Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19691)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
Tämän vuoksihan myös ala-asteen opettajat ovat todella kuormittuneita ja alalla on puhuttu pitkään siitä, että luokassa opettaja ei pärjää yksin, vaan tarvitsisi useamman aikuisen paikalle. Usein luokissa onkin ryhmäavustaja, mutta se ei riitä.
Mikä avustaja? Mistä tällaisen saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
Oletko todella noin pihalla? Alakoulussa 7-vuotiailla oppilailla saattaa olla opetusta vain 3-4 tuntia päivässä, joista yhden oppitunnin pituus on 45 min. He istuvat pulpeteissa 45 min ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen. Sitten ulkoilu. Sitten taas 45 min, ruokailu, välitunti ja vielä yksi 45 min ja kotiin. Usein mukana ryhmäavustaja pitämässä huolen, että oppilaat pysyvät istumassa siellä pulpettien takana tai tekemässä juuri sitä mitä pitää. Päiväkodissa ne 6-vuotiaat lapset ovat parhaimmillaan jopa yli 10 tuntia päivässä paikalla, syövät 3 kertaa, oppitunteja on ehkä yhteensä se yksi 45 minuuttinen päivässä, eikä sekään yhteen menoon. Ei ole pulpetteja, joiden takana oppilaat istuvat "järjestyksessä", vaan nuo opetustilanteet ovat usein pedagogisesti suunniteltu luovemmiksi tilanteiksi, joissa leikkien avulla harjoitellaan koulussa tarvittavia taitoja jne. Tilanteet ovat ihan erilaiset jo lähtökohdiltaan. Tervetuloa itse kokeilemaan varhaiskasvatukseen, veikkaan että tulisi jo päivässä pissit housuun.
Niin.. sillä ekaluokkalaisella on noin 4h päivässä koulua. (19h/vko ja Helsingissä 21h/vko koska 2h lisäystä a1 kielest’). Luokanopettajan opetusvelvollisuus on kuitenkin 24h/vkoa, joten täyteen palkkaan se opettajan opetusvelvollisuus pitää täyttää esim siten, että opettaa toista luokkaa silloin, kun ne omat ovat päässeet kotiin tai aloittavat päivän myöhemmin.
Ja mikä hemmetin ryhmäavustaja? Koskaan kuullutkaan tällaisesta… Mitä ne tekee, mistä ne valmistuu??
Istuvat pulpeteissa ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen 😂😂 Ei hyvä luoja, millainen käsitys koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opevain kirjoitti:
Positiivisen kautta on hyvä ajatus ja lähtökohta, mutta todellisuudessa se harvoin menee näin. Etenkään jos kyse on lapsiryhmästä. Joskus asioita on vain tehtävä, opeteltava tai harjoiteltava sietämään. Tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja kaikki.
Kasvatus menee vanhemmilla siinä pieleen, jos ajatus on, että kaikki on oltava lapselle kivaa ja hauskaa. Tällaisen kasvatuksen lapsia näkee nyky koulussa valtavasti. Ilmoitetaan "ei huvita", "onko pakko?" "en jaksa". Lisäksi minuutin tai parin toimettomana oloa ("tee omia puuhia") on vaikea sietää, kun koko ajan pitäisi olla viihdykettä ja hauskuutusta.
Vanhempana (ja opena) olen itse huolissani lasten lyhytjänteisyydestä ja sinnikkyyden puuttumisesta. "Työnteko" on haastavaa, samoin minkään odottelu. Ehkä jokaisen vanhemman olisi joskus hyvä miettiä, saako lapsi koskaan olla ärsyketulvasta vapaa tai onko kotielämässä asioita, joita lapsi oikeasti joutuu odottelemaan tai tavoitteita, joiden eteen tehdä töitä.
Puhun itse sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisena ja vanhempana. Tiedän siis positiivisen pedagogiikan haasteet, myös ylisuuressa lapsiryhmässä. Siltipä siihen pyritään, tuntuu se kivalta tai ei.
Eikö se ole aika ristiriitaista, että positiiviseen pedagogiikkaan pyritään vaikka se ei tuntuisi kivalta ja viime kädessä rangaistuksen (=potkut) uhalla?
Jos ei kykene toimimaan työnantajan arvojen ja periaatteiden mukaisesti, niin sitten vaihdetaan työpaikkaa. Ihan kuten muillakin aloilla.
Mutta lapselle ei voida antaa potkuja kunnallisesta päiväkodista vaikka hän ei suostuisi toimimaan päiväkodin arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Eli koska lasta ei myöskään muilla tavoin voida rangaista niin käytännössä lapsella on diplomaattiseen koskemattomuuteen rinnastettava asema.
Lapsi ei ole aikuinen, eikä häneltä voida odottaa samoja tapoja kuin kasvattajalta. Mutta sinä taidatkin nyt vängätä vain provotaksesi tai yritäksesi osoittaa, ettei positiivinen pedagogiikka voi toimia, koska itse et sitä hallitse.
Ihan käytännössä olen huomannut, että positiivinen pedagogiikka "toimii" vain jos tingitään merkittävästi tottelemisen vaatimisesta. Edes ne jotka väittävät hallitsevansa positiivisen pedagogiikan eivät suuressa osassa tilanteita kykene saamaan lasta tottelemaan positiivisessa pedagogiikassa sallituilla keinoilla eli kehumalla, opettamalla ja harhauttamalla. Osittain siksi, että lapsi ei ole vastaanottavainen niille keinoille ja osin siksi, että ne keinot vievät paljon aikaa jota suuressa ryhmässä ei ole käytettävissä.
Jos lastenkasvatuksen päämääränä on ehdoton tottelevaisuus auktoriteetteja kohtaan, olet tietenkin oikeassa. Sitä ei koskaan saavuteta pehmeillä keinoilla. Sivuvaikutuksena lapsi tosin oppii muutakin, esimerkiksi ns. silmänpalvonnan sekä sen, mitä vahvemman oikeus tarkoittaa ja miten hän voi itse siitä hyötyä.
Parhaassa tapauksessahan se karaisee lapsen toimimaan yhteiskunnan kovien arvojen mukaisesti. Kaikki eivät nyky-yhteiskunnassa suinkaan ole syrjäytyneitä, vaikka lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat koko ajan lisääntyneet. Monelle itsekkyys ja kyynärpäätaktiikka ei ole huono ajatus.
Jos tarkoitus on koettaa kasvattaa lapsesta sosiaalinen, empaattinen, ryhmätyötaitoinen ja itseohjautuva hyvillä tunnetaidoilla - silloin positiivinen, lasta kuunteleva ja kehitystason huomioiva ohjaus on parempi tapa. Pääsääntöisesti lapsi oppii esimerkin kautta, ja tunnetusti hyvä ilmapiiri on tärkeä oppimisen kannalta.
Olen samaa mieltä kanssasi siinä, että lasta kunnioittava, lapsen tarpeet huomioiva ja kuunteleva ohjaus ei ole nopea ja ketterä tapa kasvattaa, koska tulokset eivät näy heti.
Lapsen vireystila, kehitysvaihe, tunne-elämän taidot, oma luonne ja mielipide vaikuttavat. Kasvattajan koulutus, omat taidot ja persoona vaikuttavat siihen, miten hän tehtävässään onnistuu, myös niiden itselleen haasteellisten lasten kasvattamisessa.
Helpointa on sanoa, että ei positiivinen pedagogiikka toimi, koska lapsi ei ole vastaanottavainen. Vastuu on aina aikuisella.
Liian suurissa lapsiryhmissä ei tosiaan ole mahdollista ohjata lasta / lapsiryhmää sensitiivisesti. Työntekijöiden jatkuva vaihtuvuus ei myöskään edistä luottamuksellisen ja lämpimän kasvatussuhteen muodostumista.
On myös totta, kun sanoit, että lapsiin ei nykyään ole aikaa käytettävissä (paitsi paperilla). Sanoin aiemmin, että ne, joille tämä on ongelma, äänestävät jaloillaan tai kokevat eettistä ristiriitaa ja saavat burnoutin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
Oletko todella noin pihalla? Alakoulussa 7-vuotiailla oppilailla saattaa olla opetusta vain 3-4 tuntia päivässä, joista yhden oppitunnin pituus on 45 min. He istuvat pulpeteissa 45 min ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen. Sitten ulkoilu. Sitten taas 45 min, ruokailu, välitunti ja vielä yksi 45 min ja kotiin. Usein mukana ryhmäavustaja pitämässä huolen, että oppilaat pysyvät istumassa siellä pulpettien takana tai tekemässä juuri sitä mitä pitää. Päiväkodissa ne 6-vuotiaat lapset ovat parhaimmillaan jopa yli 10 tuntia päivässä paikalla, syövät 3 kertaa, oppitunteja on ehkä yhteensä se yksi 45 minuuttinen päivässä, eikä sekään yhteen menoon. Ei ole pulpetteja, joiden takana oppilaat istuvat "järjestyksessä", vaan nuo opetustilanteet ovat usein pedagogisesti suunniteltu luovemmiksi tilanteiksi, joissa leikkien avulla harjoitellaan koulussa tarvittavia taitoja jne. Tilanteet ovat ihan erilaiset jo lähtökohdiltaan. Tervetuloa itse kokeilemaan varhaiskasvatukseen, veikkaan että tulisi jo päivässä pissit housuun.
Niin.. sillä ekaluokkalaisella on noin 4h päivässä koulua. (19h/vko ja Helsingissä 21h/vko koska 2h lisäystä a1 kielest’). Luokanopettajan opetusvelvollisuus on kuitenkin 24h/vkoa, joten täyteen palkkaan se opettajan opetusvelvollisuus pitää täyttää esim siten, että opettaa toista luokkaa silloin, kun ne omat ovat päässeet kotiin tai aloittavat päivän myöhemmin.
Ja mikä hemmetin ryhmäavustaja? Koskaan kuullutkaan tällaisesta… Mitä ne tekee, mistä ne valmistuu??
Istuvat pulpeteissa ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen 😂😂 Ei hyvä luoja, millainen käsitys koulusta.
Ainakin joissain kouluissa on opetusta avustavaa henkilökuntaa, mutta ei kai koko ajan joka luokassa vaan joissain tilanteissa vain? En tiedä mikä koulutus heillä on. Kommentti jota lainasit oli aika ylimieliseen ja katkeraan sävyyn kirjoitettu, juuri tuota näkee paljon varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa että kuvitellaan että se oma ala on kaikkein raskain ja muualla päästään aina helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
1-2 -luokkalaiset ovat pääsääntöisesti sisäsiistejä, suurin osa osaa kävellä jonossa ja olla omatoimisia. Eskarivuoden aikana on opittu kouluvalmiuksia omassa porukassa. Suurin osa on motivoitunut koulun aloitukseen, ja he tietävät itsekin, ettei koulu ole hoitopaikka.
Olisiko mahdollista, että pääsisit vanhempana / muuten asiantuntijana opettamaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle miten he organisoisivat asiat paremmin, ettei tulisi burnoutia?
Meinaan, kun rakennemuutoksesta alkaen viesti ylemmiltä on ollut suunnilleen näin: "ikävää, että sinusta tuntuu tuolta, asenne on huono, kannattaa mennä vaikka joogaan kun se rentouttaa". Olishan se kiva, että mekin ymmärrettäisiin miten 30 - 60 kpl 2-5-vuotiaita (tai 10kk- 3v) lapsia hoidetaan parilla aikuisella kuten koulussa. Sehän tehostaisi toimintaa huomattavasti! 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töistä kotiin klo15.30 ja sen jälkeen hieman kotitöitä ja ruoka, muuten ilta mennyt sohvan pohjalla levätessä, lukiessa ja telkkaria katsoen. Tämä ei oikeasti ole normaalia, vai onko? Onko muillakin tällaista aina työpäivän jälkeen, ettei yksinkertaisesti ole mehuja yhtikäs mihinkään?!!
Itkupala kurkussa päivästä palautuen, paitsi ettei ehdi/kykene, palautumaan ennenkuin on taas aamu ja mentävä töihin.
Tänään ollut myös järkyttävä pääkipu seurana joten Buranaa nassuun.
Olen IHAN katkipoikkikuollut, joka ikinen työpäivä ja sen jälkeen kotona ja väsymys on aivan tolkutonta, voisin nukkua kellon ympäri ja vkonloppuisin niin teenkin+vielä päiväunet.
Tuntuu, että työpäivät on silkkaa suorittamista ja selviytymistä ja sen lisäksi alkaa pää levitä lähes jokapäiväiseen palaverointiin siitä paljonko on lapsia paikalla suhteessa kasvattajien=ihana suhdeluku ja kuka ja ketä on missä mihin aikaan milloin ja missä vuorossa kun sijaisia ei varmaankaan saada.
VÄSYTTÄÄ 😢😩☹️😭😤👎😡🤬😱🤯Tämä kuvaa suoraan myös mun elämää!
En oo päiväkodissa töissä, mutta muuten ihan mun elämään. Aika moni nainen kokee tällä hetkellä työelämän tosi rasittavana ja horjuu työuupumuksen partaalla ihan alasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töistä kotiin klo15.30 ja sen jälkeen hieman kotitöitä ja ruoka, muuten ilta mennyt sohvan pohjalla levätessä, lukiessa ja telkkaria katsoen. Tämä ei oikeasti ole normaalia, vai onko? Onko muillakin tällaista aina työpäivän jälkeen, ettei yksinkertaisesti ole mehuja yhtikäs mihinkään?!!
Itkupala kurkussa päivästä palautuen, paitsi ettei ehdi/kykene, palautumaan ennenkuin on taas aamu ja mentävä töihin.
Tänään ollut myös järkyttävä pääkipu seurana joten Buranaa nassuun.
Olen IHAN katkipoikkikuollut, joka ikinen työpäivä ja sen jälkeen kotona ja väsymys on aivan tolkutonta, voisin nukkua kellon ympäri ja vkonloppuisin niin teenkin+vielä päiväunet.
Tuntuu, että työpäivät on silkkaa suorittamista ja selviytymistä ja sen lisäksi alkaa pää levitä lähes jokapäiväiseen palaverointiin siitä paljonko on lapsia paikalla suhteessa kasvattajien=ihana suhdeluku ja kuka ja ketä on missä mihin aikaan milloin ja missä vuorossa kun sijaisia ei varmaankaan saada.
VÄSYTTÄÄ 😢😩☹️😭😤👎😡🤬😱🤯Tämä kuvaa suoraan myös mun elämää!
En oo päiväkodissa töissä, mutta muuten ihan mun elämään. Aika moni nainen kokee tällä hetkellä työelämän tosi rasittavana ja horjuu työuupumuksen partaalla ihan alasta riippumatta.
Joo. Onko vika naisissa vai yhteiskunnan systeemeissä? Sillä se ei lopu, jos naiset edelleen kilpailee itkupala kurkussa kenellä on rankinta ja syyttelee toisiaan siitä ettei he jaksa kun munkin on pakko pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
1-2 -luokkalaiset ovat pääsääntöisesti sisäsiistejä, suurin osa osaa kävellä jonossa ja olla omatoimisia. Eskarivuoden aikana on opittu kouluvalmiuksia omassa porukassa. Suurin osa on motivoitunut koulun aloitukseen, ja he tietävät itsekin, ettei koulu ole hoitopaikka.
Olisiko mahdollista, että pääsisit vanhempana / muuten asiantuntijana opettamaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle miten he organisoisivat asiat paremmin, ettei tulisi burnoutia?
Meinaan, kun rakennemuutoksesta alkaen viesti ylemmiltä on ollut suunnilleen näin: "ikävää, että sinusta tuntuu tuolta, asenne on huono, kannattaa mennä vaikka joogaan kun se rentouttaa". Olishan se kiva, että mekin ymmärrettäisiin miten 30 - 60 kpl 2-5-vuotiaita (tai 10kk- 3v) lapsia hoidetaan parilla aikuisella kuten koulussa. Sehän tehostaisi toimintaa huomattavasti! 😂
Moni lapsi on varsinkin ekaluokan aloittaessaan lähes tai täysin samalla tasolla kuin eskarivuonna. Yrität nyt jostain syystä vedota vakaopettajan työn merkittävyyteen ja samalla väheksyt luokanopettajan työn haasteita. Niitä kouluvalmiuksia harjoitellaan tosiasiassa vasta sitten koulussa, eskarihan ei juuri eroa päiväkodista ainakaan täällä Suomessa. Muualla saattaa toki olla toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
1-2 -luokkalaiset ovat pääsääntöisesti sisäsiistejä, suurin osa osaa kävellä jonossa ja olla omatoimisia. Eskarivuoden aikana on opittu kouluvalmiuksia omassa porukassa. Suurin osa on motivoitunut koulun aloitukseen, ja he tietävät itsekin, ettei koulu ole hoitopaikka.
Olisiko mahdollista, että pääsisit vanhempana / muuten asiantuntijana opettamaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle miten he organisoisivat asiat paremmin, ettei tulisi burnoutia?
Meinaan, kun rakennemuutoksesta alkaen viesti ylemmiltä on ollut suunnilleen näin: "ikävää, että sinusta tuntuu tuolta, asenne on huono, kannattaa mennä vaikka joogaan kun se rentouttaa". Olishan se kiva, että mekin ymmärrettäisiin miten 30 - 60 kpl 2-5-vuotiaita (tai 10kk- 3v) lapsia hoidetaan parilla aikuisella kuten koulussa. Sehän tehostaisi toimintaa huomattavasti! 😂
Ymmärtääkseni tässä on verrattu käytetty esimerkkinä sitä eskarilaista, jolla toukokuussa on 3 aikuista läsnä ja elokuussa vain yksi aikuinen isommassa porukassa. Missään vaiheessa ei olla puhuttu mistään 3-vuotiaista. Kysymys mikä on edelleenkin auki, miten se eskari ei selviydy toukokuussa ilman kolmea aikuista myös elokuussa selviää yhdellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa
Herää nyt tähän päivään. Lapsia on vähemmän kuin ennen, mutta päiväkodeissa niitä on enemmän kuin koskaan, koska lapsia ei enään hoideta kotona niin paljoa kuten aikaisemmin. Henkilökuntaa on vähemmän, jonka vuoksi ryhmäkoot ovat isompia. Nuoret lähtevät alalta vuoden-parin sisään alalle tultuaan, joten oravanpyörä on valmis, ja tätä rataa homma kaatuu täysin. Muutos tulee vasta siinä vaiheessa, kun lapsille ei ole enään hoitajia, ja työntekijät eivät pääse töihin, kun pitää hoitaa lapsia.
EK alkaa tarpeeksi huutamaan, niin siinä tapauksessa vasta alkaa tapahtumaan.
Itse olen työskennellyt vakaopena nelisen vuotta ja niistä pari viimeistä melkeinpä vain solidaarisuudesta päiväkodin johtajaa ja muuta henkilökuntaa kohtaan. En ole mikään huipputekijä, mutta meidän talossa on minun lisäkseni vain yksi toinen pätevä vakaope. Hyvin on tiedossa, että tulijoita ei ole lähtijöiden tilalle, tammikuussa kuitenkin pelastan itseni tältä alalta muualle töihin. Esimies itki kun kerroin hänelle asiasta, mutta pelastan lähtemällä oman mielenterveyteni ja työssä pahoinvointi on heijastunut myös kielteisesti parisuhteeseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töistä kotiin klo15.30 ja sen jälkeen hieman kotitöitä ja ruoka, muuten ilta mennyt sohvan pohjalla levätessä, lukiessa ja telkkaria katsoen. Tämä ei oikeasti ole normaalia, vai onko? Onko muillakin tällaista aina työpäivän jälkeen, ettei yksinkertaisesti ole mehuja yhtikäs mihinkään?!!
Itkupala kurkussa päivästä palautuen, paitsi ettei ehdi/kykene, palautumaan ennenkuin on taas aamu ja mentävä töihin.
Tänään ollut myös järkyttävä pääkipu seurana joten Buranaa nassuun.
Olen IHAN katkipoikkikuollut, joka ikinen työpäivä ja sen jälkeen kotona ja väsymys on aivan tolkutonta, voisin nukkua kellon ympäri ja vkonloppuisin niin teenkin+vielä päiväunet.
Tuntuu, että työpäivät on silkkaa suorittamista ja selviytymistä ja sen lisäksi alkaa pää levitä lähes jokapäiväiseen palaverointiin siitä paljonko on lapsia paikalla suhteessa kasvattajien=ihana suhdeluku ja kuka ja ketä on missä mihin aikaan milloin ja missä vuorossa kun sijaisia ei varmaankaan saada.
VÄSYTTÄÄ 😢😩☹️😭😤👎😡🤬😱🤯Tämä kuvaa suoraan myös mun elämää!
En oo päiväkodissa töissä, mutta muuten ihan mun elämään. Aika moni nainen kokee tällä hetkellä työelämän tosi rasittavana ja horjuu työuupumuksen partaalla ihan alasta riippumatta.
Joo. Onko vika naisissa vai yhteiskunnan systeemeissä? Sillä se ei lopu, jos naiset edelleen kilpailee itkupala kurkussa kenellä on rankinta ja syyttelee toisiaan siitä ettei he jaksa kun munkin on pakko pärjätä.
Varmaan sekä että, lukiolaisilla tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että jo sen ikäisissä naispuoliset stressaavat ja uupuvat enemmän kuin miespuoliset lukiolaiset.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen työskennellyt vakaopena nelisen vuotta ja niistä pari viimeistä melkeinpä vain solidaarisuudesta päiväkodin johtajaa ja muuta henkilökuntaa kohtaan. En ole mikään huipputekijä, mutta meidän talossa on minun lisäkseni vain yksi toinen pätevä vakaope. Hyvin on tiedossa, että tulijoita ei ole lähtijöiden tilalle, tammikuussa kuitenkin pelastan itseni tältä alalta muualle töihin. Esimies itki kun kerroin hänelle asiasta, mutta pelastan lähtemällä oman mielenterveyteni ja työssä pahoinvointi on heijastunut myös kielteisesti parisuhteeseeni.
Näin kannattaa tehdä, jos ei jaksa työssänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
Oletko todella noin pihalla? Alakoulussa 7-vuotiailla oppilailla saattaa olla opetusta vain 3-4 tuntia päivässä, joista yhden oppitunnin pituus on 45 min. He istuvat pulpeteissa 45 min ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen. Sitten ulkoilu. Sitten taas 45 min, ruokailu, välitunti ja vielä yksi 45 min ja kotiin. Usein mukana ryhmäavustaja pitämässä huolen, että oppilaat pysyvät istumassa siellä pulpettien takana tai tekemässä juuri sitä mitä pitää. Päiväkodissa ne 6-vuotiaat lapset ovat parhaimmillaan jopa yli 10 tuntia päivässä paikalla, syövät 3 kertaa, oppitunteja on ehkä yhteensä se yksi 45 minuuttinen päivässä, eikä sekään yhteen menoon. Ei ole pulpetteja, joiden takana oppilaat istuvat "järjestyksessä", vaan nuo opetustilanteet ovat usein pedagogisesti suunniteltu luovemmiksi tilanteiksi, joissa leikkien avulla harjoitellaan koulussa tarvittavia taitoja jne. Tilanteet ovat ihan erilaiset jo lähtökohdiltaan. Tervetuloa itse kokeilemaan varhaiskasvatukseen, veikkaan että tulisi jo päivässä pissit housuun.
Niin.. sillä ekaluokkalaisella on noin 4h päivässä koulua. (19h/vko ja Helsingissä 21h/vko koska 2h lisäystä a1 kielest’). Luokanopettajan opetusvelvollisuus on kuitenkin 24h/vkoa, joten täyteen palkkaan se opettajan opetusvelvollisuus pitää täyttää esim siten, että opettaa toista luokkaa silloin, kun ne omat ovat päässeet kotiin tai aloittavat päivän myöhemmin.
Ja mikä hemmetin ryhmäavustaja? Koskaan kuullutkaan tällaisesta… Mitä ne tekee, mistä ne valmistuu??
Istuvat pulpeteissa ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen 😂😂 Ei hyvä luoja, millainen käsitys koulusta.
Ainakin joissain kouluissa on opetusta avustavaa henkilökuntaa, mutta ei kai koko ajan joka luokassa vaan joissain tilanteissa vain? En tiedä mikä koulutus heillä on. Kommentti jota lainasit oli aika ylimieliseen ja katkeraan sävyyn kirjoitettu, juuri tuota näkee paljon varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa että kuvitellaan että se oma ala on kaikkein raskain ja muualla päästään aina helpommalla.
Meidän koulu koostuu 1-9 luokista ja sitä ”avustusta” on koko koululle 2 aikuisen laaja-alaisen verran. Voit siitä laskea, paljonko tunteja ja avustusta riittää yhdellekään ryhmälle meillä. Kyllä, ekalla on laaja-alaisen tukea 2h viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
1-2 -luokkalaiset ovat pääsääntöisesti sisäsiistejä, suurin osa osaa kävellä jonossa ja olla omatoimisia. Eskarivuoden aikana on opittu kouluvalmiuksia omassa porukassa. Suurin osa on motivoitunut koulun aloitukseen, ja he tietävät itsekin, ettei koulu ole hoitopaikka.
Olisiko mahdollista, että pääsisit vanhempana / muuten asiantuntijana opettamaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle miten he organisoisivat asiat paremmin, ettei tulisi burnoutia?
Meinaan, kun rakennemuutoksesta alkaen viesti ylemmiltä on ollut suunnilleen näin: "ikävää, että sinusta tuntuu tuolta, asenne on huono, kannattaa mennä vaikka joogaan kun se rentouttaa". Olishan se kiva, että mekin ymmärrettäisiin miten 30 - 60 kpl 2-5-vuotiaita (tai 10kk- 3v) lapsia hoidetaan parilla aikuisella kuten koulussa. Sehän tehostaisi toimintaa huomattavasti! 😂
Moni lapsi on varsinkin ekaluokan aloittaessaan lähes tai täysin samalla tasolla kuin eskarivuonna. Yrität nyt jostain syystä vedota vakaopettajan työn merkittävyyteen ja samalla väheksyt luokanopettajan työn haasteita. Niitä kouluvalmiuksia harjoitellaan tosiasiassa vasta sitten koulussa, eskarihan ei juuri eroa päiväkodista ainakaan täällä Suomessa. Muualla saattaa toki olla toisin.
No ei, en todella yrittänyt väheksyä, eikä ole mitään järkeä kisata siitä, kummalla on enemmän haasteita. Molempien työ on yhtä merkittävää. Molemmilla on haasteita työssään.
Saatoin kyllä pöyristyä tästä: "miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout". Se tökkäsi, myönnän. Että miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun paperilla on 3 aikuista. Käytännössä tosiaan usein yksi, oli ne lapset sitten 10 kk tai 6 v. Se tökkäsi siksi, että sitä pärjäämistä oikeasti odotetaan "tilapäisesti" eli ihan milloin vaan.
En voi muuta kuin mennä mustalla huumorilla kun joku vihjaa että pitää pärjätä kun koulussakin pärjää, ja kun ajattelen että kaksi aikuista hoitelisi koko päivän päiväkodissa 60 lasta, ikä mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
1-2 -luokkalaiset ovat pääsääntöisesti sisäsiistejä, suurin osa osaa kävellä jonossa ja olla omatoimisia. Eskarivuoden aikana on opittu kouluvalmiuksia omassa porukassa. Suurin osa on motivoitunut koulun aloitukseen, ja he tietävät itsekin, ettei koulu ole hoitopaikka.
Olisiko mahdollista, että pääsisit vanhempana / muuten asiantuntijana opettamaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle miten he organisoisivat asiat paremmin, ettei tulisi burnoutia?
Meinaan, kun rakennemuutoksesta alkaen viesti ylemmiltä on ollut suunnilleen näin: "ikävää, että sinusta tuntuu tuolta, asenne on huono, kannattaa mennä vaikka joogaan kun se rentouttaa". Olishan se kiva, että mekin ymmärrettäisiin miten 30 - 60 kpl 2-5-vuotiaita (tai 10kk- 3v) lapsia hoidetaan parilla aikuisella kuten koulussa. Sehän tehostaisi toimintaa huomattavasti! 😂
Ymmärtääkseni tässä on verrattu käytetty esimerkkinä sitä eskarilaista, jolla toukokuussa on 3 aikuista läsnä ja elokuussa vain yksi aikuinen isommassa porukassa. Missään vaiheessa ei olla puhuttu mistään 3-vuotiaista. Kysymys mikä on edelleenkin auki, miten se eskari ei selviydy toukokuussa ilman kolmea aikuista myös elokuussa selviää yhdellä?
Enpä tiedä, miten se eskari selviää, ehkä jaksaa tsempata sen 3-4 tuntia? Ehkä asia olisi eri, jos se olisi koulussa vaikka 7 -17, kuten saattaa olla eskarissa + päivähoidossa? Jos hän on ip-kerhossa, siellä on taas ainakin paperilla muutama aikuinen lisää.
Koulussa opettaja selviää varmasti vessassa käymättä päivän ajan, tai ehkä koululaiset saa jättää hetkeksi yksin. Ehkä koululaisten vanhemmat eivät valita kiusaamisesta, tapaturmista ja kadonneista hanskoista yhtä paljon kuin päiväkodissa?
Vai onko kyse siitä, että varhaiskasvatuksen henkilökunta vinkuu turhia ja kokee väärin? Niin tai näin, eihän asia varsinaisesti kosketa minua enää henkilökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas puhutaan asian vierestä. Oikea syy on se, että lapsista kasvatetaan villejä riehujia. Kyllä entisaikoina pari tätiä selvisi isostakin katraasta.
Ne entisajan tädit eivät jääneet jankkaamaan lapsen kanssa. Meininki oli se, että yksi komento lausuttiin ja jos lapsi ei sitä totellut niin sitten kuritettiin kunnes lapsi alkoi totella.
Ei, vaan entisaikaan täti oli selkeästi aikuinen ja auktoriteetti. Mitään kuritusta ei tarvittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.
Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?
(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)
Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen
osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.
Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.
Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…
toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.
elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..
Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.
Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.
Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.
Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).
1-2 -luokkalaiset ovat pääsääntöisesti sisäsiistejä, suurin osa osaa kävellä jonossa ja olla omatoimisia. Eskarivuoden aikana on opittu kouluvalmiuksia omassa porukassa. Suurin osa on motivoitunut koulun aloitukseen, ja he tietävät itsekin, ettei koulu ole hoitopaikka.
Olisiko mahdollista, että pääsisit vanhempana / muuten asiantuntijana opettamaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle miten he organisoisivat asiat paremmin, ettei tulisi burnoutia?
Meinaan, kun rakennemuutoksesta alkaen viesti ylemmiltä on ollut suunnilleen näin: "ikävää, että sinusta tuntuu tuolta, asenne on huono, kannattaa mennä vaikka joogaan kun se rentouttaa". Olishan se kiva, että mekin ymmärrettäisiin miten 30 - 60 kpl 2-5-vuotiaita (tai 10kk- 3v) lapsia hoidetaan parilla aikuisella kuten koulussa. Sehän tehostaisi toimintaa huomattavasti! 😂
Moni lapsi on varsinkin ekaluokan aloittaessaan lähes tai täysin samalla tasolla kuin eskarivuonna. Yrität nyt jostain syystä vedota vakaopettajan työn merkittävyyteen ja samalla väheksyt luokanopettajan työn haasteita. Niitä kouluvalmiuksia harjoitellaan tosiasiassa vasta sitten koulussa, eskarihan ei juuri eroa päiväkodista ainakaan täällä Suomessa. Muualla saattaa toki olla toisin.
No ei, en todella yrittänyt väheksyä, eikä ole mitään järkeä kisata siitä, kummalla on enemmän haasteita. Molempien työ on yhtä merkittävää. Molemmilla on haasteita työssään.
Saatoin kyllä pöyristyä tästä: "miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout". Se tökkäsi, myönnän. Että miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun paperilla on 3 aikuista. Käytännössä tosiaan usein yksi, oli ne lapset sitten 10 kk tai 6 v. Se tökkäsi siksi, että sitä pärjäämistä oikeasti odotetaan "tilapäisesti" eli ihan milloin vaan.
En voi muuta kuin mennä mustalla huumorilla kun joku vihjaa että pitää pärjätä kun koulussakin pärjää, ja kun ajattelen että kaksi aikuista hoitelisi koko päivän päiväkodissa 60 lasta, ikä mitä vaan.
Tämä mua kiinnostaa. yt tietää, ihan faktana, että ”käytännössä” yksi, koska laki sanoo, että oltava eskarissa 1 aikuinen 7 lastaa kohti ja jos näin ei toteutu tulee työntekijän saattaa se viranomaisen tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas puhutaan asian vierestä. Oikea syy on se, että lapsista kasvatetaan villejä riehujia. Kyllä entisaikoina pari tätiä selvisi isostakin katraasta.
Ne entisajan tädit eivät jääneet jankkaamaan lapsen kanssa. Meininki oli se, että yksi komento lausuttiin ja jos lapsi ei sitä totellut niin sitten kuritettiin kunnes lapsi alkoi totella.
Ei, vaan entisaikaan täti oli selkeästi aikuinen ja auktoriteetti. Mitään kuritusta ei tarvittu.
No eihän siinä sitten mitään. Me kaikki loputkin alalle sopimattomat turhakkeet pois päiväkodeista jankkaamasta niin asiat on hyvin. Kaipa tilalle on tulijoita jostain päin maailmaa.
Totta tämäkin. Omaan kokemukseen myös vaikuttaa se jos saa joka paikassa kuulla olevansa traumatisoitunut tms. ja vanhempiensa(/muiden kasvattajien) toimineen jotenkin väärin. Jos oma kokemus on toisenlainen niin silloin yleensä hiljennetään, eli vaikka moni kokisikin että ne perinteisemmät kasvatustavat on omalla kohdalla toimineet ja olleet hyödyksi niin sitä ei haluta kuulla.