Lapseton: milloin huomaat olevasi kiitollisin lapsettomuudestasi?

nosto

Enemmän se on sellaista tasaista tyytyväisyyttä.

Silloin, kun on vapaapäivä ja voin nukkua kahteentoista eikä kukaan tule herättämään ja vaadi ruokaa tai virikkeitä. Lisäksi voin olla yömyöhään ulkona ja lähteä pois pariksi päiväksi ilman mitään hoitojärjestelyjä.

Juuri äsken, kun luin tuota keskustelua lasten pukemisesta hoitopaikassa.

Joka aamu kun voin nukkua niin pitkään kuin sielu sietää ja joka yö kun voin valvoa niin myöhään kuin huvittaa. Joka kerta kun käyn ravintolassa syömässä ja leffassa voin katsoa vain omia lempielokuviani jokun Risto Räppääjä & Liukas Lennartin sijasta. Aina kun suunnittelen ulkomaanmatkaa eikä tarvi miettiä onko hotelli lapsiystävällinen, onko kohteessa Bamse-klubia ja miten lapset jaksaa olla lennolla. Aina kun syön sängyssä tai sohvalla herkkuja eikä tarvitse näyttää hyväö esimerkkiä. Silloin kun on edessä lempiartistin konsertti, juhla tai muu illanvietto eikä tarvirse järjestellä lastenhoitoa tai kiiruhtaa aikaisin kotiin.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:05"]

Joka aamu kun voin nukkua niin pitkään kuin sielu sietää ja joka yö kun voin valvoa niin myöhään kuin huvittaa. Joka kerta kun käyn ravintolassa syömässä ja leffassa voin katsoa vain omia lempielokuviani jokun Risto Räppääjä & Liukas Lennartin sijasta. Aina kun suunnittelen ulkomaanmatkaa eikä tarvi miettiä onko hotelli lapsiystävällinen, onko kohteessa Bamse-klubia ja miten lapset jaksaa olla lennolla. Aina kun syön sängyssä tai sohvalla herkkuja eikä tarvitse näyttää hyväö esimerkkiä. Silloin kun on edessä lempiartistin konsertti, juhla tai muu illanvietto eikä tarvirse järjestellä lastenhoitoa tai kiiruhtaa aikaisin kotiin.

[/quote]

Etkö käy töissä?

Silliin kun näen imetyksestä huonoon kuntoon menneitä rintoja, arpia vatsassa, tummia silmänalusia, rasvaisia hiuksia ja kuulen valitusta miten ei ole aikaa itselle, miten väsynyt on koko ajan ja miten ei jaksa huolehtia ulkonäöstä, koska kaikki se on toissijaista.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:05"]

Joka aamu kun voin nukkua niin pitkään kuin sielu sietää ja joka yö kun voin valvoa niin myöhään kuin huvittaa. Joka kerta kun käyn ravintolassa syömässä ja leffassa voin katsoa vain omia lempielokuviani jokun Risto Räppääjä & Liukas Lennartin sijasta. Aina kun suunnittelen ulkomaanmatkaa eikä tarvi miettiä onko hotelli lapsiystävällinen, onko kohteessa Bamse-klubia ja miten lapset jaksaa olla lennolla. Aina kun syön sängyssä tai sohvalla herkkuja eikä tarvitse näyttää hyväö esimerkkiä. Silloin kun on edessä lempiartistin konsertti, juhla tai muu illanvietto eikä tarvirse järjestellä lastenhoitoa tai kiiruhtaa aikaisin kotiin.

[/quote]

Etkö käy töissä?
[/quote]

Teen tällä hetkellä gradua ja työaikani ovat joustavat.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:05"] Joka aamu kun voin nukkua niin pitkään kuin sielu sietää ja joka yö kun voin valvoa niin myöhään kuin huvittaa. Joka kerta kun käyn ravintolassa syömässä ja leffassa voin katsoa vain omia lempielokuviani jokun Risto Räppääjä & Liukas Lennartin sijasta. Aina kun suunnittelen ulkomaanmatkaa eikä tarvi miettiä onko hotelli lapsiystävällinen, onko kohteessa Bamse-klubia ja miten lapset jaksaa olla lennolla. Aina kun syön sängyssä tai sohvalla herkkuja eikä tarvitse näyttää hyväö esimerkkiä. Silloin kun on edessä lempiartistin konsertti, juhla tai muu illanvietto eikä tarvirse järjestellä lastenhoitoa tai kiiruhtaa aikaisin kotiin. [/quote]   Etkö käy töissä? [/quote] Teen tällä hetkellä gradua ja työaikani ovat joustavat.

[/quote]

Ok. Itsekin oon freelancer-kääntäjä, mutta en oo kuitenkaan sinä aikana, kun oon tätä työtä tehnyt, voinut nukkua tai valvoa miten haluan, kun kuitenkin niitä sähköpostikontakteja pitää hoitaa. Mikä muuten on Bamse-klubi?

Silloin kun jonkun ipana kiljuu, potkii, lyö tai muuten vain riehuu.

Kun luen lehtijuttuja lasten harrastusten hinnoista nykypäivänä. En pystyisi tarjoamaan tasa-arvoista lapsuutta muiden parempiosaisten lasten kanssa. Parempi siis ilman.

Itsestäänselvät ovat tietysti vierailut lapsiperheissä ja marketeissa huutavat lapset. Kun luen maailman pahuudesta ja ympäristön tilasta, ajattelen usein, että onneksi en ole tuottanut uusia ihmisiä kärsimään. Nyt avioliittolaki keskustelua seuratessa näkee kuinka ahdasmieliset vielä aikuisinakin haluavat kiusata ja alistaa toisia jonkun ominaisuuden perusteella.

Ihan yleisesti ottaen. Saan NUKKUA, voin tehdä mitä haluan ja tuhlata vain itseeni. Ei tarvii kuunnella kalaroiden rääkymistä, ei tarvii tapella ärsyttävän pikkuvanhan räkänokan kanssa (koska antaisin ympäri korvien) jne. Enemmänkin sellaista tasaista tyytyväisyyttä. Niin ja ei tarvi pilata etypyllyä synnytyksellä :)

Viimeksi tänään kun luin väsyneen äidin tilitystä. Aina kun näen kaupassa kiukuttelevan lapsen. Kun muistan miten rasittavia olivat luokkaretkirahojen kerääminen. Kun ostan itselleni jotain kallista. Kun siivoan. Kun lähden juhlimaan, elokuviin, ravintolaan, ystäville, luennoille, kokouksiin. Kun suunnittelen tulevaisuutta. Kun olen kuumeessa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Joka päivä ajattelen, että onneksi minulla ei ole lapsia.

Koko ajan. Olen tällä hetkellä työkyvytön, joten lapsista on ihan turha haaveilla. Lapsia jos olisi niin heidät
varmaan vietäisiin heti huostaan.

Olen aina ollut onnellinen siitä, että olen saanut syntyä aikana, jolloin nainen voi päättää itse lapsenhankinnastaan.

Kiitollisin asiasta olin sinänsä katkeralla hetkellä: kun sain tietää parantumattomasta syövästäni. Olen siis kiitollinen siitä, että en jätä jälkeeni ketään lohduttomasti suremaan, vaikka tietysti vanhempani ja sisarukseni tulevat suremaan. Mutta kukaan ei jää äidittömäksi.

nosto

Kun naapurin kakarat kiusasivat toisia lapsia.

Aina. Eniten silloin kun lähdemme miehen kanssa lomailemaan. Ei tarvitse miettiä Bamsse-klubeja tai asua lapsiystävällisessä hotellissa tai kierrellä tylsiä vesipuistoja. Niin ja tietenkin avioliitto ilman lapsia on aivan uskomattoman ihanaa muutenkin. Vain minä ja mieheni, täydellistä. :)

En koskaan ole tuntenut lapsettomuudesta kiitollisuutta. En ole valinnut sitä itse.