Erikoisin paikka jossa sinua on pyydetty treffeille / tai yritetty muutoin pokata?
Kommentit (481)
Kun on iloinen, avoin ja ystävällinen oma itsensä niin tulee joiltain miehiltä rasvaisia ehdotuksia kiitokseksi. Tätä kun saa niskaansa tarpeeksi, alkaa olla heidän suhteensa varautunut. Ja sitten onkin heidän silmissään naama norsunvitulla oleva ämmä jota ei huoli siatkaan. Kierrän nämä " miehet" kaukaa enkä puhu heille. Loput miehet ovat tovereita joiden kanssa pärjää ja saa olla normaalisti. Heiltä ei lähestymisyrityksiä ole tullut ja olisikin tosi outoa jos tulisi. Olen yksineläjä enkä hae seuraa, tuskin lähetän sellaisia signaaleja.
Kaupassa leipähyllyjen luona kivannäköinen kaveri manasi, kun kaikki leivät on niin isoja sinkulle. Minä siihen, että leiväthän voi pakastaa, jolloin kaveri sanoi "hölmö, minähän vaan testasin, että oletko sinäkin sinkku" :) Vieläkin harmittaa, etten ollut sinkku, vaikka tapauksesta taitaa olla jo joku 25 vuotta...
Hain paketin ruokakaupan pakettipalvelusta. Kassapoika oli katsonut henkkareista nimeni ja etsi facebookista ja kysyi sitten kahville. En mennyt vaikka ihan kivan oloinen ja näköinen poika oli,koska tapailin toista. En tosin viitsinyt enää usein siellä kaupassa käydä. :D
Kun olin mieheni kanssa treffeillä eräs kesäilta :) Että ei ole ihmisten röyhkeydellä rajoja! Miten jotkut edes kehtaavat.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pahemmin tapahtunut, mutta joskus 18-vuotiaana tultiin iskemään kadulta, olin varattu, en lähtenyt.
10v myöhemmin töissä asiakas kanssa pyysi treffeille, olin edelleen varattu, en lähtenyt.
Siinäpä oli kaikki tilanteet missä mua on isketty. 🤔
Jee! Muistin vielä yhden tilanteen, missä mua ei ehkä ihan varsinaisesti isketty mutta olin toooosi nuori niin ehkä iskettiinkin mutten tajunnut sitä. Olin joskus 15-16-vuotiaana laivalla perheen kanssa ja tanssiravintolassa tuli ehkä joku 30-vuotias pyytämään tanssiin. Suostuin, mutta kappale muuttui miehelle liian nopeaksi, sanoi ettei osaa tanssia kuin hitaisiin kappaleisiin niin sovimme palaavamme asiaan kun tulee hitaampi kappale. Mies pyysi liittymään pöytäseurueeseensa mutta olin niin kamalan ujo vielä silloin etten kyllä uskaltanut. Tanssittiin myöhemmin yksi perus valssi ja siihen se jäi, kun kysyi kenen kanssa olen matkassa ja vastasin että vanhempieni. 😂 oli tainnut luulla vanhemmaksi kuin olin.
Sama
Vuonna 1980 armeijassa ja neito oli sotilaskodissa vapaaehtoisena. Olin muuten aika lailla otettu, meikäläinen satojen varusjätkien joukosta. Eikä muuten ollut mikään "sotkun ruusu", vaan ihan fiksu ja nätti nuori nainen.
Vierailija kirjoitti:
Bussissa matkustaessa alkoi bussikuski kuuluttamaan mikkiin, että " sinä vaaleahiuksinen kaunis naishenkilö punaisen repun kanssa takapenkissä, lähtisitkö työvuoroni jälkeen Kotkan meripäiville? Voidaan mennä tällä bussilla". Koko bussilastillinen katsoi minua. Oli sitten pakko huudella sieltä, että sorry on muita suunnitelmia nyt ei käy..
Toinen kerta oli kun olin kioskissa töissä ja tavarantoimittaja toi jotain tavaroita sinne. Papereihin piti laittaa kuittaus niin tavarantoimittaja pyysi, että jos laittaisin vielä oman numeroni siihen niin hän sitten voisi soitella joskus... En laittanut, koska olin varattu vaikka söpö olikin.
Lehtimyyjän kanssa minullakin kerran juttu luisti. Olisin voinut jopa tavata, mutta välimatkaa puoli suomea. Hän sitten soitteli minulle muuten vaan aina töiden puolesta silloin tällöin. Hauska tyyppi.
Kirveellä lopetettava pettäjä.
Apua toi bussikuski:D mä oisin varmaan toisena matkustajana huutanut kuskille että senkin ahdistelija jätä kauniit nuoret tytöt rauhaan ja tee työs! Ihan varmasti perheellinen,läski,ruma ja vanha ukko joka huuteli:D
Kylpylässä kun olin lasteni kanssa, siis siellä altailla. Silloin murkkuikäinen poikani torpedoi homman tehokkaasti 😉
Satuitko katsomaan ympärilläsi olleita pariskuntia? Ihan normijuttua tuollapäin Eurooppaa. Ukko 50-60 orastavalla kaljulla, harmailla hiuksilla ja muutamalla (kymmenellä) ylikilolla. Seuralainen tai puoliso 20-30 vuotta nuorempi, hoikka, hyvännäköinen, muksu tahi kaksi.
Eipä ole kukaan yrittänyt pokailla.
Metrossa, rannalla, kadulla ja ostoskeskuksessa. Mihinkään en ole suostunut, parisuhteessa olen ollut jo 20 vuotta.
Töissä sosiaalitoimistossa asiakas ehdotti, että "tule emännäksi minulle".
Kadulla. Joku mimmi tuli jutrelemaan kauenpana olleesta katutaiteilijasta, jota en oikeasti edes seurannut. Vaihdettiin numerot ja jonkin aikaa oltiin kimpassakin.
Kaupassa henkilökunta pariinkin kertaan hakkaillut, toisen kanssa jäi hakkailuksi ja toisennkanssa mentiin ulos. Yllättävää että hän kaipasi nimenomaan seksiä heti ekalla kertaa jabyhteydenpitomme rajoittuikin sitten naimiseen opiskelija-asunnollani, vähän on-off. Kätevä järjestely opintojen kiireisenä viimeisenä vuotena.
Shellillä kun tankkasin autoa, taisi se auto kiinnostaa kun ei ole koskaan muuten pyydelty treffeille.
Kaupassa juomaosastolla, kysyi saako ostaa omasta pussista mulle jotakin alkoholia en lämmennyt ja ei ollut mun tyyppiä.
Lontoon metro, brittimies jäi junasta asemallani, vaikka oli itse menossa muualle, juoksi perään ja pyysi ulos ja antoi käyntikortin. En lähtenyt silloin, mutta vahva kemia jäi niin mieleen ja soitin hänelle parin viikon kuluttua ja seurusteltiin yli vuosi.
Toisen kerran ravintolan WC:ssä Roomassa (yhteinen käsienpesutila miehille ja naisille) alkoi juttelemaan, pyysi treffeille, myöhemmin tuli kyllä myös pöytäämme juttelemaan. Harmi että oli viimeinen ilta ja oltiin menossa muualle, oli sellainen komistus. Oi niitä aikoja.
Tämä on enemmän erikoisin tilanne eikä paikka. Olimme muuttaneet Tukholmaan ja jouduimme asumaan vähän aikaa alivuokralaisina ja viereisessä huoneessa asui norjalainen nuorimies. Mieheni ei osannut juuri sanaakaan ruotsia, minä lukion käyneenä suht hyvin. Mieheni kutsui naapurin kylään ja eikös tämä ruvennut iskemään minua, kun tajusi, ettei mieheni ymmärrä puheesta mitään. En lämmennyt ja onneksi pääsimme pian muuttamaan pois. Oli aika kiusallista se loppuaika- Myöhemmin olen ollut sinkku pitkään ja iskuyrityksiä on ollut niin taksin- kuin bussinkuljettajien taholta. Ovat olleet tuttuja pienehköllä paikkakunnalla Mietin, pitäisikö tehdä valitus työnantajille, mutta kun on jäänyt sanalliseen ehdotteluun, niin en ole tehnyt.
Nyt kaduttaa kun ensimmäisen ja viimeisen kerran ikinä elämäni aikana nuorempana pienen firman pikkujouluissa, istuttiin alas ja syötiin jouluruokaa, viereeni istui eräs vaaleatukkainen ja sinisilmäinen ihan kivan näköinen mies,olen luonteeltani ujo ja arka ja juttelin kuitenkin ihan hyvässä hengessä, en pitänyt iskemisenä tai mitään ihan rupatteluna,sitten viikon päästä siitä tipahti hyvää joulua kortti postilaatikkooni ja miehen nimi ja Puh numero ja soita jos kolahti ja haluat tavata. Se oli toisaalta hieman kriipiä kun en ollut kertonut osoitettani,luulen että työnantaja kertoi, mutta en sosiaalisen pelkotilani takia ottanut yhteyttä, koska en ollut tottunut että joku mies huomioi mua muuten kuin kiusatakseen ja yökkäys mielessä:( kaduttaa näin vanhempana etten lähtenyt treffeille tai ottanut yhteyttä. Tuon miehen jälkeen ei ole kukaan pokannut,iskenyt tms, olen miehille näkymätön.