Lue keskustelun säännöt.
Nuorten tilanne on katastrofaalinen. Menetetty sukupolvi?
10.10.2021 |
Nuorten poikien, miesten, tyttöjen ja naisten tilanne on järkyttävä. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Mitä tästä sukupolvesta vielä tulee vai tuleeko mitään? Mikä nuoria vaivaa?
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä digiosaaminen tuntuu olevan parikymppisille sitä, että osataan vapaa-ajan äpit vaikka unissaan. No niin osaa miljoona muutakin. Työelämän ja työelämään tarvittavat digitaidot ovatkin sitten sitä luokkaa ettei edes kelan rahalappujen täyttäminen onnistu, kun ei osata enää kohta lukea eikä kirjoittaa.
Sinne hakemukseen kun ei voi itseään ilmaista swägäilleen tai LOL tai k -vastauksilla.
Pelottavaa digiuusavuttomuutta.
Ihmisten kohtaamistaidot face to face rapistuu silmissä. Aikuiset tukee tätä käymällä dialogia penskojensa kanssa tämän huoneeseen whatsupin kautta.
Ei tunteita voi oppia näyttämään tai ilmaisemaan millään emojeilla.
Feikkisomemaailma vieraannuttaa hyvää vauhtia nuoria reaalielämän taidoista ja jälki on varmasti tuhoisaa.
- Boomer -
Tässä hyvä tiivistys.
Lisäksi; ihminen on luonnossa kehittynyt eläin. Nyt ollaan kieltämässä virikekanalat. Ihminen kuitenkin itse elää samalla tavalla ihan vapaaehtoisesti, makaa jossain kopissa puhelin kädessä, ei liiku, syö mitä sattuu. Aivot eivät yksinkertaisesti saa sellaisia virikkeitä mitä ne tarvitsevat voidakseen hyvin. Fyysisestä terveydestä nyt puhumattakaan.
Juu! Ja kun lukee eläinsuojelulakia, itse asiassa niille vaaditaan sitä mitä ihmiseltä kielletään. Kuten esimerkiksi yhteys lajikumppaneihin. Miettikää mitä me tehdään vanhoille. Sinne saat kuolla laatikkoosi, yksin. Ehkä tosiaan pitäisi alkaa hoitaa näitä asioita ihan toisella intensiteetillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnallinen, kova, erittäin materialistinen nuorisokulttuuri etenkin yläaste ikäisillä.
Some. Korostaa juuri tätä pinnallisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Kilpailu yhteiskunta. Kenellekään ei enää meinaa kelvata se perinteinen duunarin työura, tätä tunnutaan jopa vähän halveksuvan, miksiköhän?
Pitäisi päästä lukemaan huippusuosittua korkeakoulututkintoa, ammattiurheilijaksi, some tähdeksi tai alkaa edes yrittäjäksi (jotta tulisi miljonääriksi).Epävarma tulevaisuus. Saako eläkettä ollenkaan, kun on eläkeiässä? Kannattaako edes yrittää työelämässä, jonka työtahti ja arvot ovat koventuneet.
Olen huomannut saman tuon duunariuden kelpaamattomuuden suhteen. Itse olen päätynyt korkeakouluopintojen jälkeen duunariksi ja tunnen olevani pettymys paitsi vanhemmilleni, myös koko yhteiskunnalle. Monet tuttuni eivät enää pidä yhteyttä, kun minusta ei heidän verkostoissaan olisi hyötyä, ja aina kun kerron työelämän kuulumisiani tuttaville tai sukulaisilleni joita en ole aikoihin tavannut, he vaikuttavat kiusaantuneilta. Eräs jopa huudahti että "voi harmi!", kun kerroin saaneeni vakituisen työn - ala ei kai ollut tarpeeksi hieno.
Nuoret ovat tohtoreita, eivät osaa tehdä mitään, haaveilevat eläkkeestä mutta kun ennen eläkettä pitäisi käydä työssä
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnallinen, kova, erittäin materialistinen nuorisokulttuuri etenkin yläaste ikäisillä.
Some. Korostaa juuri tätä pinnallisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Kilpailu yhteiskunta. Kenellekään ei enää meinaa kelvata se perinteinen duunarin työura, tätä tunnutaan jopa vähän halveksuvan, miksiköhän?
Pitäisi päästä lukemaan huippusuosittua korkeakoulututkintoa, ammattiurheilijaksi, some tähdeksi tai alkaa edes yrittäjäksi (jotta tulisi miljonääriksi).Epävarma tulevaisuus. Saako eläkettä ollenkaan, kun on eläkeiässä? Kannattaako edes yrittää työelämässä, jonka työtahti ja arvot ovat koventuneet.
Olen huomannut saman tuon duunariuden kelpaamattomuuden suhteen. Itse olen päätynyt korkeakouluopintojen jälkeen duunariksi ja tunnen olevani pettymys paitsi vanhemmilleni, myös koko yhteiskunnalle. Monet tuttuni eivät enää pidä yhteyttä, kun minusta ei heidän verkostoissaan olisi hyötyä, ja aina kun kerron työelämän kuulumisiani tuttaville tai sukulaisilleni joita en ole aikoihin tavannut, he vaikuttavat kiusaantuneilta. Eräs jopa huudahti että "voi harmi!", kun kerroin saaneeni vakituisen työn - ala ei kai ollut tarpeeksi hieno.
Nuoret ovat tohtoreita, eivät osaa tehdä mitään, haaveilevat eläkkeestä mutta kun ennen eläkettä pitäisi käydä työssä
Nykyään ei ole tehtaita mihin vaan kävellään töihin tai pankkeja joka kylässä.
Työnantaja päättää ketä ottaa töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on niin tylsää ja merkityksetöntä ja maailma on kamala paikka jossa ihmiset vaan riistää toisiltaan. Siks vedetään kavereitten kans huumeita niin on ees hetken hauskaa.
Te riistätte itseltänne ja läheisiltänne, huumeittenne kasvattajilta jos puhutaan luontoperäisistä tuotteista, ja aiheutatte kustannuksia kaikille.
Teidän olisi hyvä ymmärtää, että uhrikin voi tehdä pahojaan ja riistää muita. Uhrius ei ole vapaalippu Linnanmäelle. Lopettakaa toi.
Uhrithan ne vasta kostavatkin, kun tajuavat menetyksensä. Mutta voivat ja usein ovatkin samalla itsetuhoisia.
Kyllä laman aikaankin oli kova kasvaa, sama meininki silloinkin stadissa: voittajat ja luuserit/osattomat.
Luuserit vaan oli silloin näkymättömiä. Nyt ne pitää hirveää mekkalaa, ongelma vaan siinä että ei tuolla tavoin asiat muutu paremmaksi. Kukaan ei voi esim vaan korjata tuosta noin sun nuppia kuntoon samalla tavalla kuin hammas paikataan.
Se ei valitettavasti ole ihan yhtä simppeliä. Joudut tekemään ihan vatusti töitä itsekses eikä se todellakaan vie paria vuotta vaan joskus pari vuosikymmentä. Näin minulla. Eikä minusta ”voittajaa” silti tullut. Tyydynpähän osaani, joka ei sittenkään ihan se paskin ollut.
Moni kaupan alalla ja palvelualalla nyt töissä käyvä menee ulosottoon. 1,6 miljoonaa eläkeläistä on iso asiakaskunta esim. partureille, me nuoremmat leikataan hiukset itse tai ystävä leikkaa, kalliit vuokrat tulee viemään palvelualoilta ja kaupan aloilta työpaikat.
Lehdessä oli että kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 9 vuoden sisällä, 4 vaatekauppaa loppunut nyt syksyllä meidän kaupungissa joten hyvässä vauhdissa mennään. Hyvä puoli, että luonto säästyy.
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnallinen, kova, erittäin materialistinen nuorisokulttuuri etenkin yläaste ikäisillä.
Some. Korostaa juuri tätä pinnallisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Kilpailu yhteiskunta. Kenellekään ei enää meinaa kelvata se perinteinen duunarin työura, tätä tunnutaan jopa vähän halveksuvan, miksiköhän?
Pitäisi päästä lukemaan huippusuosittua korkeakoulututkintoa, ammattiurheilijaksi, some tähdeksi tai alkaa edes yrittäjäksi (jotta tulisi miljonääriksi).Epävarma tulevaisuus. Saako eläkettä ollenkaan, kun on eläkeiässä? Kannattaako edes yrittää työelämässä, jonka työtahti ja arvot ovat koventuneet.
Olen huomannut saman tuon duunariuden kelpaamattomuuden suhteen. Itse olen päätynyt korkeakouluopintojen jälkeen duunariksi ja tunnen olevani pettymys paitsi vanhemmilleni, myös koko yhteiskunnalle. Monet tuttuni eivät enää pidä yhteyttä, kun minusta ei heidän verkostoissaan olisi hyötyä, ja aina kun kerron työelämän kuulumisiani tuttaville tai sukulaisilleni joita en ole aikoihin tavannut, he vaikuttavat kiusaantuneilta. Eräs jopa huudahti että "voi harmi!", kun kerroin saaneeni vakituisen työn - ala ei kai ollut tarpeeksi hieno.
Nuoret ovat tohtoreita, eivät osaa tehdä mitään, haaveilevat eläkkeestä mutta kun ennen eläkettä pitäisi käydä työssä
Ihmisillä on aina ollut unelmia, jotka todennäköisesti ei toteudu. Vanhoilla lottovoitto, nuorilla eläke (lottoamiseen ei ole varaa, niin siitä on turha haaveilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen nuorten mielenterveyspalveluissa.
Jos nuoria kuuntelee, niin viesti on tämä:
- meidän on petetty, meillä jätetään mätänevä maapallo, työelämä vie terveyden jos sinne pääsee mutta todennäköisemmin sinne ei pääse, ei ole mitään mahdollisuutta omaan asuntoon, sillä pankit eivät myönnä lainaa edes niille harvoille kenellä on vakityö, lapsia ei uskalla tehdä tähän maailmaan, ei ole mitään mitä odottaa elämältä.
Jos kuuntelee heidän vanhempiaan, niin viesti on tämä:
- kun sitä ruutua vaan vahdataan jatkuvasti, eikä enää urheilla ja olla toisten kanssa tekemisissä, kuten silloin ennen. Ja kyllä jokin on asenteessa vikana, kun töihin ei muka pääse tai jos pääsee, niin annetaan olla vaan lyhyt pätkä. Kyllä siinä on katsottava peiliin silloin, kaikki haluavat pitää reippaista työntekijöistä kiinni.
Että melkoiset on nämä näkökulmien erot.
Eräs 30v ystäväni on sairastanut masennusta 17v lähtien, joka lähti liikkeelle siitä miten hänen vanhempansa olivat väkivaltaisia häntä kohtaan ja hän joutui pahoinpidellyksi myös parisuhteissaan. Puhuessaan masennuksestaan ja siitä miten hänellä ei ole mitään odotettavaa elämältä näille samoille vanhemmille, nämä kuittasivat kaikki oireet laiskuutena ja kertoivat hänelle monta vuotta miten hän on vain heikko. Vasta ystävän itsemurhayritys sai boomerit tajuamaan asian vakavuuden. Tällä eläkesukupolvella on helvatin rajoittunut empatiakyky...
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kasvaneet räjähdysmäisesti. Lasten- ja nuorten psykiatrian jonot olivat isot JO ennen koronaa.
Nykyään nuorten mt-ongelmia sentään hoidetaan, eikä anneta olla, kuten 80- ja 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän juttu tämäkin on?
Ei meillä ainakaan omilla tai näiden kavereilla mikään maailmanloppu näy. Ainoa asia joka on pielessä on se, että kesätöitä oli liki mahdoton saada. Abi sai heinäkuun puolivälissä jonkinlaisen, lukion ekaluokkalainen ei saanut edes yhtään vastausta kymmeniin hakemuksiinsa. Abi sanoi että niistä samoista paikoista kilpaili yliopisto-opiskelijat. Hän sai lopulta paikan koska on englannissakin natiivi.
Vierailija kirjoitti:
Se ei naisena auta, että miehet vihaavat naisia. Te jotka vielä uskotte muuta, olkaa onnellisia valheessanne.
Ööh... Miehet vihaavat naisia?
Taitavat nuo miehet olla todella vahvassa minimissä. Niinkuin 99% vs 1%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnallinen, kova, erittäin materialistinen nuorisokulttuuri etenkin yläaste ikäisillä.
Some. Korostaa juuri tätä pinnallisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Kilpailu yhteiskunta. Kenellekään ei enää meinaa kelvata se perinteinen duunarin työura, tätä tunnutaan jopa vähän halveksuvan, miksiköhän?
Pitäisi päästä lukemaan huippusuosittua korkeakoulututkintoa, ammattiurheilijaksi, some tähdeksi tai alkaa edes yrittäjäksi (jotta tulisi miljonääriksi).Epävarma tulevaisuus. Saako eläkettä ollenkaan, kun on eläkeiässä? Kannattaako edes yrittää työelämässä, jonka työtahti ja arvot ovat koventuneet.
Olen huomannut saman tuon duunariuden kelpaamattomuuden suhteen. Itse olen päätynyt korkeakouluopintojen jälkeen duunariksi ja tunnen olevani pettymys paitsi vanhemmilleni, myös koko yhteiskunnalle. Monet tuttuni eivät enää pidä yhteyttä, kun minusta ei heidän verkostoissaan olisi hyötyä, ja aina kun kerron työelämän kuulumisiani tuttaville tai sukulaisilleni joita en ole aikoihin tavannut, he vaikuttavat kiusaantuneilta. Eräs jopa huudahti että "voi harmi!", kun kerroin saaneeni vakituisen työn - ala ei kai ollut tarpeeksi hieno.
Nuoret ovat tohtoreita, eivät osaa tehdä mitään, haaveilevat eläkkeestä mutta kun ennen eläkettä pitäisi käydä työssä
Nykyään ei ole tehtaita mihin vaan kävellään töihin tai pankkeja joka kylässä.
Työnantaja päättää ketä ottaa töihin.
Pulaa kuuluu olevan hitsareista, sähkömiehistä, rakennusalan työntekijöistä, sairaanhoitajista, kokeista ja muista ravintola työntekijöistä, siivoojista.
Jääkiekkoilijoita, iskelmätähtiä on tarpeeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on niin tylsää ja merkityksetöntä ja maailma on kamala paikka jossa ihmiset vaan riistää toisiltaan. Siks vedetään kavereitten kans huumeita niin on ees hetken hauskaa.
Te riistätte itseltänne ja läheisiltänne, huumeittenne kasvattajilta jos puhutaan luontoperäisistä tuotteista, ja aiheutatte kustannuksia kaikille.
Teidän olisi hyvä ymmärtää, että uhrikin voi tehdä pahojaan ja riistää muita. Uhrius ei ole vapaalippu Linnanmäelle. Lopettakaa toi.
Uhrithan ne vasta kostavatkin, kun tajuavat menetyksensä. Mutta voivat ja usein ovatkin samalla itsetuhoisia.
Kyllä laman aikaankin oli kova kasvaa, sama meininki silloinkin stadissa: voittajat ja luuserit/osattomat.
Luuserit vaan oli silloin näkymättömiä. Nyt ne pitää hirveää mekkalaa, ongelma vaan siinä että ei tuolla tavoin asiat muutu paremmaksi. Kukaan ei voi esim vaan korjata tuosta noin sun nuppia kuntoon samalla tavalla kuin hammas paikataan.
Se ei valitettavasti ole ihan yhtä simppeliä. Joudut tekemään ihan vatusti töitä itsekses eikä se todellakaan vie paria vuotta vaan joskus pari vuosikymmentä. Näin minulla. Eikä minusta ”voittajaa” silti tullut. Tyydynpähän osaani, joka ei sittenkään ihan se paskin ollut.Moni kaupan alalla ja palvelualalla nyt töissä käyvä menee ulosottoon. 1,6 miljoonaa eläkeläistä on iso asiakaskunta esim. partureille, me nuoremmat leikataan hiukset itse tai ystävä leikkaa, kalliit vuokrat tulee viemään palvelualoilta ja kaupan aloilta työpaikat.
Lehdessä oli että kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 9 vuoden sisällä, 4 vaatekauppaa loppunut nyt syksyllä meidän kaupungissa joten hyvässä vauhdissa mennään. Hyvä puoli, että luonto säästyy.
Lopeta heti tuollaisten lehtien lukeminen ja mene töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnallinen, kova, erittäin materialistinen nuorisokulttuuri etenkin yläaste ikäisillä.
Some. Korostaa juuri tätä pinnallisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Kilpailu yhteiskunta. Kenellekään ei enää meinaa kelvata se perinteinen duunarin työura, tätä tunnutaan jopa vähän halveksuvan, miksiköhän?
Pitäisi päästä lukemaan huippusuosittua korkeakoulututkintoa, ammattiurheilijaksi, some tähdeksi tai alkaa edes yrittäjäksi (jotta tulisi miljonääriksi).Epävarma tulevaisuus. Saako eläkettä ollenkaan, kun on eläkeiässä? Kannattaako edes yrittää työelämässä, jonka työtahti ja arvot ovat koventuneet.
Olen huomannut saman tuon duunariuden kelpaamattomuuden suhteen. Itse olen päätynyt korkeakouluopintojen jälkeen duunariksi ja tunnen olevani pettymys paitsi vanhemmilleni, myös koko yhteiskunnalle. Monet tuttuni eivät enää pidä yhteyttä, kun minusta ei heidän verkostoissaan olisi hyötyä, ja aina kun kerron työelämän kuulumisiani tuttaville tai sukulaisilleni joita en ole aikoihin tavannut, he vaikuttavat kiusaantuneilta. Eräs jopa huudahti että "voi harmi!", kun kerroin saaneeni vakituisen työn - ala ei kai ollut tarpeeksi hieno.
Nuoret ovat tohtoreita, eivät osaa tehdä mitään, haaveilevat eläkkeestä mutta kun ennen eläkettä pitäisi käydä työssä
Nykyään ei ole tehtaita mihin vaan kävellään töihin tai pankkeja joka kylässä.
Työnantaja päättää ketä ottaa töihin.
Pulaa kuuluu olevan hitsareista, sähkömiehistä, rakennusalan työntekijöistä, sairaanhoitajista, kokeista ja muista ravintola työntekijöistä, siivoojista.
Jääkiekkoilijoita, iskelmätähtiä on tarpeeksi
Osaajista on pulaa.
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnallinen, kova, erittäin materialistinen nuorisokulttuuri etenkin yläaste ikäisillä.
Some. Korostaa juuri tätä pinnallisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Kilpailu yhteiskunta. Kenellekään ei enää meinaa kelvata se perinteinen duunarin työura, tätä tunnutaan jopa vähän halveksuvan, miksiköhän?
Pitäisi päästä lukemaan huippusuosittua korkeakoulututkintoa, ammattiurheilijaksi, some tähdeksi tai alkaa edes yrittäjäksi (jotta tulisi miljonääriksi).Epävarma tulevaisuus. Saako eläkettä ollenkaan, kun on eläkeiässä? Kannattaako edes yrittää työelämässä, jonka työtahti ja arvot ovat koventuneet.
Olen huomannut saman tuon duunariuden kelpaamattomuuden suhteen. Itse olen päätynyt korkeakouluopintojen jälkeen duunariksi ja tunnen olevani pettymys paitsi vanhemmilleni, myös koko yhteiskunnalle. Monet tuttuni eivät enää pidä yhteyttä, kun minusta ei heidän verkostoissaan olisi hyötyä, ja aina kun kerron työelämän kuulumisiani tuttaville tai sukulaisilleni joita en ole aikoihin tavannut, he vaikuttavat kiusaantuneilta. Eräs jopa huudahti että "voi harmi!", kun kerroin saaneeni vakituisen työn - ala ei kai ollut tarpeeksi hieno.
Nuoret ovat tohtoreita, eivät osaa tehdä mitään, haaveilevat eläkkeestä mutta kun ennen eläkettä pitäisi käydä työssä
Nykyään ei ole tehtaita mihin vaan kävellään töihin tai pankkeja joka kylässä.
Työnantaja päättää ketä ottaa töihin.
Pulaa kuuluu olevan hitsareista, sähkömiehistä, rakennusalan työntekijöistä, sairaanhoitajista, kokeista ja muista ravintola työntekijöistä, siivoojista.
Jääkiekkoilijoita, iskelmätähtiä on tarpeeksi
Osaajista on pulaa.
Osaajista jotka tekee ilmaistöitä on pulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pulaa on hyvistä työyhteisöistä jotka perehdyttää uuden työntekijän hyvin eikä kiusaa ja hauku, puukota selkään, eristä ja savusta ulos heti kun tilaisuus tulee.
Pulaa on työpaikoista joissa tarjotaan kokoaikainen & täysipäiväinen työ sellaisella palkalla että pärjää ilman Kelaan sotkeutumista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen.
Lastenkodista korkeakoulutuksen kautta keskipalkkaiseen ammattiin.
Hienoa, ihan aidosti :) Itse olisin toivonut, että olisin päässyt edes lastenkotiin. Olisi ollut edes joku elämässä pitämässä huolta. Lastensuojelukin käänsi selkänsä. Kyllä, virkavirhe. Ehkä joku päivä vielä edes kokopäivätyössä, mutta aika pitkä matka ollut lapsuudesta ylipäänsä tähän pisteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti mielenterveysongelmista. Onhan niitä, mutta toisaalta on aina ollutkin. Kyse on pitkälti diagnostiikasta, muodista, ja yhteiskunnan mahdollisuuksista todeta ja hoitaa ongelmia.
Esimerkiksi Freudin aikoihin hysteria oli muotidiagnoosi naisten keskuudessa. Ja hysteerikkoja oli paljon. Muutama vuosikymmen sitten meillä Suomessa ajan henki olivat selkävaivat. Valtavat määrät ihmisiä eläköityivät tällä diagnoosilla.
Nykyisin jo jonkin aikaa Woody Allenin ja monien muiden amerikkalaisten vanavedessä meistä on tullut terapian tarvitsijoita. Ja arvatkaapa millä diagnoosilla nykyisin jäädään yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
En kiistä sitä, että osa ihmisistä ja nuorista on psyykkisesti sairaita. Mutta on tämä myös trendi, joka aikanaan korvautuu jollain toisella.
Voi, olen nähnyt jo vaikka kuinka monta aaltoa! Lapsuudessani puhuttiin mpd:stä eli myöhemmin adhd:sta, nykyisin se on korvautunut tyttöjen add:na. Sen jälkeen oli muotia puhua alkoholismista, sitten bipolaarisuudesta ja nykyisin se on kaksisuuntainen. Tiedän monia väärin diagnosoituja kaksisuuntaisia, joilla on selkeästi sellaiset oireet että väärällä lääkityksellä mennään. Yksikin kaksisuuntainen kertoi omista hallusinaatioistaan ja puhui niin kiinnostavia, että skitsofrenia olisi todennäköisin. Viimeisin trendi on epävakaa ja sitä dg:tä tarjotaan kaikille, joilla on elämässä meneillään jotain. Haluan nähdä sen ihmisen, joka ei käyttäytyisi epävakaasti vaikean lapsuuden tai aikuisiän konfliktien keskellä, joten minua suututtaa että normaalia elämää diagnosoidaan eikä koeta enää elämänä.
Eikö Esko Aho sanonut jossakin haastattelussa, että vuosia sitten Suomi päätti panostaa "materiaaliseen hyvinvointiin."
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllä tässä näyttää samalta kuin kaksi kertaa elämäni aikana. Muistan 90-luvun alun, ei tehnyt terää omalle ikäpolvelle eikä tuo 2008 vuoden tilannekaan ollut loistava. Jälkimmäinen siloiteltiin velkarahalla mutta sen seurauksena useat nuoret jäivät työmarkkinoilla jälkeen muutamia vuosia. Nyt on melkein yhtä paha tilanne kuin 30 vuotta sitten mielenterveyden kannalta koska korona on tuhonnut monelta nuorelta pari vuotta elämästä sosiaalisesti.
Tuo ekonominen filosofia on patologinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen huolissani siitä miten vanhemmat kasvattaa nykyajan lapsia. Todella huolissani
. Lapset ovat todella väkivaltaisia ja tänäänkin eräs lapsi ihmetteli miksi aikuinen käskee häntä. Järkyttävää.T:varhaiskasvattaja
Näin ei-ammattikasvattaja voisin antaa vinkin. Sen sijaan, että kauhistelet asiaa vauvapalstalla, ota yhteys vanhempiin ja ala selvittämään asiaa. Voi poikia enemmän.
Yksi kysymys. Miksi te ette muuta yhteisöihin? Lasketteko, että sielläkään ei pysty säästämään riittävästi että kannattaisi lähteä omistusasuntoa tavoittelemaan, kun työ on niin epävarmaa? Entä ne asot, niissäkin taitaa olla vuokra niin kova että sellainen välitavoitteena on vaikea sekin? Vai?
Mitä jos muuttaisi maalle muutamaksi vuodeksi vuokralle ja tekisi siellä jotain hommia, paikoitellen maaseudulla tai pikkukaupungeissa taitaa olla aika hyvinkin töitä. Eli jos sitten kuitenkin lähtisi tavoittelemaan sitä, ettei ainakaan ole pakko jäädä siihen vuokraloukkuun vaan saisi jotain pääomaa kasaan, teki sillä sitten mitä teki.