Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19694)
Olen vaka alalla, enkä ole koskasn ymmärtänyt miksi vanhemmat ei saisi tuoda lapsiaan hoitoon!
Heillä on siihen oikeus.
Naisvalta ala sairastuttaa henkilökunnan. Johto ***seestä. Osaamista 0 heillä.
Alalla ei voi enää työskennellä. Hirveää selkään puukotusta ja TODELLA ilkeitä työyhteisöjä.
Alan ' päällikötkään ei älyllä loista.
Vierailija kirjoitti:
"Resurssit ja palkkaus on saatava kuntoon.
Asia ei ratkea millään muulla.
Jos varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät pysy alalla, lisäkouluttautuminen ei auta.
Päättäjien ja työnantajien pitäisi vihdoin herätä tilanteeseen ja toimia.
Tämä on alan hätähuuto ja viimeinen oljenkorsi muutokselle.
Minä ainakin aion vaihtaa alaa jollei muutosta tule".
(Kommentti aloituksen linkistä löytyvästä artikkelista)
Palkka menee viennin mukaan, yhtälö ei muuten toimi, vaan otetaan velkaa.
Jos työssä on väsy, kannattaa ihan ensin hoitaa uni ym siviiliasiat kuntoon. Jos vielä on väsy, kannattaa kuntoilua siviilissä.
Itse teen fyysistä työtä ja liikun, ei uniongelmaa ja energiaakin on, koska syön myös lihaa - kasveilla ei tätä juurikaan jaksa.
" Irtisanouduin viime vuoden lopulla vakivirasta opena erinäisistä syistä.
Tarkoitus oli mennä toiselle alalle, mutta siellä paukahtikin rekrykiellot päälle joulukuussa, ja jäin lehdelle soittelemaan.
Jouduin lopulta olemaan keikkalaisena päiväkodeissa neljä kuukautta ennen kuin viimeinkin pääsin toivomalleni alalle.
Keikkalaisen palkasta: sai heittää hyvästit 1800 e kuussa käteen tasosta, vaan kolmen viikon listojen vuoksi sain aina kuussa vain kolmen viikon palkan, joka oli 1290 euroa vaikka olisin ollut 21 pv kuussa töissä. Huhtikuussa kahden arkipyhän vuoksi sain palkkaa 1000 e.
Johtajat järjestään palkkasivat vain lastenhoitajan palkalle, vaikka olisi ollut kyse kolmesta viikosta open sijaisena.
Lisäksi lomakorvaukset oli jo tuossa palkassa, eikä lomapäiviä kertynyt.
Eli joka kuukausi sain 500-800 e vähemmän kuin pidemmässä työsuhteessa, ja minua kohdeltiin melkein kaikissa paikoissa kuin roskapussia, jota heiteltiin lennosta sinne, missä oli kaikista kaoottisin tilanne.
Työntekijät oli järjestään niin uupuneita, etteivät he vaivautuneet enää juttelemaan koko ajan vaihtuville sijaisille varsinkaan kun minua ei edes tarvinnut perehdyttää, ammattilainen kun olin.
Ehkä jossain muualla keikkalaisen työ on ihmisarvoista, mutta minulle se oli kaikkea muuta. Nyt olen nollalla lomapäivällä unelmatyössä, josta maksetaan vielä mukavasti. Kannatti vaihtaa, joskaan en arvostanut siirtymävaihetta, jossa elin täydessä epätietoisuudessa, milloin sinne pääsisin ja jouduin sen vuoksi elämään tällaista 1 pv-3vko rytmissä kaoottisissa päiväkodeissa. Ei kiitos ikinä enää!"
Hei! En tiedä mahdatko käydä vielä tällä keskusteluketjulla, mutta olisin kysynyt sinulta että koitko näin, että päiväkodeissa oli järjestään kuormittavat olosuhteet? Kiersitkö useampia ja oliko se niin että aamuisin aina soitettiin minne olisi mentävä/ tai sinulle tuli tieto?
Mikä oli pahinta keikkalaisen hommassa , tuo palkkajutun lisäksi?
Pidän todella paljon työstäni. Lapset ovat mahtavia ja ylivoimaisesti suurin osa vanhemmista hyviä tyyppejä ja koen vahvasti ,että työtäni arvostetaan heidän suunnalta.
He luottavat meihin ja kannustavat eri tavoin. Osoittavat kiitollisuutensa siitä, että hoidamme lapsia sydämellä.
Kuitenkin välillä on niin loppuun ajettu ja kuormittunut olo, ettei oikein kotona jaksa mitään n 8h työpäivän jälkeen.Vastuu lapsista on läsnä koko ajan.
Työkaverini vaihtuvat liian usein.
Ryhmäkoot ovat aina tapissa.
Sijaisia käytetään mutta heistäkin vakituisesti käyvät tutut kasvot ovat ihan ok, koska tietävät mitä odotetaan.
En ole sanonut tätä ääneen, mutta jännittää mennä kesäloman jälkeen töihin koska syksyllä taas 2 luotettavaa vakkarihoitajaa jättää tämän laivan.
Miten ihmeessä sitä pärjätään jos kerran rekryt ei houkuta ainoatakaan alasta kiinnostunutta kontaktoimaan paikkaamme? Onko meillä edes työpaikkaa olemassa kauaa ellei ole tarpeeksi hoitajia lapsille??
Minusta lapsissa tai heidän vanhemmistaan promille on hankalia, muutoin ovat ihania ja yhteistyökykyisiä.
Enemmän väsyttää vakan vaatimukset ja työrauhan puute. Syksyllä haluaisin tutustua ryhmään ja tukea lasten ryhmäytymistä, mutta yläkerrasta alkaa tulemaan jos jonkinlaista hanketta.
Kun olet panostanut ryhmän toimivuuteen, ja saisit alkaa kantaa siitä työstä hedelmää, siirretään ryhmän aikuisia avustamaan toiseen ryhmään, koska "teidän ryhmä on niin helppo". Totta vitussa se on helppo, kun sen eteen on tehty valtavasti duunia!
Keväällä et uskalla suunnitella mitään suuria projekteja, koska tiedostat vaaran työntekijöiden sisäisiin, päivästä viikkoon kestäviin, siirtoihin.
Sitten tulee sanomista kun ei ole " Ikätasoa tarpeeksi haastavaa toimintaa". Huoh.
Minun entisestä talosta on kaikki johtoa kyseenalaistaneet työntekijät lähteneet yksi kerrallaan muihin töihin. Jäljelle jäi vain jees jees naiset, kilteiksi kasvatetut jotka eivät halua mitää eripuraa. Joustavat kaikessa, laittomasti. Tulevat töihin puolta tuntia aikaisemmin valmistelemaan ja järjestelemään omalla ajallaan. Eivät pidä taukoja. Ovat silminnähden väsyneitä, antavat kaikkensa työlleen ja vapaalla eivät jaksa mitään. Ammattitaidoton johtaja käyttää häikailemättä hyväkseen. Johtaa pelolla. Koskaan ei kiitä. Epäkohdista valittaa ja ruoskii. Johtaja on entinen koulukiusaaja. Nauttii selvästi työstään kun saa hallita pelokkaita alaisiaan.
Huh että ahdistaa muistella. Olen yrittänyt kannustaa taloon jääneitä lähtemään mutta eu. Kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat?
Olen huomannut että päiväkotien johtajissa on vahvasti edustettuna koulukiusaajat.
Vierailija kirjoitti:
Minun entisestä talosta on kaikk8i johtoa kyseenalaistaneet työntekijät lähteneet yksi kerrallaan muihin töihin. Jäljelle jäi vain jees jees naiset, kilteiksi kasvatetut jotka eivät halua mitää eripuraa. Joustavat kaikessa, laittomasti. Tulevat töihin puolta tuntia aikaisemmin valmistelemaan ja järjestelemään omalla ajallaan. Eivät pidä taukoja. Ovat silminnähden väsyneitä, antavat kaikkensa työlleen ja vapaalla eivät jaksa mitään. Ammattitaidoton johtaja käyttää häikailemättä hyväkseen. Johtaa pelolla. Koskaan ei kiitä. Epäkohdista valittaa ja ruoskii. Johtaja on entinen koulukiusaaja. Nauttii selvästi työstään kun saa
Huh että ahdistaa muistella. Olen yrittänyt kannustaa taloon jääneitä lähtemään mutta eu. Kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat?
Johtoa arvostelevat joo tietää miten heille köy. Käy myös se, ettei kukaan tule enää töihin! Ketä on nämä 'pikku pomot tai ns. esimiehet. Osaamatonta kuraa täynnä!
Vierailija kirjoitti:
Minun entisestä talosta on kaikki johtoa kyseenalaistaneet työntekijät lähteneet yksi kerrallaan muihin töihin. Jäljelle jäi vain jees jees naiset, kilteiksi kasvatetut jotka eivät halua mitää eripuraa. Joustavat kaikessa, laittomasti. Tulevat töihin puolta tuntia aikaisemmin valmistelemaan ja järjestelemään omalla ajallaan. Eivät pidä taukoja. Ovat silminnähden väsyneitä, antavat kaikkensa työlleen ja vapaalla eivät jaksa mitään. Ammattitaidoton johtaja käyttää häikailemättä hyväkseen. Johtaa pelolla. Koskaan ei kiitä. Epäkohdista valittaa ja ruoskii.
Johtaja on entinen koulukiusaaja. Nauttii selvästi työstään kun saa hallita pelokkaita alaisiaan.
Huh että ahdistaa muistella. Olen yrittänyt kannustaa taloon jääneitä lähtemään mutta eu. Kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat?"
" Olen yrittänyt kannustaa taloon jääneitä lähtemään"
Sanohan minne he lähtisivät? Sama tilanne lähes kaikkialla.
Terveet pk-yksiköt harvinaisia missä osaavaa esihenkilöstä ja (sori) motivoitunutta , yksikköönsä sitoutunutta henkilökuntaa.
Paikat täynnä pahimmillaan henkilökuntaa mielivaltaisesti pomottavia, lähinnä mukahuumorilla jatkuvasti vettuilkevia "varajohtajia" joista leivotaan jossain vaiheessa johtajia päiväkoteihin joihin pakko lykätä edes joku pälli pätemään.
Siellä sitä saa retostaa ja määräillä lähes kuinka tykkää muiden jaksamisen kustannuksella.
.
Miksi ihmeessä heidän pitäisi lähteä? Miksi se esihenkilö ei lähde, jonka vuoksi esim yksiköstä on joukkopako muihin paikkoihin? Miksi esihenkilön työtä ei seurata?
Pk.sta lähteminen ei ole mikään ratkaisu jos sama tilanne on lähes joka paikassa.
Tarvitaan jämäkkiä työntekijöitä jotka pitää yhtä ja oikeasti taistelevat työpaikoistaan ja oikeudesta parempiin olosuhteiisiin itselle ja lapsille joista ovat vastuussa .
Yhdessä. Oikeana tiiminä.
En hirveästi arvosta näitä pk-shoppailijoita jotka vaihtavat taloa esim hankalan johtajan tai varajohtajan vuoksi. Sen sijaan että miettisivät keinoja vaikuttaa asioihin.
.
Eivät pysty kuin valittamaan selän takana ja purkamaan oloaan työkavereihin, kun ne kyvyt ja taidot harvalla yksinkertaisesti tällä alalla ei riitä ratkaisukeskeiseen toimintaan, muuhun kun häipymiseen seuraavaan paikkaan. Kun ne samat ongelmat yleensä seuraa sinnekin.
Alalla liian vähän jämäköitä (älykkö!) toimijoita jotka oikeasti miettii muita keinoja pelastaakseen työpaikansa.
Jotka kokevat työnsä tärkeäksi parantaakseen hoitamiensa lasten olosuhteita.
Ala tuntuu jotenkin houkuttavan narsisteja jota näkevät tilaisuutensa manipuloida uupuneita työntekijöitä joilla ei yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoa kuin kestää ja sopeutua usein mielivaltaisiinkin päätöksiin,
elleivät halua jättää työtään ja omaa lapsiryhmäänsä jonka parissa työskentelemään ovat aidosti sitoutuneet.
Älkää lähtekö. Miettikää (ne joilla on kykyä ja kapasiteettia ) muita keinoja vaikuttaa.
..miksi esihenkilö työtä ei seurata?!! Syy on aina työntekijässä, ei ikinä johfossa? Saati 'ylemmässä' epä johtoportaassa!
Olen työskennellyt vakassa, mutta mielenvikaisia koko vaka täynnä!
Vierailija kirjoitti:
Aikuiskoulutuksen Purra ja Urpo ajoi alas. Ei enää rahoiteta. Olisi ollut toiveissa lisää työvoimaa. Eikö pitänyt koulutukseen satsata.... Moni joutui jättämään opinnot kesken.
Älä höpise, mitään lakimuutoksia ei ole vielä voimassa ja myönnetyn tuen maksaminen jatkuu normaalisti. Aika hätähousu on jos hallitusohjelman takia on jo keskeyttänyt opinnot.
Lisäkoulutukseen luottaminen on muutenkin kuin veden kaatamista rikkinäiseen saaviin tai hölmöläisen peiton jatkamista, että saadaan hetkeksi uusia höynäytettäviä.
Mä arvostan ainakin niitä, jotka etsii itselleen sopivampaa paikkaa. Mulle on ihan lakimies järjellä sanonut, että 1 ihmisen on hyvin hankala saada muutosta aikaan, ei oo oikein kasata vastuuta muutoksesta yhden harteille, jos 30 ei uskalla tehdä mitään!!! Itse arvostan kaikkia jotka tietää mikä on itselle parhaaksi eikä jää katkerana kiusaamaan muita niinkun moni tekee.
" Mä arvostan ainakin niitä, jotka etsii itselleen sopivampaa paikkaa. Mulle on ihan lakimies järjellä sanonut, että 1 ihmisen on hyvin hankala saada muutosta aikaan, ei oo oikein kasata vastuuta muutoksesta yhden harteille, jos 30 ei uskalla tehdä mitään!!! Itse arvostan kaikkia jotka tietää mikä on itselle parhaaksi eikä jää katkerana kiusaamaan muita niinkun moni tekee."
Totta. Kannattaa etsiä itsellen sopivampaa paikkaa sitten, eikä jää valittamaan tai jakamaan pahaa oloaan etsimällä liittolaisia jotka valittamalla myrkyttävät muiden työnilon.
Tuon kyllä ymmärtää toki myös, jos 1 ihminen haluaa muutosta parempaan , mutta muu työyhteisö ei tue mitenkään, niin tilanne on sietämätön työskennellä.
Tästä usein unohdetaan he, jotka oikeasti tykkäävät työstään ja työyksiköstään niin paljon että eivät heti ensimmäiseksi näe vaihtoehtona vaihtaa yksikköään uuteen,
missä uudet lapset ja tilat ja toimintaympäristö.
Kun heidänlaisiaan, sitoutuneita, on tarpeeksi monta yhdessä työyksikössä,
homma ennenpitkää toimii ja asioista oikeasti keskustellaan kuin aikuiset talon erilaisissa palavereissa,
eikä tyydytä kikattelemaan ja laskemaan leikkiä ja esittämään sitoutuneen työn tekijän roolia.
Ja sitten jälkeenpäin kritisoimaan myrkyllisesti kaikkea talossa samanhenkisten kavereiden kanssa, leikkien täysin voimattomia myönteisimmille olosuhteille.
Työkaverit ovat ratkaisevan tärkeitä.
Kyetäänkö aitoon tiimityöhön yhdessä, kaikkien parhaaksi? Kuinka fiksuja ihmisiä yksikköön on kerääntynyt?
Vai ovatko kilpailuhenkisiä, joilla tarve korostaa omaa erinomaisuuttaan sivuuttamalla toisten työtä tai ponnistelua.
Ei yksikään yksikön esimies voi toimia ilman alaisia.
Alaisissa on se voima muutoksiin ja esimiehen tehtävä on myös henkilöstöjohtaminen.
" Olen työskennellyt vakassa, mutta mielenvikaisia koko vaka täynnä!"
No nyt on 1 mielenvikainen vähemmän, kun sinä et enää työskentele alalla.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a75bd561-65ea-4b90-8013-958eb565a13d
Vieläkö teillä on virike- ja lomalaisten lapset hoidossa?
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a75bd561-65ea-4b90-8013-958eb565a13d
Vieläkö teillä on virike- ja lomalaisten lapset hoidossa?
Tottakai. Ja viimeiseen minuuttiin asti!
Kuormittavimpia ovat ne lapsiryhmästä pakenevat "pedagogiset suunnittelijat", jotka eivät pärjää lapsiryhmän kanssa. Ne työntekijät, joilla ei ole otetta lapsiin eikä (valta)asemaa lasten silmissä. Lässytyksensä ei tehoa eikä tiukkuutensa toimi.
Alanvaihto on tällöin oikea valinta. Työntekijän itsensä, työyhteisön ja lasten kannalta paras vaihtoehto.
Aikuiskoulutuksen Purra ja Urpo ajoi alas. Ei enää rahoiteta. Olisi ollut toiveissa lisää työvoimaa. Eikö pitänyt koulutukseen satsata.... Moni joutui jättämään opinnot kesken.