiikkiä. Kyllä työntekijöidenkin on useassa tapauksessa ymmärrettävä oma huonoutensa. Itse olen saanut erittäin huonoa palvelua erittäin usein. Myönnän kyllä käyttäytyneeni turhan huonosti Kelassa, sossussa ja TE-toimistossa, mutta kun se ”palvelu” on sellaista palvelun irvikuvaa ja asiakasta kohdellaan todella vihamielisesti, eikä mitään apua todellakaan saa. Omalla kohdallani tämä on lisäksi aiheuttanut todella pahoja ongelmia monessakin mielessä. Kuitenkin pahin uhkaus, jonka olen esittänyt on ollut valittaa työntekijän pomolle työntekijän huonoudesta ja sen olen tehnytkin. Valituksella ei vain ole mitään vaikutusta. Juuri huono palvelu on suurimpia syitä siihen, miksi tietyissä paikoissa asiointi on muuttunut entistä vastenmielisemmäksi ja vaikeammaksi. Muutenkin kärsin mm.ahdistuksesta ja muusta vastaavasta. Ikuiset traumat Kelasta, sossusta ja TE-toimistosta on jäänyt. Ruokakaupassakin menen usein itsepalvelukassalle, että ei tarvitse kohdata surkeaa kassaa.

Tälläsiä törkyturpiahan meidän asiakkaisiin mahtuu yllin kyllin ikävä kyllä. Milloin huor itellaan, milloin tulee suoraa tappouhkausta. Meitä stalkeroidaan, vainotaan, kiusataan jne. Työntekijät pakenevat nopeammin alalta, kuin mitä saadaan uusia koulutettua. T: sossu

Pitäisikö oikeasti apua tarvitsevan ja sitä hakevan, mutta sitä ilman kuitenkin jäävän vain tyytyä kohtaloonsa? Ainakin omalla kohdallani jo se avun hakeminen on ollut todella vaikeaa. Todellakin olen selviytyä omillani, mutta en vain pysty. Sitten kun vihdoin uskaltaudun hakemaan apua, kynnys on siis entistä korkeampi järkyttävän huonojen kokemusten takia. Tiedän kyllä epäonnistuneeni elämässäni, mutta esim. sossun tehtävänä on oikeasti auttaa konkreettisesti ja olla asiakkaan puolella, eikä järjestelmän puolella. Nykyäänhän sossut ovat nimenomaan järjestelmän puolella. Asiakasta ei oikeasti auteta, vaan samaa vanhaa pitää turhan takia jauhaa uudelleen ja uudelleen. Usein olen myös miettinyt, miksi tällainen sosiaalitoimi on edes olemassa kun apua ei saa, vaan nöyryytystä ja muuta vastaavaa todella epäasiallista kohtelua, joka vain huonontaa asiakkaan tilannetta. En todellakaan huvin vuokseni sosiaalitoimeen kanssa ole asioinut, vaan koska olisin tarvinnut apua ja koska useita ongelmia todellakin löytyy. Vuosikausia tilanteeni on pysynyt samana tai noh, vaikeutunut, mutta ketään ei kiinnosta.

Sossu on viranomainen, jonka toimintaa säätelevät lait ja ohjeistukset. Ei me täällä voida kauhoa rahaa asiakkaiden kourin ihan miten sattuu, vain koska jotain ahdistaa. 

En tiedä, onko tämän vastauksen kirjoittanut sossun työntekijä. Joka tapauksessa tuostakin vastauksesta korostuu empatiakykyä puuttuminen ja asiakkaan syyttäminen omista ongelmistaan. Toki naurettavan pienet tuet ja niiden tarkoituksella vaikeaksi tehty hakeminen ovat suuresti vaikeuttaneet elämääni, mutta ei se nyt ainoa kaipaamani apu, siis se, jota en ole edes saanut ole ollut. Kärsin kyllä mm.kovasta ahdistuksesta ja ilmeisesti myös aspergerista, jota moni elämässäni tapahtunut ikävä asia on vain pahentanut. En ole voinut vaikuttaa siihen, miten vaikean elämän olen joutunut elämään ja siihen miten paljon ikävää olen joutunut kokemaan. Ei ilman apua jättäminen ja syyllistäminen ketään auta. En todellakaan valinnut elämää köyhänä ja moniongelmaisena pitkäaikaistyöttömänä aikuisena, jonka ainoa tulo on työmarkkinatuki 540 euroa ja joka joutuu asumaan vanhan ja sairaan vanhempansa kanssa ja käytännössä toimimaan jonkinlaisena hoitajana tälle. En ole koskaan päässyt edes muuttamaan omilleni ja välit vanhempaan ovat huonot. AMK-tutkinnon olen toki suorittanut,mutta päivääkään koulutusta vastaavaa palkkatyötä en ole tehnyt. Ei työttömänä olo ole oikea paikka ja olenkin työttömänä vain saadakseni edes sen naurettavan pienen työmarkkinatuen. Koen, että oikeampi paikka itselleni olisi eläkkeelle pääsy, mutta eipä tuollekaan asialle ole mitään tehty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla