Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Kukahan tämän ketjun aikanaan perusti? Arvasikohan, mikä menestys? Ehkä kuitenkin toivoi ennemminkin menestystä lasten ja työntekijöiden oloille varhaiskasvatuksessa.

Yli 8000 viestiä todellisilta työntekijöiltä, osa vanhemmilta, arvokasta kokemustietoa, josta on ennen somea (sen aikanakin) kielletty sanomasta mitään. Päikyn työntekijöillä pitäisi olla punaiset posket ja naurava suu, puhdas tukka ja notkea, energinen kroppa, sellainen "hyvä asenne" ja kutsumuskiitollisuus, ehtymätön rakkauden voima, jolla antaa itsensä muiden käytettäväksi niin kuin huvittaa.

Tämän ketjun mukaan ne kasvattajat ei kyllä kuulosta tuollaisilta eloveenatytöiltä. Joku puhui jossain välissä jopa valuvasta kuukautisverestä, joku toinen kakalla käynnistä ja ilmavaivoista - siis ihan niillä päiväkodin tädeillä! Hyvänen aika, mihin on menty. Missä sivistys, kainous ja vilpitön kutsumus hyvään ja hellään hoivaamiseen maamme pienokaisten parhaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

Tälleen toisesta näkökulmasta, että kun kaikilla ei ole mahdollisuutta pysyä lapsen kanssa kotona vaikka haluaisi kun vanhempainrahasta tippuja kotihoidontuki olisi niin pieni, lapset tällöin eikös joku 1,5v aita niin vähän pakko varmaan monen laittaa päikkyyn vaikka haluaisi mielummin hoitaa kotona. Eikö tässä olisi hyvä ratkaisu että parannetaan mahdollisuutta kotihoitoon ja säästetään varhaiskasvatuksen uupumusta ja kasvavaa lapsi määrää jossain määrin (tässä lapsen etu kiva myös kun pystyy lapsi olemaan myös vanhempieni kesken enemmän vielä myös kun pieniä) ?

Kaikesta yritetään nykyään säästää henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Miten työhyvinvointia tällöin parannetaan kun ei edes missään nykyään vapaa aikaa ja palautumis aikaa ole. Siltä ainakin tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette ole ymmärtäneet pointtia!

Pointti on se, että 1 kasvattaja EI VOI OLLA VASTUUSSA YKSIN ryhmällisestä lapsia+hyvässä lykyssä 2-3 tehostetun tuen lapsesta siinä seassa!

Se ei ole TURVALLISTA eikä se ole edes lain mukaista.

MIKÄÄN paperihomma EI mene LAPSEN TURVALLISUUDEN EDELLE!

Sitten se paperiaika otetaan muusta tai jätetään ottamatta.

Yksinkertaista, mutta se vaatii TILANNETAJUA ja sitä, että kasvattaja ymmärtää sen lapsen edun, ei byrokratian ja papereiden.

Ja kateellinen mistä? Suuresta palkasta (vakahoitaja vs vakaopettaja ero ehkä jonkun satasen, ei maksa vaivaa)

Aina vedetään kateellisuuskortti, sama juttu silloin, jos ei jotain valtavirran lyyliä pidä kauniina, silloin on vain kade ja varmaan läskikin, palstan mukaan.

Mahdollisesti viivästynyt paperin täyttö vs tapaturma lapsella, kummankohan sitä valitsisi tänään🤔...

Joka ainoan hoitajan pitäisi yksinkertaisesti kieltäytyä olemasta yksin vastuussa suuremmasta määrästä lapsia kuin laskennallisesti seitsemän (7) lasta. Työtä ei saa lain mukaan suunnitella niin, että maksimimäärä lapsia ylittyy. Sak-aika on suunniteltua, todella vahvasti suunniteltu ja tiedossa oleva aikamäärä, jolloin tarvitaan ryhmässä lisää henkilökuntaa. Sak-aika on lakiin kirjoitettu vaatimus, eikä mikään yllätys.

Hoitajien, kaikkien heidän, pitää yksiselitteisesti ja jämptisti sanoa johtajalle, että "en suostu". "En suostu ottamaan vastuulleni enempää lapsia kuin laki sallii. Nyt lapsimäärä ylittyy, eikä tämä ole lain tarkoittama tilapäinen, yllättävä tilanne vaan säännöllisesti toistuva ja tiedossa oleva, suunniteltu käytäntö. Lapsen etu ja laki eivät toteudu tämän suunnittelun seurauksena. En suostu rikkomaan lakia ja asettamaan lapsia vaaratilanteeseen. Vaadin riittävän ja lakisääteisen henkilöstömäärän lapsiryhmään. " Laki on se, jota siellä on joka ikisen noudatettava. (Esitä vaatimuksesi kirjallisesti, suullisesti, toistuvasti, kokouksissa, kehityskeskusteluissa, kunta 10-kyselyissä,työhyvinvointikyselyissä,olemalla yhteydessä Aviin ja oman johtajan jokaiseen esihenkilöön, kunnan ylimpään vastuutahoon, tarvittaessa poliisiin, jos lakia rikotaan.)

Hoitajat eivät saa suostua lain rikkomiseen ja lasten olojen vaarantamiseen. Työntekijän vastuulla on myös oma ja muiden työterveyden ylläpito ja havaitsemistaan epäkohdista ilmoittaminen.

Kun johtaja alkaa väittää vastaan, sanoo sinun olevan hankala ja väärässä, että tämä on nyt tilanne ja näin tehdään kaikkialla, että sijaisia ei vain ole saatavilla, että kyllä näin voi toimia, kysyy mitä sinä ehdotat ratkaisuksi, kieltää puheenvuorosi tai osallistumisesi kokouksiin, ei vastaa sähköposteihin ja puheluihin ym. tavoilla ei ota tehtävänkuvansa mukaista vastuuta, kerää kaikki tämä tieto ylös. Älä ryhdy väittelemään, neuvottelemaan tai keksimään esihenkilön puolesta ratkaisuja. Se on johtajan tehtävä ja vastuualue. Ilmoitat itse selkeästi epäkohdan ja vaadit sen korjaamista välittömästi. Jos nauhoitat keskustelun, jossa kuuluu myös muiden kuin oma äänesi tai kuvasi, pyydä tähän lupa. Jos et saa lupaa, voit silti tallentaa oman äänesi ja omat kommenttisi. Myös muiden osapuolten on pyydettävä sinulta lupa, jos he haluavat tallentaa puhettasi tai kuvaasi. Saat kieltäytyä.

Hoitaja on oikeassa kieltäytyessään rikkomasta lakia ja vaatiessaan lapsille lain edellyttämän kasvattajamitoituksen koko hoitopäivän ajan.

On sanottava selkeästi: "En suostu työskentelemään lainvastaisissa oloissa. Vaadin riittävän hoitajamitoituksen toteutumista koko työpäivän ajan."

Nyt liian moni johtaja väittää silmät kirkkaina "ei minun tietooni ole tullut tällaisia epäkohtia... en ota kanta yksittäiseen tapaukseen, mutta ohjehan meillä on, että ilmoitettuihin huoliin vastataan... tätä pitää selvittää, katsotaan eri näkökulmista mikä on voinut saada aikaan tällaisen kokemuksen... henkilöstöähän velvoittaa lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, onko sitten niin, ettei sen merkitystä olla aivan ymmärretty... "

Pitää uskaltaa vaatia. Jos kuvitellaan, että työnantajapuoli itse ryhtyisi jotakin korjaamaan, ollaan väärässä. Tilanne ei edes olisi tämä, jos kuntatasolla lapsen edun toteutuminen olisi peruslähtökohta. Siis se raami, missä toimitaan eikä siitä jousteta.

Miksi hoitajat nyt joustaa?

Onko päiväkotien ja kuntien välillä eroja siinä, mitä tapahtuu, kun kasvattaja ei suostu laittomuuksiin tai olemaan yksin yli seitsemän lapsen kanssa? Tai jos sanoo, että mulla on nyt nälkä ja huimaa, menen syömään ruokaa? Tai jos sanoo, ettei omista sadevaatteita tai toppavaatteita, että voisi olla ulkona pakkasella tai räntä - /vesisateella? Korvaako työnantaja esim. vesisateessa pilalle menneen villakangastakin ja nahkakengät, jos on silti pakotettu ulos sateeseen? Miten työntekijä voidaan pakottaa yhtään mihinkään? Ei kai sitä kanneta muiden toimesta johonkin ja sidota sinne kiinni? Entä, jos työntekijä ilmoittaa, ettei hyväksy ryhmäkoon ylitystä ja vaatii sen korjattavaksi, mutta johtaja ei tee asialle mitään? Voiko vaan ilmoittaa, että en ota tästä vastuuta ja joudun lähtemään kotiin, koska sinä työnantajana asetat terveyteni ja lasten terveyden vaaraan etkä noudata lainsäädäntöä. Ja sitten lähtee, jos ei esimerkiksi johtaja itse tule ryhmään avuksi. Miksi toiminnasta vastuussa oleva istuisi toimistotyössä, jos ryhmässä on liian vähän kasvattajia? Eikös aivan kaikkea siellä tulisi säädellä lapsen edun ensisijaisuus?

Sen johtajan tehtävä on soittaa vanhemmille ja pyytää hakemaan ylimääräiset lapset kotiin, koska palveluntuottaja ei pysty tarjoamaan lakisääteistä henkilöstömäärää.

Vaikka sitten joka ikinen iltapäivä. Toimintaa ei saa suunnitella niin, että säännöllisesti työntekijät joutuvat pidentämään työpäiväänsä, koska iltavuoroissa ei ole riittävästi työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta yritetään nykyään säästää henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Miten työhyvinvointia tällöin parannetaan kun ei edes missään nykyään vapaa aikaa ja palautumis aikaa ole. Siltä ainakin tuntuu.

Ihmisestä tehty työkone jolla ei saa olla omia tunteita tai mielipiteitä ne tehot ne tehot sanotaan eli tehoilla tarkoitetaan esim meidän siivousalalla että yksi ihminen tekee 2 tai 3 ihmisen työt,ilman että ehtii pitämään taukoa luonnollisesti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette ole ymmärtäneet pointtia!

Pointti on se, että 1 kasvattaja EI VOI OLLA VASTUUSSA YKSIN ryhmällisestä lapsia+hyvässä lykyssä 2-3 tehostetun tuen lapsesta siinä seassa!

Se ei ole TURVALLISTA eikä se ole edes lain mukaista.

MIKÄÄN paperihomma EI mene LAPSEN TURVALLISUUDEN EDELLE!

Sitten se paperiaika otetaan muusta tai jätetään ottamatta.

Yksinkertaista, mutta se vaatii TILANNETAJUA ja sitä, että kasvattaja ymmärtää sen lapsen edun, ei byrokratian ja papereiden.

Ja kateellinen mistä? Suuresta palkasta (vakahoitaja vs vakaopettaja ero ehkä jonkun satasen, ei maksa vaivaa)

Aina vedetään kateellisuuskortti, sama juttu silloin, jos ei jotain valtavirran lyyliä pidä kauniina, silloin on vain kade ja varmaan läskikin, palstan mukaan.

Mahdollisesti viivästynyt paperin täyttö vs tapaturma lapsella, kummankohan sitä valitsisi tänään🤔...

Joka ainoan hoitajan pitäisi yksinkertaisesti kieltäytyä olemasta yksin vastuussa suuremmasta määrästä lapsia kuin laskennallisesti seitsemän (7) lasta. Työtä ei saa lain mukaan suunnitella niin, että maksimimäärä lapsia ylittyy. Sak-aika on suunniteltua, todella vahvasti suunniteltu ja tiedossa oleva aikamäärä, jolloin tarvitaan ryhmässä lisää henkilökuntaa. Sak-aika on lakiin kirjoitettu vaatimus, eikä mikään yllätys.

Hoitajien, kaikkien heidän, pitää yksiselitteisesti ja jämptisti sanoa johtajalle, että "en suostu". "En suostu ottamaan vastuulleni enempää lapsia kuin laki sallii. Nyt lapsimäärä ylittyy, eikä tämä ole lain tarkoittama tilapäinen, yllättävä tilanne vaan säännöllisesti toistuva ja tiedossa oleva, suunniteltu käytäntö. Lapsen etu ja laki eivät toteudu tämän suunnittelun seurauksena. En suostu rikkomaan lakia ja asettamaan lapsia vaaratilanteeseen. Vaadin riittävän ja lakisääteisen henkilöstömäärän lapsiryhmään. " Laki on se, jota siellä on joka ikisen noudatettava. (Esitä vaatimuksesi kirjallisesti, suullisesti, toistuvasti, kokouksissa, kehityskeskusteluissa, kunta 10-kyselyissä,työhyvinvointikyselyissä,olemalla yhteydessä Aviin ja oman johtajan jokaiseen esihenkilöön, kunnan ylimpään vastuutahoon, tarvittaessa poliisiin, jos lakia rikotaan.)

Hoitajat eivät saa suostua lain rikkomiseen ja lasten olojen vaarantamiseen. Työntekijän vastuulla on myös oma ja muiden työterveyden ylläpito ja havaitsemistaan epäkohdista ilmoittaminen.

Kun johtaja alkaa väittää vastaan, sanoo sinun olevan hankala ja väärässä, että tämä on nyt tilanne ja näin tehdään kaikkialla, että sijaisia ei vain ole saatavilla, että kyllä näin voi toimia, kysyy mitä sinä ehdotat ratkaisuksi, kieltää puheenvuorosi tai osallistumisesi kokouksiin, ei vastaa sähköposteihin ja puheluihin ym. tavoilla ei ota tehtävänkuvansa mukaista vastuuta, kerää kaikki tämä tieto ylös. Älä ryhdy väittelemään, neuvottelemaan tai keksimään esihenkilön puolesta ratkaisuja. Se on johtajan tehtävä ja vastuualue. Ilmoitat itse selkeästi epäkohdan ja vaadit sen korjaamista välittömästi. Jos nauhoitat keskustelun, jossa kuuluu myös muiden kuin oma äänesi tai kuvasi, pyydä tähän lupa. Jos et saa lupaa, voit silti tallentaa oman äänesi ja omat kommenttisi. Myös muiden osapuolten on pyydettävä sinulta lupa, jos he haluavat tallentaa puhettasi tai kuvaasi. Saat kieltäytyä.

Hoitaja on oikeassa kieltäytyessään rikkomasta lakia ja vaatiessaan lapsille lain edellyttämän kasvattajamitoituksen koko hoitopäivän ajan.

On sanottava selkeästi: "En suostu työskentelemään lainvastaisissa oloissa. Vaadin riittävän hoitajamitoituksen toteutumista koko työpäivän ajan."

Nyt liian moni johtaja väittää silmät kirkkaina "ei minun tietooni ole tullut tällaisia epäkohtia... en ota kanta yksittäiseen tapaukseen, mutta ohjehan meillä on, että ilmoitettuihin huoliin vastataan... tätä pitää selvittää, katsotaan eri näkökulmista mikä on voinut saada aikaan tällaisen kokemuksen... henkilöstöähän velvoittaa lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, onko sitten niin, ettei sen merkitystä olla aivan ymmärretty... "

Pitää uskaltaa vaatia. Jos kuvitellaan, että työnantajapuoli itse ryhtyisi jotakin korjaamaan, ollaan väärässä. Tilanne ei edes olisi tämä, jos kuntatasolla lapsen edun toteutuminen olisi peruslähtökohta. Siis se raami, missä toimitaan eikä siitä jousteta.

Miksi hoitajat nyt joustaa?

Onko päiväkotien ja kuntien välillä eroja siinä, mitä tapahtuu, kun kasvattaja ei suostu laittomuuksiin tai olemaan yksin yli seitsemän lapsen kanssa? Tai jos sanoo, että mulla on nyt nälkä ja huimaa, menen syömään ruokaa? Tai jos sanoo, ettei omista sadevaatteita tai toppavaatteita, että voisi olla ulkona pakkasella tai räntä - /vesisateella? Korvaako työnantaja esim. vesisateessa pilalle menneen villakangastakin ja nahkakengät, jos on silti pakotettu ulos sateeseen? Miten työntekijä voidaan pakottaa yhtään mihinkään? Ei kai sitä kanneta muiden toimesta johonkin ja sidota sinne kiinni? Entä, jos työntekijä ilmoittaa, ettei hyväksy ryhmäkoon ylitystä ja vaatii sen korjattavaksi, mutta johtaja ei tee asialle mitään? Voiko vaan ilmoittaa, että en ota tästä vastuuta ja joudun lähtemään kotiin, koska sinä työnantajana asetat terveyteni ja lasten terveyden vaaraan etkä noudata lainsäädäntöä. Ja sitten lähtee, jos ei esimerkiksi johtaja itse tule ryhmään avuksi. Miksi toiminnasta vastuussa oleva istuisi toimistotyössä, jos ryhmässä on liian vähän kasvattajia? Eikös aivan kaikkea siellä tulisi säädellä lapsen edun ensisijaisuus?

Alalle tuleva tietävät ja siten "suostuvat" tiettyihin alan lainalaisuuksiin, kuten siihen, että työvaatteita tarvitsee hankkia eri säihin ja olosuhteisiin eikä työnantaja niiden kuluihin osallistu.

Se ei tee siitä "hyvää" tai ok-asiaa, onpahan vain työn sanelema juttu.

Esimerkkejä muitakin, ihan siitä lähtien ettei edes sitä 1x 11min (kvtes) kahvitauon kahvia saa työnantajalta, tässä voi olla päiväkotokohtaisia eroja, mutta enpä ole sellaisista kuullut.

Itsellä on tapana viedä epäkohtia ja häirintä/työpaikkakiusaamistapauksia aina eteenpäin. En juokse seuraavaan paikkaan, vaan järjestän asiat lainmukaisesti niin kuin kuuluu. Tehkää muutkin samoin. Huonosta kohtelusta ei pidä hiljentyä! On työsuojelut ym. joihin kannattaa olla yhteydessä. Niistä palveluista me maksetaan.

Tuohon SAK aika keskusteluun liittyen.

Isoin ongelma on, että suhdeluvut lasketaan koko talon mukaan. Papereissa se sakki aikaa pitävä opettaja on yhtälailla vastuussa siitä lapsi ryhmästä kuin ryhmässä oleva hoitaja.

Jos tapahtuu tapaturma, tehdään selvitys paperille. Eli kaikki kasvattajat paikalla, ei rikottu lakia. Pahimmassa tapauksessa johtaja syyttää opettajaa joka on poistunut ryhmästä ja joka on ryhmästä pedagogisessa vastuussa. Hoitaja ei tule saamaan mitään sanktiota tilanteesta.

Apua, pitääkö päiväkodeissa työntekijöiden toimia jo vartijoinakin? Vanhemmat pahoinpitelee toisiaan? Siinä kaikkien lasten nähden?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009361465.html

Vasta viime viikolla kerrottiin mediassa niistä viiltosuojaavista työtakeista pk:n henkilökunnalle, koska lapset purevat, potkivat, raapivat, nipistävät, lyövät ja sylkevät. Nyt kerrotaan äideistä, jotka lyövät turpaan, jos heidän lapsestaan ei puhuta miellyttävällä tavalla.

Millaisia paikkoja nämä päiväkodit oikein nykyään ovat? Ei ihme, jos ei saada henkilökuntaa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Apua, pitääkö päiväkodeissa työntekijöiden toimia jo vartijoinakin? Vanhemmat pahoinpitelee toisiaan? Siinä kaikkien lasten nähden?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009361465.html

Vasta viime viikolla kerrottiin mediassa niistä viiltosuojaavista työtakeista pk:n henkilökunnalle, koska lapset purevat, potkivat, raapivat, nipistävät, lyövät ja sylkevät. Nyt kerrotaan äideistä, jotka lyövät turpaan, jos heidän lapsestaan ei puhuta miellyttävällä tavalla.

Millaisia paikkoja nämä päiväkodit oikein nykyään ovat? Ei ihme, jos ei saada henkilökuntaa.

Onhan meillä velvollisuus myös olla antamatta lasta vaikkapa vanhemmalle josta noussut hakutilanteessa epäily päihtymyksestä.

Ja se ei ymmärrettävästi vanhempaa siinä hetkessä "miellytä" joten tilanne voi äityä varsin ikäväksi.

.

Yhdellä alueella pk-seudulla oli ihan arkipäivää, että joidenkin vanhempien kanssa piti olla aina kaksi työntekijää oman turvallisuuden takia. Kukaan vanhemmista ei onneksi koskaan yrittänyt käydä päälle, mutta jotkut olivat kovia soittelemaan johtajalle, valehtelemaan että lastaan on laiminlyöty ja uhkailemaan työntekijöitä. Näillä vanhemmilla oli ties mitä mielenterveysongelmaa. Joka kohtaamistilanteessa toinen työntekijä oli aina kuuloetäisyydellä.

Olen myös joutunut tilanteeseen, jossa isä haki lastaan selvästi päihtyneenä. Oli vielä illan viimeinen lapsi ja minä ainonana työntekijänä paikalla. Tässä tapauksessa isä onneksi oli rauhallinen kuin kerroin, että en voi antaa lasta hänen mukaansa. Jälkeenpäin mietin, että kyllähän tuossakin tilanteessa vaara piili. Mitä jos isä olisikin suuttunut ja kohdistanut minuun esimerkiksi väkivaltaa? Koskaan kun ei tiedä, miten päihtynyt ihminen käyttäytyy. Onko viisasta ylipäätään jättää työntekijää yksin päiväkodissa, jossa on paljon lastensuojelun piirissä olevia perheitäja kaikenlaisia turvatoimia sen varalle, että väkivaltainen vanhempi tulee lasta hakemaan.

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä alueella pk-seudulla oli ihan arkipäivää, että joidenkin vanhempien kanssa piti olla aina kaksi työntekijää oman turvallisuuden takia. Kukaan vanhemmista ei onneksi koskaan yrittänyt käydä päälle, mutta jotkut olivat kovia soittelemaan johtajalle, valehtelemaan että lastaan on laiminlyöty ja uhkailemaan työntekijöitä. Näillä vanhemmilla oli ties mitä mielenterveysongelmaa. Joka kohtaamistilanteessa toinen työntekijä oli aina kuuloetäisyydellä.

Olen myös joutunut tilanteeseen, jossa isä haki lastaan selvästi päihtyneenä. Oli vielä illan viimeinen lapsi ja minä ainonana työntekijänä paikalla. Tässä tapauksessa isä onneksi oli rauhallinen kuin kerroin, että en voi antaa lasta hänen mukaansa. Jälkeenpäin mietin, että kyllähän tuossakin tilanteessa vaara piili. Mitä jos isä olisikin suuttunut ja kohdistanut minuun esimerkiksi väkivaltaa? Koskaan kun ei tiedä, miten päihtynyt ihminen käyttäytyy. Onko viisasta ylipäätään jättää työntekijää yksin päiväkodissa, jossa on paljon lastensuojelun piirissä olevia perheitäja kaikenlaisia turvatoimia sen varalle, että väkivaltainen vanhempi tulee lasta hakemaan.

No miten se on sinne pedagogiikkaan suunniteltu? Onhan siellä joku, jonka tehtävä on suunnitella 5h/vk miten homma skulaa.

Ehkä se on hyvä, ettei sak-aikaa ole enempää kuin 5h/vko (joka ei tosin käytännössä yleensä toteudu), koska runsas suunnitteluaika vain ulkoistaisi opettajaa entistä enemmän ryhmän arjesta ja lasten elämästä.

Jäykät, aikuislähtöiset suunnitelmat, joihin lapsiryhmää ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, uuvuttaa sekä lapset että aikuiset. Jotkut täälläkin ihmettelivät ja kyselivät, miksei lapset aina innostu ohjatuista toiminnoista.

Kun on riittävästi läsnä ryhmässä: vuorovaikutuksessa, havainnoimassa ja lasten aloitteisiin tarttumassa, silloin suunnitelmistakin tulee yhteisiä, ajankohtaisia ja innostavia.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin törmännyt kielitaidottomiin hoitajiin mitä kun lapset haluaa jutella ja hoitaja ei ymmärrä möllöttää vain? Lapset ei välttämättä ymmärrä ettei hoitaja osaa ja ymmärrä Suomea,lapsi kokee turvattomuutta ettei hoitotäti välitä.

Meidän päiväkodissa on koko ajan jossain ryhmässä kieliharjoittelussa ulkomaalaistaustaisia. Osalla suomenkieli on vielä heikkoa, mutta he ovat uteliaita ja innokkaita oppimaan - tämän asenteen olen huomannut. Lapset ottavat heidät omikseen hyvin nopeasti kielitaidon puutteista huolimatta, eivät todellakaan näytä kokevan turvattomuutta.  Ympärillä on tietenkin kaiken aikaa suomea äidinkielenään puhuvia aikuisia, joilta saa apua. Lapset jäävät vielä usein kaipaamaan näitä harjoittelijoita. Tämä ei ole mitään kaunistelua, vaan olen nähnyt tämän tapahtuvan monessa eri paikassa ja ryhmässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä alueella pk-seudulla oli ihan arkipäivää, että joidenkin vanhempien kanssa piti olla aina kaksi työntekijää oman turvallisuuden takia. Kukaan vanhemmista ei onneksi koskaan yrittänyt käydä päälle, mutta jotkut olivat kovia soittelemaan johtajalle, valehtelemaan että lastaan on laiminlyöty ja uhkailemaan työntekijöitä. Näillä vanhemmilla oli ties mitä mielenterveysongelmaa. Joka kohtaamistilanteessa toinen työntekijä oli aina kuuloetäisyydellä.

Olen myös joutunut tilanteeseen, jossa isä haki lastaan selvästi päihtyneenä. Oli vielä illan viimeinen lapsi ja minä ainonana työntekijänä paikalla. Tässä tapauksessa isä onneksi oli rauhallinen kuin kerroin, että en voi antaa lasta hänen mukaansa. Jälkeenpäin mietin, että kyllähän tuossakin tilanteessa vaara piili. Mitä jos isä olisikin suuttunut ja kohdistanut minuun esimerkiksi väkivaltaa? Koskaan kun ei tiedä, miten päihtynyt ihminen käyttäytyy. Onko viisasta ylipäätään jättää työntekijää yksin päiväkodissa, jossa on paljon lastensuojelun piirissä olevia perheitäja kaikenlaisia turvatoimia sen varalle, että väkivaltainen vanhempi tulee lasta hakemaan.

No miten se on sinne pedagogiikkaan suunniteltu? Onhan siellä joku, jonka tehtävä on suunnitella 5h/vk miten homma skulaa.

Ei tuo ole pedagoginen kysymys, jota opettaja sak-ajallaan hoitaa. Tuo on enemmänkin johtajan asia, joka pitäisi järjestää niin, että iltavuorossa olisi aina kaksi kasvattajaa. Vaikka ei olisikaan turvallisuus uhattuna, on kuitenkin ikäviä ne tilanteet, joissa yhtä lasta ei tullakaan hakemaan. Äiti luulee, että isä hakee, isä luulee, että äiti hakee.. ja sitten lopulta perheen alaikäinen lapsi laitetaan 45 minuuttia päiväkodin sulkemisajan jälkeen hakemaan unohtunutta taaperoa. Noissa tilanteissa on kurjaa olla yksin, varsinkin, jos vanhempia tai varahakijaa ei saa kiinni puhelimitse.

Lähiopettaja kirjoitti:

Ehkä se on hyvä, ettei sak-aikaa ole enempää kuin 5h/vko (joka ei tosin käytännössä yleensä toteudu), koska runsas suunnitteluaika vain ulkoistaisi opettajaa entistä enemmän ryhmän arjesta ja lasten elämästä.

Jäykät, aikuislähtöiset suunnitelmat, joihin lapsiryhmää ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, uuvuttaa sekä lapset että aikuiset. Jotkut täälläkin ihmettelivät ja kyselivät, miksei lapset aina innostu ohjatuista toiminnoista.

Kun on riittävästi läsnä ryhmässä: vuorovaikutuksessa, havainnoimassa ja lasten aloitteisiin tarttumassa, silloin suunnitelmistakin tulee yhteisiä, ajankohtaisia ja innostavia.

Kaksi kysymystä :

1. Mikä on "lähiopettaja" ja mistä tämmöinen nimitys on peräisin?

2. Miten suunnitelmista tulee "yhteisiä" ja kaikkia "innostavia" (sekä ajankohtaisia) vain sillä oletuksella, että sellainen "lähiopettaja" on ollut riittävästi läsnä ryhmässä?

Suunnittelussa pitää tietysti näkyä se, kenelle ne on suunniteltu ja mitä varten, myös soveltaa mukaan (kaikkien!) lasten toiveita. Mutta lähtökohta on se, että suunnitteluun osallistuvat kaikki tiimin työntekijät yhdessä, siis hoitajat, sosionomit ja yo-vot.

Nyt kommentista sai sen käsityksen, että opettajat yhä vieläkin ajattelevat, että he voisivat jotenkin

a) valita, ovatko ryhmässä läsnä vai eivät ole

b) itse loppupeleissä päättää, mitä suunnitelmat sisältävät

c) kohdella hierarkiassa hoitajia ja sosionomejakin ikään kuin alimpana kastina, lasten jälkeen tulevina arvoasteikossa, joita voi jos haluaa osallistaa (lasten halut huomioon ottaen, näiden toisten työntekijöiden näkemyksiä ei välttämättä)

On perusasia ymmärtää, että ammattilaiset ovat siellä töissä yhdenvertaisina. Ei yksi voi suunnitella yli muiden ja olettaa, että muut sitten sitoutuvat niiden koreografioiden mukaan tanssimiseen. Jos lähiopettaja on joskus läsnä ryhmässä, niin se mitä hän niinä hetkinä näkee ja tulkitsee lasten tarpeista on vain yksi näkökulma. Niillä tiimin muilla ammattilaisilla on omat näkemyksensä. Ja jokaisella lapsella omansa, kuten heidän huoltajillaankin. Kannattaa kuunnella tarkasti, mitä ne työntekijät sanovat, jotka ovat lasten kanssa koko päivän ja kaikissa arjen tilanteissa.

Kohta saatetaan olla tilanteessa, että todetaan, ettei noita opettajia edes tarvita mihinkään. Suunnitelmat ja hankkeet tulevat valmiina virastotasolta ja niitä osaa kuka vain toteuttaa suoraan matskuista. Opettajia ei ole muutenkaan paljon ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hajoita ja hallitse, siltähän tuo näyttää. Johto päiväkodissa ja varhaiskasvatuksen johtaja kaupungissa saavat olla rauhassa, kun alaiset räkyttää toisilleen. 

Huomaatteko te edes itse mistä te valitatte? Työkaverista, joka tekee hänelle osoitettua työtä työaikana! Jos sen takia jäätte yksin lapsiryhmään, se ei ole työkaverin vika, vaan esimiehen joka ei kunnolla mahdollista sille työkaverille suunnitteluajan pitämistä työpäivän aikana. 

Kun ryhmästä puuttuu aikuisia, syy ei ole sen työkaverin vaan esimiehen, johdon, sen joka päättää määrärahoista ja uusien palkkauksesta. 

Itse asun pienehköllä paikkakunnalla, jonka talousarviossa budjetti on joka vuosi plussalla. Tänä vuonna se oli plussalla yli 50 miljoonaa. Täälläkin käytetään kyllä syynä "ei ole rahaa". 

Se että räkytätte työkavereille ja käännytte niitä vastaan, ei teidän työoloja paranna. Suuri osa kunnista ja kaupungeista olisi täysin kykenevä palkkaamaan lisäväkeä, edes yhden kiertävän sijaisen, mutta eivät sitä tee, jos ette sitä tosissaan vaadi. 

Jestas että mua sylettää tuo opettajien mollaaminen. Kaadetaan paha olo sinne vaan toisen niskaan, niinkö?? Ihan oikein jos eivät vie töitä kotiin ja tee ilmaiseksi!

Täysi komppaus tälle kommentille. 👍

Varhaiskasvatuksen johtoporras on jo vuosikausia lymyillyt piiloissaan ja sieltä virkamiesjargonin takaa kommentoivat komentoketjussa alaspäin. Ei päätä eikä häntää niissä höpötyksissä. Koko virkamieskoneisto pitäisi lopettaa kerralla ja laittaa tehtävät auki ja julkiseen hakuun. Sinne tarvitaan johtamisen, talouden, hallinnon ja strategian osaajia, siis päteviä johtajia aivan joka tehtävään, eikä näitä nykyisiä vässyköitä.

Jopa Suomen suurimmissa kunnissa on ne samat virastomuumiot olleet johtopaikoilla VUOSIKYMMENIÄ!!! Siis sama keski-ikäinen tantta istunut johtopallillaan ikuisuuksia ja nyhvertää sitä samaa käsittämättömän huonoa sepustustaan vuodesta toiseen, samassa tai lähes samassa tehtävässä. Välillä vaihtavat keskenään titteleitä, siinä pienessä piirissä. Ne jo näyttävätkin samalta, kuulostavat ja haisevat keskenään ihan samalta.

Sama useassa kunnassa. Koska maailma menee eteenpäin, näyttäytyy näiden lerppasaurusten "osaaminen" jatkuvasti naurettavammalta.

Niiden koulutus ja osaaminen on jostain 1970-80-lukujen lastentarhanopettajaopiston parin kolmen vuoden kurssilta, näin luet Ruma ankanpoikanen ja näin pyörit piirissä. Sillä ja vuoden parin ryhmässä opena työskentelyn jälkeen "johtajaksi"!! Sitten "kouluttautuneet" jollain pakkokoulutuksilla ja ohituskaistoilla milloin minkäkin wannabe todistuksen haltijaksi. Jostain syystä eivät ole kuitenkaan halukkaita tuomaan näitä tieteellisiä tuotoksiaan ja näyttöä saavutuksistaan henkilöstön saataville - eivät käytännössä, eivätkä edes avoimen tieteen nimissä. Piilottelevat minkä voivat, koska tietävät itsekin, etteivät osaa hommaa, päiväkodeissa on heidän itsensä omalla osaamattomuudellaan aiheuttama kaaos eivätkä he enää edes kykene oppimaan sitä, mitä suurten organisaatioiden menestyksekäs johtaminen 2000-luvulla vaatisi.

Mutta ei, nämä typerät möllykät nököttävät siellä eläkeviroissaan. Pelkäävät lähteä pois ja jättää paikka sellaiselle, joka osaisi. Miksikö pelkäävät? Koska he tietävät, ettei heille ole enää minkäänlaista kysyntää työmarkkinoilla. Näyttö ei riitä, eikä kukaan työnantaja ota riskiä moisen tohelon uudelleenohjaamisesta.

Miten kunnilla on varaa antaa työhönsä kykenemättömien vain roikkua mukana? Kyvykkyys osoitetaan konkreettisilla näytöillä. Nyt on selvää näyttöä, etteivät kyvyt ole näillä tekijöillä monessakaan kunnassa hyväksyttävällä tasolla. Ei talouden, pedagogisen johtamisen, henkilöstön johtamisen, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, muutosjohtamisen tai edes henkilöstön eettisesti ja tasa-arvoisesti kohtelun aspekteilla tarkasteltuna. Aivan käsittämättömän huonoa "johtamista" koko johtoporras. Päiväkodin johtajissa ja joissakin yksittäisissä päälliköissä voi olla kiinnostava poikkeus. (tästäkin viestistä juuri se väärä tyyppi kuvittelee, että hän on se jota tarkoitetaan, kun puhutaan poikkeusyksilöstä...)