Mikä on pahin tutkimus/toimenpide, missä olet ollut?

Fess-leikkaus puudutuksessa. Rauhoittava lääke ei vaikuttanut ollenkaan ja puudutus oli jotain aivan järkyttävää. Nyt olin samassa toimenpiteessä nukutuksessa ja pahoin pelkään etten pysty menemään jälkikontrolliin, jossa leikkausaluetta vielä operoitaisiin, ihan vaan puudutuksessa. En vaan pysty. Tuosta ensimmäisestä kokemuksesta jäi sellainen kammo, että sekoan pelkästä ajatuksesta että nenään tai muihinkaan ruumiinaukkohin survottaisiin jotain. Siispä esim. gastroskopia tehtiin nukutuksessa.

Tärykalvojen puhkaisu, kun olin lapsi. Kaksi hoitajaa piti paikoillaan ja lääkäri tuikkasi neulalla.

Toisaalta tuseeraus ei tuntunut miltään, kun siihenkin kerran jouduin. Odotin pahempaa.

Mulla oli lapsena nenäverenvuotoa ihan jatkuvasti. Suonet olivat jotenkin pinnassa. Lääkäri kuumensi sellaisen tikun liekin päällä ja poltto ne nenän verisuonet. Ai saatana että se sattui. Nenää oli puudutettu jollain pumpulitupolla, mutta se kipu oli sairas silti. No ei mennyt ku pari vuotta ja putosin hevosen selästä ja nenä murtui. Sitä sitten oiottiin puuduttamatta ja joku ihme rauta laitettiin tueksi. Se sattui jo niin että taju lähti.
90-luvulla.

Ensimmäinen synnytykseni oli todella vaikea ja repesin pahasti. Eli koko emättimen pohja repesi, episiotomeja tehtiin kaksi ja silti väliliha repesi ja peräaukon uloin sulkijalihas repesi. Minut persittiin kasaan leikkurissa.

No se kamalin oli vasta edessä kun kuudentena päivänä tästä hienosta ja upeasti suoriutetusta alatiesynnytyksestä tehtiin SPEKULALLA tutkimus että onko parantunut! Mikään ikinä missään koskaan ei ole sattunut niin kauheasti ja akkapaskagyne oli vielä kovakourainen. Kätilöopiskelija piti mua kädestä kiinni ja oli itse vedet silmissä mun puolesta.

Lapsivesipunktio. Pelkäsin keskenmenoa ihan hirveästi.

Elinsiirto. Sain uuden munuaisen.

Synnytys

Gastroskopia. Olen ollut myös kolonoskopiassa, ei ollut mielestäni kovin paha. Diapamilla voi olla osuutta asiaan :)

Mitäs mulle on tehty.. nielurisat on leikattu, 4 viisuria poistettu, mahalaukku tähystetty, persus tähysetty, peräpukamat poistettu ja sitten 2 alatiesynnytystä. Jälkeen päin ei mikään noista enää tunnu kovin pahalta. Pahinta on ehkä ollut se etukäteen jännittäminen. Pukamaleikkauksesta toipuminen oli hidasta, kuukausi oli sairauslomaa ja idiootti lääkäri määräsi kipulääkkeeksi panacodia joka aiheutti mulle järkyttävän ummetuksen. Kun sain viimein mahan toimimaan, meinasi lähteä taju, kun paskominen kävi niin kipeää. Onneksi älysin vaihtaa lääkettä. Sen jälkeen helpotti nopeasti olo.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 22:38"]

Synnytys

[/quote]

Kumpi tämä on tutkimus vai toimenpide?

2

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 22:37"]

Lapsivesipunktio. Pelkäsin keskenmenoa ihan hirveästi.

[/quote]

Ai niin mullekin on tehty se kahdesti. En osannut pelätä keskenmenoa, nyt varmaan pelkäisin.

Synnytystapa-arvio esikoisen kohdalla. Sellainen runnova kamala sisätutkimus varoittamatta. Se oli henkisesti jotenkin kauhea.

Ehdottomasti bronkoskopia eli keuhkojen tähystys. Huhhuh mitä hommaa. Toiste en mene ellen saa nukutusta!

Virtsarakon tähystys lapsena, etenkin kun tulehdus päällä ja piti pidätellä. Aikuisena peräpukamien halkaisu, pahempaa kuin synnytykset

2

2

Verikoe.

Kierukan vaihtaminen ( en ole synnyttänyt, kohtu ei ole "auki" tmv).

Molemmista silmistä poistettiin määrän näppylät samaan aikaan... Se neula... Hrrr