Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnassa on säännöt, koulussa on säännöt ja työelämässä on säännöt. Yleinen odotus on se, että niitä noudatetaan, tai korkeintaan jossain vähäpätöisissä asioissa voidaan joustaa.

Jos päiväkodin hoitaja eli auktoriteetti opettaa lapselle pienestä pitäen, että sääntöjen kanssa ei ole niin tarkkaa, niin lapsi saa aivan väärän kuvan siitä, että miten yhteiskunta toimii. Lapsi alkaa olettaa, että myös muualla yhteiskunnassa auktoriteetit eivät vaadi sääntöjen tarkempaa noudattamista. Tämä on nimittäin seurauksena positiivisesta kasvatuksesta ja tunnekasvatuksesta jotka lähtevät siitä, että totella tarvitsee vasta sitten, kun itse on valmis siihen.

Mutta ei positiivisessa kasvatuksessa, eikä tunnetaitokasvatuksessakaan ole ajatuksena se, ettei lapsen tarvitse totella sääntöjä. Positiivisesta pedagogiikasta on paljon kirjallisuutta, siitä vaan tutustumaan, kun se selvästi kiinnostaa.

Ma: työvuoroni klo06-13.40 ja kotona olin klo13.55

Ti: -"-

Ke: 8.20-16, kotona 16.15

To: 9.30-17.10 ja kotona 17.20, koska auto.

Huomenna pe: 06-12 (otan ylitunteja pois) ja kotona klo12.10 koska auto.

Työmatkani 1,5km.

Tämä niille jotka tuumaavat ettei oikeita (WTF??) töitä tekevät ole aikaisin kotona tai ettei sulkuvuorossa oleva voi olla kotona ennen klo18.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnassa on säännöt, koulussa on säännöt ja työelämässä on säännöt. Yleinen odotus on se, että niitä noudatetaan, tai korkeintaan jossain vähäpätöisissä asioissa voidaan joustaa.

Jos päiväkodin hoitaja eli auktoriteetti opettaa lapselle pienestä pitäen, että sääntöjen kanssa ei ole niin tarkkaa, niin lapsi saa aivan väärän kuvan siitä, että miten yhteiskunta toimii. Lapsi alkaa olettaa, että myös muualla yhteiskunnassa auktoriteetit eivät vaadi sääntöjen tarkempaa noudattamista. Tämä on nimittäin seurauksena positiivisesta kasvatuksesta ja tunnekasvatuksesta jotka lähtevät siitä, että totella tarvitsee vasta sitten, kun itse on valmis siihen.

Mutta ei positiivisessa kasvatuksessa, eikä tunnetaitokasvatuksessakaan ole ajatuksena se, ettei lapsen tarvitse totella sääntöjä. Positiivisesta pedagogiikasta on paljon kirjallisuutta, siitä vaan tutustumaan, kun se selvästi kiinnostaa.

Ei toki ole ajatuksena, että säännöt poistetaan. Mutta sinulta meni ohi kaksi pointtia:

1) Positiivisessa kasvatuksessa ja tunnekasvatuksessa on asetettu rima paljon alemmas sen suhteen, että mitä pidetään autoritaarisuutena taikka liiallisena tottelevaisuutena.

2) Keinoja varmistaa tottelevaisuus tilanteissa missä lapsi on uhmakas tai vastahakoinen on paljon vähemmän. Hyvin usein ollaan niissä tilanteissa, missä mahdollinen totteleminen tapahtuu vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Tämä on ilmeisen tarkoituksellinen linjaus, koska tavoitteena on vain kehittää lasta ihmisenä eikä niinkään pitää kuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töistä kotiin klo15.30 ja sen jälkeen hieman kotitöitä ja ruoka, muuten ilta mennyt sohvan pohjalla levätessä, lukiessa ja telkkaria katsoen. Tämä ei oikeasti ole normaalia, vai onko? Onko muillakin tällaista aina työpäivän jälkeen, ettei yksinkertaisesti ole mehuja yhtikäs mihinkään?!!

Itkupala kurkussa päivästä palautuen, paitsi ettei ehdi/kykene, palautumaan ennenkuin on taas aamu ja mentävä töihin.

Tänään ollut myös järkyttävä pääkipu seurana joten Buranaa nassuun.

Olen IHAN katkipoikkikuollut, joka ikinen työpäivä ja sen jälkeen kotona ja väsymys on aivan tolkutonta, voisin nukkua kellon ympäri ja vkonloppuisin niin teenkin+vielä päiväunet.

Tuntuu, että työpäivät on silkkaa suorittamista ja selviytymistä ja sen lisäksi alkaa pää levitä lähes jokapäiväiseen palaverointiin siitä paljonko on lapsia paikalla suhteessa kasvattajien=ihana suhdeluku ja kuka ja ketä on missä mihin aikaan milloin ja missä vuorossa kun sijaisia ei varmaankaan saada.

VÄSYTTÄÄ 😢😩☹️😭😤👎😡🤬😱🤯

Tämä kuvaa suoraan myös mun elämää!

En oo päiväkodissa töissä, mutta muuten ihan mun elämään. Aika moni nainen kokee tällä hetkellä työelämän tosi rasittavana ja horjuu työuupumuksen partaalla ihan alasta riippumatta. 

Joo. Onko vika naisissa vai yhteiskunnan systeemeissä? Sillä se ei lopu, jos naiset edelleen kilpailee itkupala kurkussa kenellä on rankinta ja syyttelee toisiaan siitä ettei he jaksa kun munkin on pakko pärjätä.

Varmaan sekä että, lukiolaisilla tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että jo sen ikäisissä naispuoliset stressaavat ja uupuvat enemmän kuin miespuoliset lukiolaiset. 

Kaipa me kutsumusammattilaiset ollaan sitten vähemmistössä päiväkodeissa. Me, jotka aamuisin lähdemme hyvillä mielin töihin ja työviikko päättyy väsynyt, mutta onnellinen -olotilaan.

Ajattelen, että itse aiheutettu uupumus on kyseessä silloin, kun kasvattaja seisoo pihalla kuin lumiukko - kesät talvet - välillä toki juoruten oman kuppikuntansa kanssa. Tai silloin, kun hän yrittää kaikki uudet "pedagogiset vaatimukset" pilkun tarkasti täyttää.

Sen sijaan kolme vinkkiä työniloon ja jaksamiseen:

1. Tiimityöhön panostaminen. On ihan turhaa tehdä varhaiskasvatuksesta eri ammattikuntien taisteluareenaa. Joko yhdessä jaksetaan tai yhdessä uuvutaan. Lopputuloksena tästä periaatteesta on se, että yhdessä jaksetaan.

2. Vanhemmat lähtökohtaisesti haluavat lapsilleen hyvää. He ovat kanssamme siis samalla puolella. Mistä tulee se epäluuloinen huolikulttuuri, joka lisää vastakkainasettelua päiväkotien ja kotien välillä?

3. Perustehtävään keskittyminen tunnollisesti, mutta rennosti. Kaikkeen ei aika riitä eikä omaa hyvinvointia tule uhrata. Lapsille läsnä olevana kasvattajana saa enemmän tuloksia aikaan, kuin etänä aikuisten kesken asioiden.

Viisaita ajatuksia! Tosin esimerkiksi sitä tiimityöskentelyä voi olla lähes mahdotonta yksin parantaa. Vaatii kuitenkin koko työyhteisön panostuksen että tuohon "yhdessä jaksetaan" -tilanteeseen päästään. Vaka-alalla on aika paljon työpaikkakiusaamista yms., mikä väsyttää monet motivoituneetkin työntekijät.

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pedagogiikkaa tuntemattomien on turha vaahdota, kateellisten puhetta vain.

Lastenkasvatus on salatiedettä?

Ei kasvatustiede tai erityispedagogiikka ole salatieteitä; niitä voi opiskella yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Kyllä, inulla on 24 oppilasta vastuullaani, joissa on osa myös erityistuen oppilaita ja tehostetussa tuessa sekä s2. Minulla - toisin kuin sinulla - menee koko työpäivä yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Kirjoitamme otsikkoon väärin sanan resurssipula? Emme osaa taikoa sijaisia? Ryhmässä ei ole 3 aikuista samaan aikaan klo 6.00-18.00.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Ennen vanhaan niitä "erityisen tuen lapsia käytöshaasteineen" kutsuttiin kurittomiksi ja ratkaisu siihen oli se, että ne laitettiin kuriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Tämä kiteyttää kaiken!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Kyllä, inulla on 24 oppilasta vastuullaani, joissa on osa myös erityistuen oppilaita ja tehostetussa tuessa sekä s2. Minulla - toisin kuin sinulla - menee koko työpäivä yksin.

Et voi tosissasi verrata koulua ja päiväkotia ja jos voit niin tervetuloa päiväkotiin töihin, pääsisit ilmeisesti helpommalla. Ainiin, et tule, koska pitkät lomat, parempi liksa, koulumaailman tukitoimet apunasi ja jos alkuopetuksessa toimit niin vain 3-4h/päivät niiden lasten kanssa miinus välituntitauot, pääset vessaan eikä sinulle ole ehdotettu a. Vaippoja, b. Housuun kusemista, c. Pidättämistä, d. Lasten WC:ssä asioinnista (et ole joka välitunti etkä edes joka päivä välitunti valvoja ulkona) jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Älä viitsi nimitellä muita idiooteiksi, se ei saa heitä ymmärtämään.

Muuten kirjoitat asiaa. Unohdit vaan sen, että joskus ainoa työkaverisi joutuu sijaiseksi naapuriryhmään. Tai jos teitä joskus on kolme, joku saattaa joutua naapuritaloon kun siellä on vielä huonompi tilanne. Tai teet ylitöitä joista et saa korvausta etkä pysty ottamaan tunti tunnista.

Bonuksena: Ne käytöshaasteet ei ole vain sitä ettei lapsi jaksa kuunnella satua ja pelleilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pedagogiikkaa tuntemattomien on turha vaahdota, kateellisten puhetta vain.

Lastenkasvatus on salatiedettä?

Ei kasvatustiede tai erityispedagogiikka ole salatieteitä; niitä voi opiskella yliopistossa.

Kuka tahansa voi opiskella niitä missä vain. Sen kun lainaa kirjan ja lukee.

Tässä ketjussa ihan turhaa vastakkainasettelua vakaväki/ luokanopettajat. Totuus on kuitenkin se, että moni vakaope jatkaa luokanopettajaksi tai tekee sijaisuuksia koulussa, mutta luokanopettajia ei näy vakaopeiksi haluavan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Kyllä, inulla on 24 oppilasta vastuullaani, joissa on osa myös erityistuen oppilaita ja tehostetussa tuessa sekä s2. Minulla - toisin kuin sinulla - menee koko työpäivä yksin.

Et voi tosissasi verrata koulua ja päiväkotia ja jos voit niin tervetuloa päiväkotiin töihin, pääsisit ilmeisesti helpommalla. Ainiin, et tule, koska pitkät lomat, parempi liksa, koulumaailman tukitoimet apunasi ja jos alkuopetuksessa toimit niin vain 3-4h/päivät niiden lasten kanssa miinus välituntitauot, pääset vessaan eikä sinulle ole ehdotettu a. Vaippoja, b. Housuun kusemista, c. Pidättämistä, d. Lasten WC:ssä asioinnista (et ole joka välitunti etkä edes joka päivä välitunti valvoja ulkona) jne.

Toukokuu 2021, loppuunpalaneet eskariaikuiset, kolme per ryhmä. Elokuu 2021 yksimopettaja ja lapsia enemmän.

Haluatko oikeasti vielä jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnassa on säännöt, koulussa on säännöt ja työelämässä on säännöt. Yleinen odotus on se, että niitä noudatetaan, tai korkeintaan jossain vähäpätöisissä asioissa voidaan joustaa.

Jos päiväkodin hoitaja eli auktoriteetti opettaa lapselle pienestä pitäen, että sääntöjen kanssa ei ole niin tarkkaa, niin lapsi saa aivan väärän kuvan siitä, että miten yhteiskunta toimii. Lapsi alkaa olettaa, että myös muualla yhteiskunnassa auktoriteetit eivät vaadi sääntöjen tarkempaa noudattamista. Tämä on nimittäin seurauksena positiivisesta kasvatuksesta ja tunnekasvatuksesta jotka lähtevät siitä, että totella tarvitsee vasta sitten, kun itse on valmis siihen.

Mutta ei positiivisessa kasvatuksessa, eikä tunnetaitokasvatuksessakaan ole ajatuksena se, ettei lapsen tarvitse totella sääntöjä. Positiivisesta pedagogiikasta on paljon kirjallisuutta, siitä vaan tutustumaan, kun se selvästi kiinnostaa.

Ei toki ole ajatuksena, että säännöt poistetaan. Mutta sinulta meni ohi kaksi pointtia:

1) Positiivisessa kasvatuksessa ja tunnekasvatuksessa on asetettu rima paljon alemmas sen suhteen, että mitä pidetään autoritaarisuutena taikka liiallisena tottelevaisuutena.

2) Keinoja varmistaa tottelevaisuus tilanteissa missä lapsi on uhmakas tai vastahakoinen on paljon vähemmän. Hyvin usein ollaan niissä tilanteissa, missä mahdollinen totteleminen tapahtuu vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Tämä on ilmeisen tarkoituksellinen linjaus, koska tavoitteena on vain kehittää lasta ihmisenä eikä niinkään pitää kuria.

Kyllähän rankaisevassa/kurinpidollisessa kasvatuksessakin lapsen totteleminen tapahtuu vasta tulevaisuudessa: rangaistus annetaan, jotta lapsi ei vastaisuudessa enää toimisi samalla tavalla. Oletetaan, että lapsi seuraavalla kerralla muistaisi, että viimeksi sai rangaistuksen, kun ei totellut aikuista. Siinä kyseessä olevassa tilanteessahan rangaistus ei auta, koska lapsi on jo tekonsa tehnyt/ollut tottelematon.

Minä toivoisin sinulta jotain konkreettisia esimerkkejä, kuinka aikuisen mielestäsi tulisi toimia tilanteissa, joissa lapsi on tottelematon.

Minusta on hirveää olla äiti näinä aikoina kun näen miten huonoa varhaiskasvatus on. Hoitajat ovat ilkeitä lapsille ja kotona lapsilla on paha olla. Päiväkodissa opitaan viiveellä, kotona opitaan enemmän. Lapset ei saa huomioo, lapsille huudetaan ja kasvatus on EI painotteista. Kilteillekkin lapsille sanotaan kovasti kun ei enää jakseta sanoa nätisti. Katsokaa päättäjät mihin tämä on mennyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattatisiko varhaiskasvattajien hetki miettiä sitä, että jos teillä on resurssia vähintään 3 aikuista 21 lasta kohden e¨ja edelleen uuvutte, mitä teette väärin?

Lue idiootti tämä ketju läpi. Tai seuraa uutisia.

Ja lopuksi; ota itse vastuullesi edes yhdeksi päiväksi 7kpl 6v lasta joista, keskiverrosti, 1-2kpl on erityisen tuen tarpeisia käytöshaasteineen ja tule sitten aukomaan.

Tai mene siihen 21 kersan ryhmään jossa keskiverrosti 3-4kpl erityisen tuen lasta käytöshaasteineen ja nauti työpäivästäsi (niiden 1- 2 kasvattajakollegasi kanssa yhteisen n.5h työpäivän aikana, kun aamu/iltapvät mennään kaksin, tai yksin jos/kun sijaista ei saatu) muista, WC:ssäkään et aina käy vaikka hätä olisi (ym lieveilmiöt päivän aikana).

Kyllä, inulla on 24 oppilasta vastuullaani, joissa on osa myös erityistuen oppilaita ja tehostetussa tuessa sekä s2. Minulla - toisin kuin sinulla - menee koko työpäivä yksin.

Et voi tosissasi verrata koulua ja päiväkotia ja jos voit niin tervetuloa päiväkotiin töihin, pääsisit ilmeisesti helpommalla. Ainiin, et tule, koska pitkät lomat, parempi liksa, koulumaailman tukitoimet apunasi ja jos alkuopetuksessa toimit niin vain 3-4h/päivät niiden lasten kanssa miinus välituntitauot, pääset vessaan eikä sinulle ole ehdotettu a. Vaippoja, b. Housuun kusemista, c. Pidättämistä, d. Lasten WC:ssä asioinnista (et ole joka välitunti etkä edes joka päivä välitunti valvoja ulkona) jne.

Toukokuu 2021, loppuunpalaneet eskariaikuiset, kolme per ryhmä. Elokuu 2021 yksimopettaja ja lapsia enemmän.

Haluatko oikeasti vielä jatkaa?

En usko että haluaa. Mitätöinti ja vähättely nopeuttaa alalta poistumista. Sullahan on seuraava syksy helpompi kun lapset tulee kotoa. Ja pääset edelleen vessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnassa on säännöt, koulussa on säännöt ja työelämässä on säännöt. Yleinen odotus on se, että niitä noudatetaan, tai korkeintaan jossain vähäpätöisissä asioissa voidaan joustaa.

Jos päiväkodin hoitaja eli auktoriteetti opettaa lapselle pienestä pitäen, että sääntöjen kanssa ei ole niin tarkkaa, niin lapsi saa aivan väärän kuvan siitä, että miten yhteiskunta toimii. Lapsi alkaa olettaa, että myös muualla yhteiskunnassa auktoriteetit eivät vaadi sääntöjen tarkempaa noudattamista. Tämä on nimittäin seurauksena positiivisesta kasvatuksesta ja tunnekasvatuksesta jotka lähtevät siitä, että totella tarvitsee vasta sitten, kun itse on valmis siihen.

Mutta ei positiivisessa kasvatuksessa, eikä tunnetaitokasvatuksessakaan ole ajatuksena se, ettei lapsen tarvitse totella sääntöjä. Positiivisesta pedagogiikasta on paljon kirjallisuutta, siitä vaan tutustumaan, kun se selvästi kiinnostaa.

Ei toki ole ajatuksena, että säännöt poistetaan. Mutta sinulta meni ohi kaksi pointtia:

1) Positiivisessa kasvatuksessa ja tunnekasvatuksessa on asetettu rima paljon alemmas sen suhteen, että mitä pidetään autoritaarisuutena taikka liiallisena tottelevaisuutena.

2) Keinoja varmistaa tottelevaisuus tilanteissa missä lapsi on uhmakas tai vastahakoinen on paljon vähemmän. Hyvin usein ollaan niissä tilanteissa, missä mahdollinen totteleminen tapahtuu vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Tämä on ilmeisen tarkoituksellinen linjaus, koska tavoitteena on vain kehittää lasta ihmisenä eikä niinkään pitää kuria.

Kyllähän rankaisevassa/kurinpidollisessa kasvatuksessakin lapsen totteleminen tapahtuu vasta tulevaisuudessa: rangaistus annetaan, jotta lapsi ei vastaisuudessa enää toimisi samalla tavalla. Oletetaan, että lapsi seuraavalla kerralla muistaisi, että viimeksi sai rangaistuksen, kun ei totellut aikuista. Siinä kyseessä olevassa tilanteessahan rangaistus ei auta, koska lapsi on jo tekonsa tehnyt/ollut tottelematon.

Minä toivoisin sinulta jotain konkreettisia esimerkkejä, kuinka aikuisen mielestäsi tulisi toimia tilanteissa, joissa lapsi on tottelematon.

Rangaistuksella tai pakottamisella saadaan yleensä katkaistua meneillään oleva kielletty tekeminen. Positiivisessa kasvatuksessa ja tunnekasvatuksessa se on paljon vaikeampaa.

Lisäksi rankaisu tai pakottaminen toimii varoittavana esimerkkinä ryhmän muille lapsille. Ei ole harvinaista, että kun pahimman pukarin vie jäähylle, niin muutkin lopettavat kielletyn tekemisen.