Erikoisin paikka jossa sinua on pyydetty treffeille / tai yritetty muutoin pokata?

Edessäni kaupan jonossa oli rokkielämää nähnyt, ja siltä tuoksuva n. 40-60V herrasmiesoletettu (herran olotila vaikeutti todellisen iän arvioimista).

Tärisevin lapasin kaiveli kolikoita ja eri maksukortteja hehtaarin kokoisesta nahkalompakosta. Kerroskeli kassaneidille samalla miten eilinen metallikeikka hieman painoi luissa, ja että vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli ollut mukavissa määrin yön seljässä liidelleessään. Hyväntahtoista juttelua hänen ja kassaneidin välillä siinä samalla, oli kuulemma tulossa erään daamin luota, ja että buutseissa kävely aamuhelteellä tuntemattomaksi jääneestä osoitteesta kotiinpäin oli kuulemma suht haastavaa.

Kolikoita ei sitten löytynyt, eikä oikein seteliäkään. 

Kokeili useammalla kortillakin josko sittenkin onnaisi, mutta eih.

Siihen olivat 2 kpl kädenlämmintä bulkkiolutta jäämässä, orpoina maksupäätteen kylkeen.

Itsekin joskus suht riipaisevassa krapulassa olleena, tarjouduin maksamaan mösjöön oluet yhdessä omien ostosteni kanssa, sillä väkisinkin TUNSIN miten krapula maiskautteli herran kuivaa suuta, eilisen tuplabasarin jyskyttäessä ohimoita blastbeatin tahtiin.

Kaveri oli selkeästi otettu, ja varmisteli vielä pari kertaa että onko tosiaan näin, ja miten hän sitten palauttaa rahat mulle, kun saa mynttiä taas lompakkoon.

Totesin että minulle rahoja ei tarvitse palauttaa, mutta pyysin auttamaan sitten seuraavaa avun tarvitsijaa, kun vain mahdollisuus aukeaa.

Reilut kädenpuristukset ja tuli sitten minun vuoroni, metallimasan buutsien koputellessa tiukkaa stakkadoa ulko-ovia, ja vastaan vapautusta, krapulan ensipuraisun oireita kohden. 

Kassaneito kertoi kyseessä olevan kanta-asiakas eikä mikään juoppokaan. 

Piipattuaan ostokset kysyi onko S-korttia, ja vastattuani että ei ole, kysyi että olisiko numeroa tai jotain somea?

Annoin IG:n siinä ja samalla, ja jatkoin matkaani. Iltapäivällä sitten paukahti viestiä (kassaneidolta, ei rokkikukolta), ja sillä tiellä olemme edelleen, 3 vuotta myöhemmin.

M42 N29

Metallimiehen olen nähnyt useasti tämän jälkeen, kaupassa, käydessäni moikkaamassa nykyistä avokkiani töissään (kunnes lopetti siellä) . 

-Ja tarjosi hän minulle oluenkin kerran kun tapasimme ohimennen Turussa keikalla!

Vierailija kirjoitti:

Mikä on nykyään normaali tai ei-erikoinen paikka tull isketyksi, kun tuntuu että tässä on jo mainittu kaikki mahdolliset arkielämän sosiaalisuuden paikat? Onko iskeminen normalia vain baaritiskillä tai tinderissä?

Baareissa ja vaikkapa risteilylaivoilla on varautunut siihen, että joku voi tulla iskemään ja tavallaan laittanut itsensä alttiiksi sellaiselle. Noi on aika perinteisiä seuranhakupaikkoja, tinderi nyt varsinkin. Arkielämässä sitä haluaa olla rauhassa, ns. minding your own business. Jos menen puistoon tai rannalle nauttimaan säästä ja lukemaan kirjaa, haluan lukea sitä kirjaani raittiissa ulkoilmassa, enkä halua seuraa, vaikka julkisella paikalla olenkin.

Töissä.... Ei pitänyt asiasta yhtään..

Sotilaskodissa. Tuntematon toinen varusmies "sattui" pari kolme kertaa samaan pöytään illan munkkikahvilla. Kysyi lopulta lähdettäisikö seuraavalla iltalomalla yhdessä johonkin. Kysyin miksi. Olin hyväkroppainen ja halusi kehonrakennusvinkkejä. Sanoin ettei sen takia "treffeille" tarvi lähteä enkä ole mikään personal trainer, omaksi iloksi vaan käyn kuntosalilla. Sanoi että voidaan hengailla muuten vaan iltalomalla. Ei kiitos. Aika sitkeä sissi ja vielä tuossa ympäristössä. Ja olisi siellä naisvarusmiehiäkin ollut.

TERO24

Kaupassa, lentokoneeseen jonottaessa, junassa, kahvilassa (mies istui siis eri pöydässä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Guccin liike New Yorkissa, myyjämies pyysi treffeille ja antoi numeronsa.. En mennyt, olin silloin naimisissa, sinkkuna olisin voinut lähteäkin.

Mitähän täällä Suomessa tykättäisiin jos myyjä pyytäisi asiakasta treffeille...

No sehän olisi tietenkin täysin sopimatonta ja mahdotonta ja skandaali ja kamalaa. Treffeille saa pyytää vain deittisovelluksissa ja baarissa! Kaikki muu on syvästi kiellettyä! Parasta vain noudattaa tätä sääntöä vaikka tulisi kuinka ihana tyyppi tahansa vastaan. Parasta vain jatkaa sitä arkijuuston syömistä ja pukeutua harmaaseen ja mustaan ja pitää suunsa kiinni ettei mitään sopimatonta tapahdu.

Muistaakseni mua on yritetty pokata vain töissä ja yökerhossa.

Mua ei löydy edes netistä, joten sitäkään kautta pokaaminen ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Mielisairaalan suljetulla osastolla, tyttö kirjoitteli minulle rakkauskirjeitä.

Nythän mä vasta muistinkin, että onhan muakin isketty, mielisairaalassa.

Yksi tyyppi kun pääsi ulos, niin kohta soi osaston puhelin, ja tämä tyyppi halusi niin kovasti "pitää minusta huolta" yms.

Ei uskaltanut sanoa mitään kun juttelimme osastolla, mutta tunti siitä kun lähti...

Toinenkin mies teki samoin, että soitteli jonkun ajan kuluttua osastolle, hänen kanssaan, valitettavasti, hetken tapailinkin, olin vaikeassa paikassa ja hän tarjoutui myös auttamaan.

Olin hotellin ravintolassa baaritiskillä ja siihen tuli viereen komea mies

joka kysyi minulta, kuule lährekkö nussimahan mun huoneesehen.

Olin niin hämilläni jotta vastasin joo..niin me mentiin sen huoneeseeen ja

nussittihin monta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

S-marketin vihanneshyllyllä. Oudointa tässä oli vielä se, että olin näkyvästi raskaana :D Pitkään ihmettelin, että mitä hittoa. Luuliko vain vatsan kohdalta lihavaksi?

Vuosia aiemmin joku tyyppi kyseli kahville, kun olin matkalla ammattikorkeaan. Pysäytti pakettiautonsa ja alkoi jututtaa, kysellä ihan ihmeellisiä ja lopulta kahville ja vaikka kerroin jo ekalla yrityksellä olevani varattu, tätä tapahtui monta kertaa, eri päivinä. Lopulta alkoi ahdistaa niin, että aina kun näin pakettiauton, kiersin ihan eri kautta kotiin (käytännössä muiden opiskelijasuntoloiden pihojen kautta), ettei vahingossakaan saisi tietää, missä asun. Antoi niin pahat stalkkerivibat. Elin etäsuhteessa, joten ei vissiin koskaan nähnyt miestäni, että olisi oikeasti uskonut minun olevan varattu.

Mikä v....u on opiskelijasunto?!?!?

Faunattaressa olin ostamasssa koiralle ruokaa, niin siihen

tuli yksi kissa puskemaan mua, yritti vissiin iskeä kyntensä muhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Guccin liike New Yorkissa, myyjämies pyysi treffeille ja antoi numeronsa.. En mennyt, olin silloin naimisissa, sinkkuna olisin voinut lähteäkin.

Mitähän täällä Suomessa tykättäisiin jos myyjä pyytäisi asiakasta treffeille...

No sehän olisi tietenkin täysin sopimatonta ja mahdotonta ja skandaali ja kamalaa. Treffeille saa pyytää vain deittisovelluksissa ja baarissa! Kaikki muu on syvästi kiellettyä! Parasta vain noudattaa tätä sääntöä vaikka tulisi kuinka ihana tyyppi tahansa vastaan. Parasta vain jatkaa sitä arkijuuston syömistä ja pukeutua harmaaseen ja mustaan ja pitää suunsa kiinni ettei mitään sopimatonta tapahdu.

Juuri näin!

Ja auta armias, jos menet vahingossa kehumaan jotain naista millään tavalla. Sehän ei ole enää edes vain pahatapaista, vaan RIKOS! Häirintää.

Täytyy koittaa roikkua tässä pitkässä suhteessa "loppuun saakka", ettei joudu kokeilemaan tätä nykymaailman rikollisen uraa.

Tästä jo vuosikymmeniä. Otin yhteyttä miesennustajaan. Hän ennusti hänelle lähetetyn kirjeen perusteella. Kävimme sitten puhelimessa ennustuskeskustelun. Ennustajamies kertoi monia asioita. Myös sen, että hän oli etäparantanut minua jonakin yönä. Hän halusi myös tavata. Sanoi tuntevansa lämpöä, kun ajatteli minua. Samalle ennustajalle soitti myös pari naiskaveriani. Heille hän ei puhunut mitään vastaavaa. En tavannut häntä.

Sitten ehkä tutustumisyritys koulussa. Kouluun tuli nuori miessijainen. Olin itsekin nuori. Mies katsoi minua usein ihaillen. Tuli liikuntapäivä. Satuin samaan kävelyporukkaan tämän miehen kanssa. Teimme retken ulkoilualueelle. Kävelimme kahdestaan, maisemassa näkyi kiva talo. Mies sanoi, ostetaanko tuo sinulle ja minulle. En muista, mitä vastasin. Miehen sijaisuus loppui kohta tuon jälkeen.

Myös joitakin junassa, kaupoissa. Olisi hienoa, jos ihmiset olisivat spontaanimpia tutustumisyrityksissä. Mitä jännittäviä kohtaamisia.

Kaupan kassa, kysyi olenko sinkku ja haluisinko lähteä hänen kanssa joskus kahville. Ei kai siinä muuta erikoista, mutta työntekijät ei kai sais käyttäytyä niin. En mä sitä kuitenkaan pahakseni laittanut. Ehkä vähän hauska tilanne, kun takana oli jonoa.

Varuskunnan alueella ennen kuin naisia edes oli armeijassa.

Vankilan vapaaehtoistyössä.

Onneks oon niin kuvottavan ruma ettei kukaan mies vahingossakaan tule iskemään.

Ei ole koskaan ikinä pyydetty treffeille tai yritetty pokata.

M44

Vierailija kirjoitti:

Monet näistä jutuista tuntuu ihan keksityiltä. Onko miehet oikeesti näin rohkeita tai puutteessa, että pyydetään ketä tahansa vastaantulijaa treffeille? 🤔

Minä en pidä itseäni rohkeana, mutta olen kyllä lähestynyt naisia todella epätavallisissa tilanteissa. Ei siinä tietenkään pyydetä ketä tahansa vastaantulijaa treffeille kun kerrankin on mahdollisuus valita käytännössä kuka tahansa. Ennemminkin siellä baarissa tulee pidettyä rimaa matalammalla, kun valinnanvaraa voi olla aika vähän, ja haluisi kuitenkin jotain naiskontakteja kehitellä.

Yleensä tällainen harmiton treffipyyntö koetaan hauskana, vaikka tilanne ei sen pidemmälle etenisikään. Tietty yritän olla kohtelias ja iloinen ja yrittää välttää kaikkea creepimäistä toimintaa. Työkaverit ja muut usein vastaan tulevat ihmiset jättäisin kyllä suosiolla rauhaan ellei ole selkeästi merkkejä molemminpuolisesta kiinnostuksesta.

Kadulla, kun olin menossa kauppaan. En lähtenyt miehen kelkkaan, eikä se sinällään häirinnyt, mutta kun joudun yhä kulkemaan kauppaan samaa reittiä ja törmään mieheen tämän tästä. Kiusallista.