Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19761)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Jos vanhemmat eivät vaikka tunnista lasta kehitysvammaiseksi?
Tuovat vaan hoitoon ja kertovat että on ihan normaalisti kehittynyt lapsi. Saattaa olla esim esikoinen kyseessä ja vanhemmat pihalla/kieltoreaktio. Eihän pienistä lapsista etukäteen tiedä miten paljon tuen tarvetta heillä on ja minkälaisia diagnooseja tulevat saamaan.
Joo kyllä siihen selkeä diagnoosi tarvitaan että erityis/henk-koht-avustaja saadaan palvelusetelillä-Oletettavasti neuvolassa tartutaan asiaan mikäli vanhemmat ovat täysin sokeita tai eivät halua nähdä erityisyyttä tai tuen tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.
Varhaiskasvattajiksi tarvitaan enemmän miehiä, sekä esim. aasialaisia naisia. On tullut huomattua vuosien varrella, että varhaiskasvatuksen porukassa on pahimmat perslävet AINA vanhempia ylipainoisia mätisäkkejä, jotka puuttuvat vielä sellaisiin asioihin, jotka eivät heille edes kuulu. Eräässäkin yksikössä näin mennävuosina AINA samat kolme tanttaa rupattelemassa keskenään ja lapset, joista he olivat vastuussa, olivat oman onnensa nojassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Jos vanhemmat eivät vaikka tunnista lasta kehitysvammaiseksi?
Tuovat vaan hoitoon ja kertovat että on ihan normaalisti kehittynyt lapsi. Saattaa olla esim esikoinen kyseessä ja vanhemmat pihalla/kieltoreaktio. Eihän pienistä lapsista etukäteen tiedä miten paljon tuen tarvetta heillä on ja minkälaisia diagnooseja tulevat saamaan.
Joo kyllä siihen selkeä diagnoosi tarvitaan että erityis/henk-koht-avustaja saadaan palvelusetelillä-Oletettavasti neuvolassa tartutaan asiaan mikäli vanhemmat ovat täysin sokeita tai eivät halua nähdä erityisyyttä tai tuen tarvetta.
Ja kun tartutaan, jonot ovat järkyttävän pitkät. Lapsi koettaa selvitä ja hlökunta koittaa pärjätä lapsen kanssa. Ei tietenkään avustajaa tms ennen dg. Tässä on nyt pian vuosi menty eikä tutkimuksia oo tahi apuja meille . Ihan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Jos vanhemmat eivät vaikka tunnista lasta kehitysvammaiseksi?
Tuovat vaan hoitoon ja kertovat että on ihan normaalisti kehittynyt lapsi. Saattaa olla esim esikoinen kyseessä ja vanhemmat pihalla/kieltoreaktio. Eihän pienistä lapsista etukäteen tiedä miten paljon tuen tarvetta heillä on ja minkälaisia diagnooseja tulevat saamaan.
Joo kyllä siihen selkeä diagnoosi tarvitaan että erityis/henk-koht-avustaja saadaan palvelusetelillä-Oletettavasti neuvolassa tartutaan asiaan mikäli vanhemmat ovat täysin sokeita tai eivät halua nähdä erityisyyttä tai tuen tarvetta.
Ei ne neuvolassa monesti mitään huomaa jollain 20 min käynnillä. Toki jos 2v ei osaa kävellä ja 3v ei puhu sanaakaan tai häneen ei saa mitään kontaktia, niin varmaan pistävät jatkotutkimuksiin, mutta ihan pienestä lapsesta on vaikea sanoa mitään, jos vanhemmat puhuvat puuta heinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.
Tuo on kyllä kamalaa! Joissakin pahimmissa paikoissa päiväkodinjohtaja voi olla melkoinen jarru tyyliin ei-hei ei meillä ole avustajan tarvetta, se on kallista ne menee kyllä erityislapset siinä muiden seassa, tai ei meille oteta avustettavia, jne,,,älkääkä edes väittäkö ettei tällaista tapahdu muutoin avustajat saisi vakkaripaikkoja useimmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Jos vanhemmat eivät vaikka tunnista lasta kehitysvammaiseksi?
Tuovat vaan hoitoon ja kertovat että on ihan normaalisti kehittynyt lapsi. Saattaa olla esim esikoinen kyseessä ja vanhemmat pihalla/kieltoreaktio. Eihän pienistä lapsista etukäteen tiedä miten paljon tuen tarvetta heillä on ja minkälaisia diagnooseja tulevat saamaan.
Joo kyllä siihen selkeä diagnoosi tarvitaan että erityis/henk-koht-avustaja saadaan palvelusetelillä-Oletettavasti neuvolassa tartutaan asiaan mikäli vanhemmat ovat täysin sokeita tai eivät halua nähdä erityisyyttä tai tuen tarvetta.
Ei ne neuvolassa monesti mitään huomaa jollain 20 min käynnillä. Toki jos 2v ei osaa kävellä ja 3v ei puhu sanaakaan tai häneen ei saa mitään kontaktia, niin varmaan pistävät jatkotutkimuksiin, mutta ihan pienestä lapsesta on vaikea sanoa mitään, jos vanhemmat puhuvat puuta heinää.
Joo toi on surullista. Sen lapsen kannalta kun ei saa tukea ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.
Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!
Oletteko kukaan huomanneet että aluekohtaisia eroja johdossa, mistä löytyy pahimmat? Millaisia esim. teidän kehityskeskustelut ovat olleet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.
Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!
Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
No kun tulee. Ja mikä koulutettu erityisavustaja? Suurimmassa osassa kuntia sellaisia ei ole. Ryhmäavustaja voi olla yksi koko kymmenryhmäisen päiväkodin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko kukaan huomanneet että aluekohtaisia eroja johdossa, mistä löytyy pahimmat? Millaisia esim. teidän kehityskeskustelut ovat olleet?
Kaikkien muiden kehityskeskustelut siirtyy aina hamaan tulevaisuuteen paitsi suosikkien... aina tulee joku este että siirretään taas.. yleensä kehityskeskustelut ovat pelkkä vitsi. No joskus voi olla viisas johtaja jossain joka oikeasti kohtaa työntekijänsä. Harvemmin tosin. Yleensä se on pelleilyä, minkä johtaja merkkaa itselleen tehdyksi" rutiinilla pois. Kyselee valmiit kysymykset ja rasti ruutuun heippa.Eivät johda yhtään mihinkään.
Kokopäiväpedagogiikka ja lapsen etu koskevat myös aamiaista. Lapset eivät ole päiväkotia varten, vaan päiväkoti lapsia varten. Ei ole lapsen vika, jos vanhempien arjenhallinta ei ole päiväkodin näkökulmasta täydellistä.
Päiväkodissa ei pitäisi olla kiire. Kun lapset tulevat aamulla/aamupäivällä päiväkotiin, sen jälkeen aikaa on pitkälle iltapäivään.
On hyvä, että vanhemmille tiedotetaan päiväkodin aikatauluista, mutta ei ketään voi ilman ruokaa jättää, jos saapuu paikalle 8.05 sen sijaan, että olisi tullut 7.59. On totta, että tiskit pitää palauttaa keittiölle noin puoli yhdeksän, mutta ei keittäjänkään pitäisi peliverkkareitaan repiä, jos yhdet tai kahdet astiat tuodaan tiskiin myöhemmin. Keittäjäkin on töissä lapsia varten.
Jos todellakin sellaisia päiväkoteja on, joissa nälkäiselle lapselle ei tarjota aamiaista, koska tulevat myöhässä aamupalalle, niin ei ole ihme, jos lapset ovat levottomia ja aggressiivisia.
Lapsi ei ole varhaiskasvatusiässä vastuussa perheen aikataulusta eli ei voi ajatella, että lapsi opettelee täsmällisyyttä kouluelämää varten. Koululainen opettelee itse, kun on sen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
No kun tulee. Ja mikä koulutettu erityisavustaja? Suurimmassa osassa kuntia sellaisia ei ole. Ryhmäavustaja voi olla yksi koko kymmenryhmäisen päiväkodin käyttöön.
On kirjaimellisesti idioottimaista laittaa yhden, yleensä nuoren kokemattoman ryhmä-avustajan vastuulle sekä kehitysvammainen vaikeahoitoinen lapsi tuentarpeineen että muut ryhmän tai koko päiväkodin! avustettavat esim käytöshäiriöiset muita satuttavat lisäksi vahdittavaksi. koska ope ja hoitaja eivät yksinkertaisesti repeä joka paikkaan, eikä lisäresursseja anneta.
Vierailija kirjoitti:
Kokopäiväpedagogiikka ja lapsen etu koskevat myös aamiaista. Lapset eivät ole päiväkotia varten, vaan päiväkoti lapsia varten. Ei ole lapsen vika, jos vanhempien arjenhallinta ei ole päiväkodin näkökulmasta täydellistä.
Päiväkodissa ei pitäisi olla kiire. Kun lapset tulevat aamulla/aamupäivällä päiväkotiin, sen jälkeen aikaa on pitkälle iltapäivään.
On hyvä, että vanhemmille tiedotetaan päiväkodin aikatauluista, mutta ei ketään voi ilman ruokaa jättää, jos saapuu paikalle 8.05 sen sijaan, että olisi tullut 7.59. On totta, että tiskit pitää palauttaa keittiölle noin puoli yhdeksän, mutta ei keittäjänkään pitäisi peliverkkareitaan repiä, jos yhdet tai kahdet astiat tuodaan tiskiin myöhemmin. Keittäjäkin on töissä lapsia varten.
Jos todellakin sellaisia päiväkoteja on, joissa nälkäiselle lapselle ei tarjota aamiaista, koska tulevat myöhässä aamupalalle, niin ei ole ihme, jos lapset ovat levottomia ja aggressiivisia.
Lapsi ei ole varhaiskasvatusiässä vastuussa perheen aikataulusta eli ei voi ajatella, että lapsi opettelee täsmällisyyttä kouluelämää varten. Koululainen opettelee itse, kun on sen aika.
Kirjoitat tärtkeää asiaa. Ei saisi ole kiire, mutta miksi on?
Siksi koska arki on minuuttipeliä, koska. lapsia. on. niin. paljon. ahdettu. niihin. ryhmiin.
Kaikkien on ehdittävä sitä ja tätä ja tuota. Ja kello käy , aikaa sihen tähän ja tuohon on määritelty viikko-ohjelmassa, lukekaa vanhemmat sitä. Ryhmiä jaetaan, pilkotaan ja yhdistellään. Vauhtia, vauhtia, vauhtia nyt mentiin retkelle! Mitään ei pystytä, tekemään jos aina odotellaan koska joku suvaitaan tuoda ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.
Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!
Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!
Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
No kun tulee. Ja mikä koulutettu erityisavustaja? Suurimmassa osassa kuntia sellaisia ei ole. Ryhmäavustaja voi olla yksi koko kymmenryhmäisen päiväkodin käyttöön.
Miksi noilla yksityisillä on sitten hyvät avustajat? Kunnallisilla pk:llahan piti kaikki olla niin paljon paremmin...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.
Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.
Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna, ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)
Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.
Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!
Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!
Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.
Päiväkodin johtajalla on vastuu hommata, ellei hoida hommaansa yhteys kuntaan!
Vierailija kirjoitti:
Kokopäiväpedagogiikka ja lapsen etu koskevat myös aamiaista. Lapset eivät ole päiväkotia varten, vaan päiväkoti lapsia varten. Ei ole lapsen vika, jos vanhempien arjenhallinta ei ole päiväkodin näkökulmasta täydellistä.
Päiväkodissa ei pitäisi olla kiire. Kun lapset tulevat aamulla/aamupäivällä päiväkotiin, sen jälkeen aikaa on pitkälle iltapäivään.
On hyvä, että vanhemmille tiedotetaan päiväkodin aikatauluista, mutta ei ketään voi ilman ruokaa jättää, jos saapuu paikalle 8.05 sen sijaan, että olisi tullut 7.59. On totta, että tiskit pitää palauttaa keittiölle noin puoli yhdeksän, mutta ei keittäjänkään pitäisi peliverkkareitaan repiä, jos yhdet tai kahdet astiat tuodaan tiskiin myöhemmin. Keittäjäkin on töissä lapsia varten.
Jos todellakin sellaisia päiväkoteja on, joissa nälkäiselle lapselle ei tarjota aamiaista, koska tulevat myöhässä aamupalalle, niin ei ole ihme, jos lapset ovat levottomia ja aggressiivisia.
Lapsi ei ole varhaiskasvatusiässä vastuussa perheen aikataulusta eli ei voi ajatella, että lapsi opettelee täsmällisyyttä kouluelämää varten. Koululainen opettelee itse, kun on sen aika.
Lapsen etu syödä päiväkodissa aamiainen kodin sijaan. Perustele?
Toki on. Se vaatii vain rahaa ja välittävän päiväkodinjohtajan joka välittää aidosti niistä lapsista.