Lue keskustelun säännöt.
G: Miten te laihat syötte? Te sellaiset maratoonari kroppaiset, BMI alle 21 naiset. (bmi 38 kaipaa vinkkejä elämään)
12.10.2021 |
Aina sanotaan, että syö, kuten laiha söisi. Tai liiku, kuten hoikka sporttimimmi liikkuisi. Näin ei kuulema tarvitse edes miettiä kaloreita, kun paino putoaa itsestään.
Joten, jos joku laiha viitsisi vastata. Kiitos.
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin olla kauppatieteiden maisteri. Olen aina välillä avannut kauppatieteiden kirjoja ja lukenut pari sivua, mutta laittanut takaisin hyllyyn sen jälkeen.
Miten te muut opuskelette kauppatieteiden maistereiksi? Laittakaa tähän vinkkejä siitä miten opiskella, vaikka päiväkirjoja tai mitä vain. Käyn täällä sitten kommentoimassa teidän neuvojanne ja hylkään ne, mutta haluaisin olla kuitenkin kauppatieteiden maisteri.
Olen kateellinen aina kun kuulen, että joku on kauppatieteiden maisteri ja haluaisin itsekin olla sellainen.
Heh heh. Lukeminen ja opiskelu helppoa ja mukavaa, kuka vaan pystyy siihen.
Laihdutus on hiton vaikeaa, siksi maapallolla on niin paljon ylipainoisia. Ap
Ja maistereita on pilvin pimein? Älä nyt sentään toista ala aliarvoimaan ja vähättelemään vaan sen takia ett antoi hyvän esimerkin käyttäytymisestäsi. Lukeminen ja opiskelu ei todellakaan ole kaikille helppoa ja mukavaa, ihan kuten terveellinen ruokavaliokaan ei ole. Kaikki eivät pääse automaattisesti kauppikseen opiskelemaan, mutta kuka tahansa voi laihduttaa jos vain viitsii. Tässäkin ketjussa on annettu paljon ideoita, mutta silti suurin osa vastauksistasi on aika negatiivisia. Mutta kun sitä ja mutta kun tätä. Jos oikeasti haluat laihduttaa, se vaatii rautaista itsekuria ja paljon positiivista mieltä tsemppaamiseen. Joten harjoittele ensin sitä.
Varmasti olisi enemmän, mutta esim esiintymis/ihmiespelko voi estää opiskelun. Kuten lihavilla itsekurin puute estää laihtumisen. Elämä ei ole niin yksinkertaista kuin luulet, kultaseni.
Öö siis tätähän juuri sanoin. Että turha puhua alentavasti jostain toisesta koska kaikilla on omat ongelmansa, esim ei se opiskeku ole kaikille helppoa.
Tosiasia on kuitenkin se, että asenne ratkaisee ja halu sekä kyky mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Tämä pätee sekä opiskeluun että laihduttamiseen. Ihan turha tapella siitä että onko helpompaa ollq maisteri vai laiha😅😅😅
Lukeminen on helppoa, laihdutus ei. Näin lyhyesti.
Hah, haluaisin nähdä sen ihmisen joka on pelkällä lukemisella saanut maisterinpaperit😆 ei pääsykokeita, ei tenttejä, ei projekteja, ei gradua... helppoo kun heinänteko!
Mutta sinä aikana saa syödä mitä haluaa ja paljon, laihduttaessa ei. Siinä ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Mua surettaa sun viestit tosi paljon. En ole mikään terveydenhuollon ammattilainen, mutta tässä ei nyt taida olla kyse (ainoastaan) mistään lihavuuden aiheuttamasta fyysisestä tukaluudesta. Se on sun päässä. Oot kasvanut maailmaan, jossa hoikka on hyvä ja kaunis ja lihava väärin ja ruma.
Mulla suunnilleen sama BMI, ja mietin näitä asioita päivittäin - en ole saanut kotoa erityisen tervettä suhtautumista ruokaan/liikuntaan/itsensä hyväksymiseen. Olen oikeastaan kasvanut juurikin tuohon itsensä vertailuun hoikkiin naisiin, itsensä rumaksi haukkumiseen jne. Ja voin muuten kertoa, että nuo ajatukset on ihan kaikista huonoimpia lähtökohtia laihdutukseen. Muutenkin voisit työstää tuota ajatusta laihuudesta ja laihduttamisesta ja keskittyä mielummin syömään ruokaa, josta tulee hyvä olo (juu, tulee rasvapizzastakin tietysti tavallaan). Hoida itseäsi! Vie itseäsi ulos kävelyille, kokeile rohkeasti vaikka uimahallia, etsi ruokainspiraatiota vaikka blogeista tai Instagramista. Itsekin olen vielä matkalla ja tulen varmasti vielä hetken olemaankin, koska olen aika mukavuudenhaluinen herkkuhiiri. Mutta nämä ajatukset on auttanut itseäni paaaljon.
Niin ja kaikki nuo asiat mitä haluaisit tehdä... Uutinen: voit tehdä niitä missä koossa tahansa. Mene sinne Tinderiin. Ota salijäsenyys jollain edullisella salilla ja mene vaikka aikoina, kun siellä on hiljaista. Lihava voi opiskella vallan mainiosti. Tämä EI ole sun painosta kiinni, vaan sun itsetunnosta. Ja joo, kyllä mäkin tiedän mitä jotkut saattaa lihavista joissain paikoissa ajatella. Voi voi, se on tosi kamalaa, mutta ei saa niiden ajatusten päästä "niskan päälle". Älä jää sinne kokosi taa marisemaan.
Terveisin lihava, joka on tavannut vaikka kuinka paljon ihania ihmisiä Tinderissä, on onnellisessa parisuhteessa, opiskelee korkeakoulussa ja tekee aika paljon asioita, joista tykkää... Olen toki ollut aina vähintään pyöreä, eli mulla ei ole ollenkaan sellaista "hoikan identiteettiä", tavallaan olen tottunut tähän kokooni.
Työstä ajatuksiasi.
No minä en pysty, ennen kuin olen laiha. Ehkä sinä kestät ilkkumista ja vähättelyä, minä en. Ap
Selität itsellesi että et pysty ennen kuin olet laiha ja saat siitä tekosyyn olla tekemättä.
Voin kertoa, että mun BMI on 19-20 ja olin eilen lenkillä. Mua hävetti, koska mun vaatteet oli aika rumat ja kuluneet ja muut juoksi nopeammin. Mutta juoksin silti. Ensireaktio olisi ollut lähteä kotiin itkemään nolouttani, mutta päätin, että en välitä, haluan lenkkeillä, niin minähän lenkkeilen. Jos joku katsoo mua ja nauraa mun kirppistuulihousuille ja hitaalle juoksuvauhdille, niin ongelma on hänen, ei minun.
Ketään ei naurata, kun laiha juoksee. Teeppä sama läskinä... Ap
Tuo on ihan sinun omassa päässäsi. Ei ne muut sinua katso, ja jos katsoo, anna sen olla heidän ongelmansa.
Koetan nimenomaan sanoa sulle, että mustakin tuntuu, että muut nauraa mulle, vaikka BMI on tuon ihailemasi alle 21.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jokaisen ihmisen kulutus on erilainen, ja siksi suoraan kopioimalla toisen ihmisen ruokavaliota ei automaattisesti saa samoja tuloksia.
Paljonko painat / olet pitkä? Painavampi ihminen saa syödä huomattavasti enemmän kuin pienikokoinen, ja rasva palaa silti. Toisaalta taas liikunta lisää kulutusta - monet 60 kiloiset salillakäyvät voivat syödä 3000+ kcl päivässä ja pysyä timminä, kun taas liikkumaton ihminen tuolla määrällä vaan lihoaisi.
Suosittelisin, että otat verkkovalmennuksen, jossa painoluokat on eritelty. Tällöin saat valmentajan tuen, ja oikeasti myös varmuuden siitä ettet syö liikaa ja toisaaalta riittävästi. Itse olen saanut tuloksia mm. Ilona Siekkisen fatburn mealsilla (tämä siis pelkkä ruokavalio, ei mitään saliohjeita / muuta liikuntaa) ja Marietta Kiianlinnan bikini like a pro (en todellakaan tähtää itse mihinkään kisalavoille, tässä mukana ihan tavallisia tyyppejä. Toki sopii parhaiten sellaiselle, joka haluaa myös treenata).
Sieltä saat aivan tarkat määrät ja makrot, joilla koneet lähtevät omalta osaltasi käyntiin.
En ole itse ikinä oppinut syömään 5 kertaa päivässä, ja noita kaikkia on voinut soveltaa myös 3-4 x päivässä syömiseen. Mikään ei ole ollut rajoittava tai toksinen, enemmänkin todella avaava kokonaisuus. Ruuat olleet herkullisia ja tavallisia aterioita, jotka on ollut helppo tehdä. Satunnainen herkuttelu on ok, tarkoituksena on löytää pysyvä elämäntyyli eikä ajatella sitä vain dieettinä.
Millään 1200 kaloreilla ei monikaan halua tai edes pysty loppuelämäänsä elämään, ja siksi on tärkeää oppia syömään laadukasta ruokaa jossa on hyvät ravinto-arvot. Yllätyt, kuinka paljon sitä lopulta voikaan syödä ja silti laihtua ja pysyä hoikkana!
Liikuntaa suosittelisin kyllä silti, sillä lihakset polttavat rasvaa ripeämmässä tahdissa. Samalla liikunta tekee myös hyvää pääkopalle, ruuansulatukselle, ja pitää sinut poissa jääkaapilta. Vedenjuominen on ollut avaintekijänä myös.
Pystyt tähän aivan varmasti, tsemppiä!
Voi kuule, kokeiltu. Olen ostanut juurikin Ilonan verkkovalmennuksen alkuvuodesta.
Ja 3 vuotta sitten oli myös pt.
ApNo montako kuukautta noudatit valmennusta, ja millaisia tuloksia sait? Se ostaminen ei vielä tee sinulle muuta kuin loven kukkaroon.
Kuule ap. Sinulta ei puutu tekniikka vaan motivaatio. Selvitä ensin itsellesi, mikä on tavoitteesi ja miksi se on tavoitteesi. Sitten alat toimia sen mukaan.
Tavoitteena olla laiha, koska laiha on sama kuin kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko ap pitää tavoitteet realistisina? Ettet lannistu jo elänmuutoksen alkumetreillä.
Tämä minullekin tuli mieleen. Miksi tavoitella juuri maratoonarin kroppaa, eikö kannattaisi asettaa jokin muu tavoite?
No juuri sellaiset naiset saa minut ajattelemaan laihdutusta!
Eli "Vau, kuinka laiha, näyttäisimpä itse tuolta!"
Ja sitten sitä alkaa laskemaan kaloreita /jutta dieettä /elämäntapamuutosta/kaalisoppadieettiä
. Sitten se pläsähtää pari viikon päästä.Kunnes taas tulee vastan joku todella alipainoinen nainen "Vau, onpa upea" jne jne pyörä pyörii
Ap
Ehkä sun pitää työstää tätä tavoitetta? Jos et ole laiha, laihaksi päätyminen vaatii sulta aivan hemmetisti tahdonvoimaa. Siihen ei ehkä riitä motiiviksi ulkokohtainen "vau, näyttäisinpä itse tuolta!". Sun pitää kaivella syvemmälle, MIKSI haluat olla laiha? Mitä ajattelet, että se muuttaa elämässäsi?
Jos olisin laiha, kehtaisin mennä kuntosalille, lenkille, hakea opiskelemaan, sanoa mielipiteeni vieraissa tilanteissa (kyllä, lihavien mielipiteitä väheksytään)
Mennä kauppaan mihin aikaan tahansa, ilman reittienkään suunnittelua, kehtaisin mennä tinderiin (:D) TAI lähestyä mun ihastusta jneAukeaisi uusi elämä. Mutta onhan tätä uutta elämää yritetty jo vuosia saada
Mihin se aina kaatuu? Mitä tarkalleen ottaen tapahtuu?
Suruun? Elämän tuskaan? Miksi kärvistellä tämä ainutkertainen elämä, vaikka voisin nauttia, ja ottaa jotain ihanaa syötävää? Kuolen lopulta kuitenkin, olin laiha tai en. Siinäpä ne syyt.
Mutta sitten iskee taas se kroppakateus/elämänilo, että "tämähän voi onnistuakin! Onnistuuhan muutkin"
Ja taas pari viikkoa, ja sitten iskee taas elämänrealiteetit päälle
ApSiinähän se perimmäinen syy tuli. Ruoka on sinulle lohtu, turvariepu. Vastoin huhuja kyllä me hoikatkin ruoasta nautitaan ja jopa herkutellaan mutta elämä ei pyöri syömisen ympärillä.
Sehän se varmaan on...
En ole näiden vuosien aikana löytänyt mitään parempaa lohduttajaa tilalle. Mikään ei tuo parempaa oloa, esim kuin iso kasa lämmintä lasagnea ja jotain yltiömakeaa päälle. Autuus. Antaa syyn elää.
Mistä laihat saa lohdutuksen? Ap
Tässä varmaan päästään nyt lähelle ongelman ydintä. Kieltämättä en käytä ruokaa lohtuna. Etsin hyvää oloa liikunnasta, pitkistä yöunista, kirjoista, maalaamisesta, läheisyydestä, seksistä, ystävien tapaamisesta, musiikista. Satunnaisesti jostain maltillisesta jäätelöannoksesta tai kupillisesta hyvää kahvia. Mutta ei niissäkään se määrä, vaan laatu.
Normaalit annosmäärät ja joka päivä edes vähän kävelyä. Mässään kyllä mielestäni paljon viikonloppuisin, mutta se ei vielä näy parikymppisenä , kun aineenvaihdunta on nopea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ap, mitä aiot nyt muuttaa?
Pyydät täällä usein neuvoja, mutta kuunteletko niistä mitään?
Mikä on seuraava askeleesi kohti normaalipainoista sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin olla kauppatieteiden maisteri. Olen aina välillä avannut kauppatieteiden kirjoja ja lukenut pari sivua, mutta laittanut takaisin hyllyyn sen jälkeen.
Miten te muut opuskelette kauppatieteiden maistereiksi? Laittakaa tähän vinkkejä siitä miten opiskella, vaikka päiväkirjoja tai mitä vain. Käyn täällä sitten kommentoimassa teidän neuvojanne ja hylkään ne, mutta haluaisin olla kuitenkin kauppatieteiden maisteri.
Olen kateellinen aina kun kuulen, että joku on kauppatieteiden maisteri ja haluaisin itsekin olla sellainen.
Heh heh. Lukeminen ja opiskelu helppoa ja mukavaa, kuka vaan pystyy siihen.
Laihdutus on hiton vaikeaa, siksi maapallolla on niin paljon ylipainoisia. Ap
Ja maistereita on pilvin pimein? Älä nyt sentään toista ala aliarvoimaan ja vähättelemään vaan sen takia ett antoi hyvän esimerkin käyttäytymisestäsi. Lukeminen ja opiskelu ei todellakaan ole kaikille helppoa ja mukavaa, ihan kuten terveellinen ruokavaliokaan ei ole. Kaikki eivät pääse automaattisesti kauppikseen opiskelemaan, mutta kuka tahansa voi laihduttaa jos vain viitsii. Tässäkin ketjussa on annettu paljon ideoita, mutta silti suurin osa vastauksistasi on aika negatiivisia. Mutta kun sitä ja mutta kun tätä. Jos oikeasti haluat laihduttaa, se vaatii rautaista itsekuria ja paljon positiivista mieltä tsemppaamiseen. Joten harjoittele ensin sitä.
Varmasti olisi enemmän, mutta esim esiintymis/ihmiespelko voi estää opiskelun. Kuten lihavilla itsekurin puute estää laihtumisen. Elämä ei ole niin yksinkertaista kuin luulet, kultaseni.
Öö siis tätähän juuri sanoin. Että turha puhua alentavasti jostain toisesta koska kaikilla on omat ongelmansa, esim ei se opiskeku ole kaikille helppoa.
Tosiasia on kuitenkin se, että asenne ratkaisee ja halu sekä kyky mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Tämä pätee sekä opiskeluun että laihduttamiseen. Ihan turha tapella siitä että onko helpompaa ollq maisteri vai laiha😅😅😅
Lukeminen on helppoa, laihdutus ei. Näin lyhyesti.
Hah, haluaisin nähdä sen ihmisen joka on pelkällä lukemisella saanut maisterinpaperit😆 ei pääsykokeita, ei tenttejä, ei projekteja, ei gradua... helppoo kun heinänteko!
Mutta sinä aikana saa syödä mitä haluaa ja paljon, laihduttaessa ei. Siinä ero.
Saatko jotain kiksejä siitä, että syöt PALJON?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jokaisen ihmisen kulutus on erilainen, ja siksi suoraan kopioimalla toisen ihmisen ruokavaliota ei automaattisesti saa samoja tuloksia.
Paljonko painat / olet pitkä? Painavampi ihminen saa syödä huomattavasti enemmän kuin pienikokoinen, ja rasva palaa silti. Toisaalta taas liikunta lisää kulutusta - monet 60 kiloiset salillakäyvät voivat syödä 3000+ kcl päivässä ja pysyä timminä, kun taas liikkumaton ihminen tuolla määrällä vaan lihoaisi.
Suosittelisin, että otat verkkovalmennuksen, jossa painoluokat on eritelty. Tällöin saat valmentajan tuen, ja oikeasti myös varmuuden siitä ettet syö liikaa ja toisaaalta riittävästi. Itse olen saanut tuloksia mm. Ilona Siekkisen fatburn mealsilla (tämä siis pelkkä ruokavalio, ei mitään saliohjeita / muuta liikuntaa) ja Marietta Kiianlinnan bikini like a pro (en todellakaan tähtää itse mihinkään kisalavoille, tässä mukana ihan tavallisia tyyppejä. Toki sopii parhaiten sellaiselle, joka haluaa myös treenata).
Sieltä saat aivan tarkat määrät ja makrot, joilla koneet lähtevät omalta osaltasi käyntiin.
En ole itse ikinä oppinut syömään 5 kertaa päivässä, ja noita kaikkia on voinut soveltaa myös 3-4 x päivässä syömiseen. Mikään ei ole ollut rajoittava tai toksinen, enemmänkin todella avaava kokonaisuus. Ruuat olleet herkullisia ja tavallisia aterioita, jotka on ollut helppo tehdä. Satunnainen herkuttelu on ok, tarkoituksena on löytää pysyvä elämäntyyli eikä ajatella sitä vain dieettinä.
Millään 1200 kaloreilla ei monikaan halua tai edes pysty loppuelämäänsä elämään, ja siksi on tärkeää oppia syömään laadukasta ruokaa jossa on hyvät ravinto-arvot. Yllätyt, kuinka paljon sitä lopulta voikaan syödä ja silti laihtua ja pysyä hoikkana!
Liikuntaa suosittelisin kyllä silti, sillä lihakset polttavat rasvaa ripeämmässä tahdissa. Samalla liikunta tekee myös hyvää pääkopalle, ruuansulatukselle, ja pitää sinut poissa jääkaapilta. Vedenjuominen on ollut avaintekijänä myös.
Pystyt tähän aivan varmasti, tsemppiä!
Voi kuule, kokeiltu. Olen ostanut juurikin Ilonan verkkovalmennuksen alkuvuodesta.
Ja 3 vuotta sitten oli myös pt.
ApNo montako kuukautta noudatit valmennusta, ja millaisia tuloksia sait? Se ostaminen ei vielä tee sinulle muuta kuin loven kukkaroon.
Kuule ap. Sinulta ei puutu tekniikka vaan motivaatio. Selvitä ensin itsellesi, mikä on tavoitteesi ja miksi se on tavoitteesi. Sitten alat toimia sen mukaan.
Tavoitteena olla laiha, koska laiha on sama kuin kaunis.
ei ole sama asia.
ja kun lihava laihtuu jää paljon ylimäärästä ihoa ja se ei oo kaunista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko ap pitää tavoitteet realistisina? Ettet lannistu jo elänmuutoksen alkumetreillä.
Tämä minullekin tuli mieleen. Miksi tavoitella juuri maratoonarin kroppaa, eikö kannattaisi asettaa jokin muu tavoite?
No juuri sellaiset naiset saa minut ajattelemaan laihdutusta!
Eli "Vau, kuinka laiha, näyttäisimpä itse tuolta!"
Ja sitten sitä alkaa laskemaan kaloreita /jutta dieettä /elämäntapamuutosta/kaalisoppadieettiä
. Sitten se pläsähtää pari viikon päästä.Kunnes taas tulee vastan joku todella alipainoinen nainen "Vau, onpa upea" jne jne pyörä pyörii
Ap
Ehkä sun pitää työstää tätä tavoitetta? Jos et ole laiha, laihaksi päätyminen vaatii sulta aivan hemmetisti tahdonvoimaa. Siihen ei ehkä riitä motiiviksi ulkokohtainen "vau, näyttäisinpä itse tuolta!". Sun pitää kaivella syvemmälle, MIKSI haluat olla laiha? Mitä ajattelet, että se muuttaa elämässäsi?
Jos olisin laiha, kehtaisin mennä kuntosalille, lenkille, hakea opiskelemaan, sanoa mielipiteeni vieraissa tilanteissa (kyllä, lihavien mielipiteitä väheksytään)
Mennä kauppaan mihin aikaan tahansa, ilman reittienkään suunnittelua, kehtaisin mennä tinderiin (:D) TAI lähestyä mun ihastusta jneAukeaisi uusi elämä. Mutta onhan tätä uutta elämää yritetty jo vuosia saada
Mihin se aina kaatuu? Mitä tarkalleen ottaen tapahtuu?
Suruun? Elämän tuskaan? Miksi kärvistellä tämä ainutkertainen elämä, vaikka voisin nauttia, ja ottaa jotain ihanaa syötävää? Kuolen lopulta kuitenkin, olin laiha tai en. Siinäpä ne syyt.
Mutta sitten iskee taas se kroppakateus/elämänilo, että "tämähän voi onnistuakin! Onnistuuhan muutkin"
Ja taas pari viikkoa, ja sitten iskee taas elämänrealiteetit päälle
ApSun pitää työstää pään sisällä tätä asiaa: Haluatko nauttia elämästä syömällä ihania herkkuja vai haluatko nauttia elämästä hoikassa vartalossa, kun olo on kepeä, jaksaa mitä vaan ja näyttää hyvältä? Kumpi tuottaa enemmän nautintoa sulle? Molempia et voi saada.
Ei voi saada molempia täysin, mutta molempia voi saada vähän. Kyllä matalan BMI:n ihmisetkin joskus voivat syödä herkkuja, mutta paljon vähemmän. Sitten jos tavoite on olla vain normaalipainoinen, ei varsinaisesti hoikka, voi herkutella vähän enemmän mutta ei ole kuitenkaan lihava.
Ap:lle: Varmasti on vähemmistössä ne ihmiset, jotka nauravat lihavalle lenkkeilijälle. En voi uskoa, että suurin osa ihmisistä olisi niin ilkeitä. Minulla ainakin herää myötätunto ja tsemppaushalu, ja sitä paitsi liikunta on ylipainoisillekin tärkeää, vaikka tarkoitus ei olisi laihtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamupala klo 8: lasi appelsiinimehua, kahvi
Lounas klo 12: pasteija ja jogurtti
Afternoon tea klo 15: teetä ja kaksi keksiä/suklaapatukka
Päivällinen klo 18: Syön yleensä kunnon ruokaa, mutta vain pienen lautasellisen
Päivällisen jälkeen syön enää harvoin mitään, mutta joskus syön kuppinuudelin.
N35
Käytä niitä harmaita soluja, aina ja kaikkialla. Aivotoiminta ylläpitää aineenvaihduntaa korkealla tasolla ja kun siihen lisää kohtuullisen liikunnan ja asiallisen ravinnon, asia on kunnossa.
Ravinnon tulisi sisältää sopivasti kuitua, ravinteita, proteiineja, kuin myös rasvaa, johon hyödylliset ravintoaineet liukenevat. Mielihyvää tuottavat tuotteet kuuluvat myös ohjelmaan, kuten sokerit. Mielihyvä kiihdyttää myös aineenvaihduntaa, tosin ylimäärästä ei ole hyötyä vaan haittaa. Ei lisäaineita, eikä mitään laihdutus/dieettituotteita - ne vain sekottavat elimistön/suoliston toimintaa, kuten myös aineenvaihduntaa.
Nyt ikää 65+ ja BMI ollut aina 20 tuntumassa tai alle. En ole koskaan rajoittanut syömisiäni, en kuitenkaan syö ja napostele 24/7 kuten jotkut. Liiallinen alkoholinkäyttö ei haitannut nuorempana, myöhemmin se on vain jäänyt selvästi vähemmälle, nykyisin lähes absolutistin tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedättekö sen vähän huikoo, jotain tarttis fiiliksen iltapäivästä? Mulla auttoi tähän kun ostin jonkun kivan kalorittoman juoman. Eli vaihdoin suklaan ja välipalaleivän juomaan.
Aamupala noin klo 8 : kahvia mustana ja kaksi ruisleipää salaatilla ja kurkulla
Illallinen noin klo 18 : jotain ruokaista salaattia tai sitten spagettia ja kastiketta yms.
Iltapala klo 23 : rahkaa
Olen tosiaan vegaani ja näin minä Suurinpiirtein syön päivässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö sen vähän huikoo, jotain tarttis fiiliksen iltapäivästä? Mulla auttoi tähän kun ostin jonkun kivan kalorittoman juoman. Eli vaihdoin suklaan ja välipalaleivän juomaan.
Mä syön yleensä hedelmän tai pienen puuron
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jokaisen ihmisen kulutus on erilainen, ja siksi suoraan kopioimalla toisen ihmisen ruokavaliota ei automaattisesti saa samoja tuloksia.
Paljonko painat / olet pitkä? Painavampi ihminen saa syödä huomattavasti enemmän kuin pienikokoinen, ja rasva palaa silti. Toisaalta taas liikunta lisää kulutusta - monet 60 kiloiset salillakäyvät voivat syödä 3000+ kcl päivässä ja pysyä timminä, kun taas liikkumaton ihminen tuolla määrällä vaan lihoaisi.
Suosittelisin, että otat verkkovalmennuksen, jossa painoluokat on eritelty. Tällöin saat valmentajan tuen, ja oikeasti myös varmuuden siitä ettet syö liikaa ja toisaaalta riittävästi. Itse olen saanut tuloksia mm. Ilona Siekkisen fatburn mealsilla (tämä siis pelkkä ruokavalio, ei mitään saliohjeita / muuta liikuntaa) ja Marietta Kiianlinnan bikini like a pro (en todellakaan tähtää itse mihinkään kisalavoille, tässä mukana ihan tavallisia tyyppejä. Toki sopii parhaiten sellaiselle, joka haluaa myös treenata).
Sieltä saat aivan tarkat määrät ja makrot, joilla koneet lähtevät omalta osaltasi käyntiin.
En ole itse ikinä oppinut syömään 5 kertaa päivässä, ja noita kaikkia on voinut soveltaa myös 3-4 x päivässä syömiseen. Mikään ei ole ollut rajoittava tai toksinen, enemmänkin todella avaava kokonaisuus. Ruuat olleet herkullisia ja tavallisia aterioita, jotka on ollut helppo tehdä. Satunnainen herkuttelu on ok, tarkoituksena on löytää pysyvä elämäntyyli eikä ajatella sitä vain dieettinä.
Millään 1200 kaloreilla ei monikaan halua tai edes pysty loppuelämäänsä elämään, ja siksi on tärkeää oppia syömään laadukasta ruokaa jossa on hyvät ravinto-arvot. Yllätyt, kuinka paljon sitä lopulta voikaan syödä ja silti laihtua ja pysyä hoikkana!
Liikuntaa suosittelisin kyllä silti, sillä lihakset polttavat rasvaa ripeämmässä tahdissa. Samalla liikunta tekee myös hyvää pääkopalle, ruuansulatukselle, ja pitää sinut poissa jääkaapilta. Vedenjuominen on ollut avaintekijänä myös.
Pystyt tähän aivan varmasti, tsemppiä!
Voi kuule, kokeiltu. Olen ostanut juurikin Ilonan verkkovalmennuksen alkuvuodesta.
Ja 3 vuotta sitten oli myös pt.
ApNo montako kuukautta noudatit valmennusta, ja millaisia tuloksia sait? Se ostaminen ei vielä tee sinulle muuta kuin loven kukkaroon.
Kuule ap. Sinulta ei puutu tekniikka vaan motivaatio. Selvitä ensin itsellesi, mikä on tavoitteesi ja miksi se on tavoitteesi. Sitten alat toimia sen mukaan.
Tavoitteena olla laiha, koska laiha on sama kuin kaunis.
ei ole sama asia.
ja kun lihava laihtuu jää paljon ylimäärästä ihoa ja se ei oo kaunista
Ei ole sama asia, mutta edellytys. Eikä BMI21 muuten ole mikään maratoonarin kroppa, heh, vaan lähenee ideaalipainon ylärajaa, siis naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki paastot ja muut on tosi epäterveellisiä pitkässä juoksussa. Toivottavasti kaikki tajuavat tämän. Kohtuullisuus on se tärkein ruokatottumuksissa!
Kerro tarkemmin tuosta sinun "kohtuullisuudesta"
Toki! Mitään ruokaa en ole itseltäni kieltänyt kokonaan, herkuttelukin on sallittua, kunhan ei mene överiksi. Voin hyvin syödä vaikka pullan kahvitauolla kerran viikossa, kakkua ja keksejä synttäreill ja vaikkansuklaakonvehdin illalla. Tärkeintä on ett syö monipuolisesti ja pieniä annoksia viisi kertaa päivässä ja jättää turhat napostelut pois. Mutta ei myöskään ruoski itseään siitä jos välillä tulee naposteltua. Armollisuus itselle kuuluu myös kohtuulliseen ruokavalioon, koska kukaan ei voi hyvin siitä että koko ajan syyllistää itseään "virheistä".
Pähkinänkuoressa: pieniä annoksia, mutta kaikkea saa syödä kunhan pyrkii ensisijaisesti aina syömään terveellisesti, monipuolisesti ja rytmitettynä.
Pullat ja kakut listalla ensimmäisinä :D:D
Eihän. Ekana että kaikkea saa syödä, siten pullat ja kakut esimerkkinä siitä että kohtuudella voi syödä myös niitä. Yllättävän moni tässä ketjussa ei ymmärrä mitä kohtuus tarkoittaa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin olla kauppatieteiden maisteri. Olen aina välillä avannut kauppatieteiden kirjoja ja lukenut pari sivua, mutta laittanut takaisin hyllyyn sen jälkeen.
Miten te muut opuskelette kauppatieteiden maistereiksi? Laittakaa tähän vinkkejä siitä miten opiskella, vaikka päiväkirjoja tai mitä vain. Käyn täällä sitten kommentoimassa teidän neuvojanne ja hylkään ne, mutta haluaisin olla kuitenkin kauppatieteiden maisteri.
Olen kateellinen aina kun kuulen, että joku on kauppatieteiden maisteri ja haluaisin itsekin olla sellainen.
Heh heh. Lukeminen ja opiskelu helppoa ja mukavaa, kuka vaan pystyy siihen.
Laihdutus on hiton vaikeaa, siksi maapallolla on niin paljon ylipainoisia. Ap
Ja maistereita on pilvin pimein? Älä nyt sentään toista ala aliarvoimaan ja vähättelemään vaan sen takia ett antoi hyvän esimerkin käyttäytymisestäsi. Lukeminen ja opiskelu ei todellakaan ole kaikille helppoa ja mukavaa, ihan kuten terveellinen ruokavaliokaan ei ole. Kaikki eivät pääse automaattisesti kauppikseen opiskelemaan, mutta kuka tahansa voi laihduttaa jos vain viitsii. Tässäkin ketjussa on annettu paljon ideoita, mutta silti suurin osa vastauksistasi on aika negatiivisia. Mutta kun sitä ja mutta kun tätä. Jos oikeasti haluat laihduttaa, se vaatii rautaista itsekuria ja paljon positiivista mieltä tsemppaamiseen. Joten harjoittele ensin sitä.
Varmasti olisi enemmän, mutta esim esiintymis/ihmiespelko voi estää opiskelun. Kuten lihavilla itsekurin puute estää laihtumisen. Elämä ei ole niin yksinkertaista kuin luulet, kultaseni.
Öö siis tätähän juuri sanoin. Että turha puhua alentavasti jostain toisesta koska kaikilla on omat ongelmansa, esim ei se opiskeku ole kaikille helppoa.
Tosiasia on kuitenkin se, että asenne ratkaisee ja halu sekä kyky mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Tämä pätee sekä opiskeluun että laihduttamiseen. Ihan turha tapella siitä että onko helpompaa ollq maisteri vai laiha😅😅😅
Lukeminen on helppoa, laihdutus ei. Näin lyhyesti.
Hah, haluaisin nähdä sen ihmisen joka on pelkällä lukemisella saanut maisterinpaperit😆 ei pääsykokeita, ei tenttejä, ei projekteja, ei gradua... helppoo kun heinänteko!
Mutta sinä aikana saa syödä mitä haluaa ja paljon, laihduttaessa ei. Siinä ero.
Saatko jotain kiksejä siitä, että syöt PALJON?
Olen eri, mutta minä ainakin saan. Jonain vuosina olen läski, toisina skarppaan ja pysyn tavoitepainossa. Sen sijaan on typerää sanoa, että "lukeminen on helppoa, ja laihdutus ei". Todella kapeakatseinen näkemys, jossa ei ollenkaan pystytytä miettimään asioita kuin omien tunteiden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko ap pitää tavoitteet realistisina? Ettet lannistu jo elänmuutoksen alkumetreillä.
Tämä minullekin tuli mieleen. Miksi tavoitella juuri maratoonarin kroppaa, eikö kannattaisi asettaa jokin muu tavoite?
No juuri sellaiset naiset saa minut ajattelemaan laihdutusta!
Eli "Vau, kuinka laiha, näyttäisimpä itse tuolta!"
Ja sitten sitä alkaa laskemaan kaloreita /jutta dieettä /elämäntapamuutosta/kaalisoppadieettiä
. Sitten se pläsähtää pari viikon päästä.Kunnes taas tulee vastan joku todella alipainoinen nainen "Vau, onpa upea" jne jne pyörä pyörii
Ap
Ehkä sun pitää työstää tätä tavoitetta? Jos et ole laiha, laihaksi päätyminen vaatii sulta aivan hemmetisti tahdonvoimaa. Siihen ei ehkä riitä motiiviksi ulkokohtainen "vau, näyttäisinpä itse tuolta!". Sun pitää kaivella syvemmälle, MIKSI haluat olla laiha? Mitä ajattelet, että se muuttaa elämässäsi?
Jos olisin laiha, kehtaisin mennä kuntosalille, lenkille, hakea opiskelemaan, sanoa mielipiteeni vieraissa tilanteissa (kyllä, lihavien mielipiteitä väheksytään)
Mennä kauppaan mihin aikaan tahansa, ilman reittienkään suunnittelua, kehtaisin mennä tinderiin (:D) TAI lähestyä mun ihastusta jneAukeaisi uusi elämä. Mutta onhan tätä uutta elämää yritetty jo vuosia saada
Mihin se aina kaatuu? Mitä tarkalleen ottaen tapahtuu?
Suruun? Elämän tuskaan? Miksi kärvistellä tämä ainutkertainen elämä, vaikka voisin nauttia, ja ottaa jotain ihanaa syötävää? Kuolen lopulta kuitenkin, olin laiha tai en. Siinäpä ne syyt.
Mutta sitten iskee taas se kroppakateus/elämänilo, että "tämähän voi onnistuakin! Onnistuuhan muutkin"
Ja taas pari viikkoa, ja sitten iskee taas elämänrealiteetit päälle
ApSun pitää työstää pään sisällä tätä asiaa: Haluatko nauttia elämästä syömällä ihania herkkuja vai haluatko nauttia elämästä hoikassa vartalossa, kun olo on kepeä, jaksaa mitä vaan ja näyttää hyvältä? Kumpi tuottaa enemmän nautintoa sulle? Molempia et voi saada.
Jaksan mitä vaan.
Elämä olisi täydellistä, jos ei olisi peilejä. Tai ilkeitä ihmisiä. Ap
Vierailija kirjoitti:
En ole näiden vuosien aikana löytänyt mitään parempaa lohduttajaa tilalle. Mikään ei tuo parempaa oloa, esim kuin iso kasa lämmintä lasagnea ja jotain yltiömakeaa päälle. Autuus. Antaa syyn elää.
Mistä laihat saa lohdutuksen? Ap
Lohduttaudun nukkumalla. Kömmin sänkyyn ja vedän monta peittoa päälle.
Itselleni tulee todella paha olo, jos syön lautasellisen lasagnea. Kokeilin juuri viikko sitten, enkä pitänyt. Muutaman kerran kun syö itsensä ähkyyn ja saa ne hirveät vatsakivut niin ei tee mieli syödä liikaa.
Itselleni pelkästään henkiset asiat tuovat hyvän olon, kauniin taiteen katselu, käsillä tekeminen, suunnittelu jne. Myös liikunta kävelyn muodossa tuntuu hyvältä.