Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi pitäisi "mennä epämukavuusalueelle"?
19.11.2014 |
En oikein ymmärrä tätä viime vuosien vouhotusta, että kaikkien pitäisi väkisin pakottaa itsensä tekemään epämiellyttäviä asioita muuten vain. Minä ainakin nautin elämästäni eniten, kun saan keskittyä niihin asoihin, joista pidän, joita osaan ja jotka ovat minulle tärkeitä. Toisaalta minulla ei ole myöskään mitään erityistä tarvetta olla erilainen kuin olen, vaan kelpaan itselleni tällaisena. Ehkä tämä liittyy jotenkin asiaan?
Kommentit (131)
Ap yritätkö saada muut uskomaan että heidän pitäisi yrittää ja tavoitella elämässään vähemmän? Siltä tuo sun pelleily nimittäin näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:59"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:41"]
Minusta epämukavuusalueelle meneminen ei tarkoita "voimakasta epämukavuuden kokemusta".
[/quote]
Tähän sopii edellinen kommenttini: miksi kutsua epämukavuusalueelle menemiseksi toimintaa, joka ei ole oikeastaan kovin epämukavaa? -ap
[/quote]
Koska et tiedä etukäteen, onko se mukavaa vai ei. Oletettu epämukavuus liittyy siihen, että asia/tilanne on uusi, ei tuttu ja turvallinen.
[/quote]
Uskoakseni ihmiset suhtautuvat uusiin asioihin positiivisesti, jos meillä on syytä uskoa niiden olevan mukavia tai arvokkaita, ja negatiivisesti, jos meillä on syytä uskoa niiden olevan epämiellyttäviä ja turhia. En lähtisi hiihtokurssille, koska tunnen itseni riittävän hyvin tietääkseni, etten pidä hiihtotaitoa epämukavuuden arvoisena, mutta voisin hyvin lähteä leipomiskurssille, koska kokkaamistaitojen kehittäminen kiinnostaa, ja leipominen olisi minusta hyvä taito osata. -ap
[/quote]
Todella monille kaikki uusi ja outo on lähtökohtaisesti negatiivista. Leipomiskurssillakin koet epämukavuutta, jos et koskaan ole keittiössä käynyt, jos jännität uusia ihmisiä jne. Sen epämukavuusalueella käymisen ei tarvitse tosiaan olla mitään kärsimystä. Eikä kukaan epämukavuusalueesta puhuva kai oletakaan, että pitäisi jatkuvasti kärsiä kärsimyksen vuoksi. Minusta tämä on vähän omakeksimäsi ongelma ja väärinkäsitystä.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:01"]
Ap yritätkö saada muut uskomaan että heidän pitäisi yrittää ja tavoitella elämässään vähemmän? Siltä tuo sun pelleily nimittäin näyttää.
[/quote]
En yritä saada ketään uskomaan mitään, mitä hän ei halua uskoa. Itse ajattelen, että omien vahvuuksien hyödyntäminen ja puutteiden hyväksyminen on hedelmällisempää kuin heikkouksien paikkaaminen ja jatkuva pyrkimys tulla toisenlaiseksi kuin on.
Onko sinusta asioiden tavoittelu ja yrittäminen itseisarvoista? Tätä oletusta kannattaa mietiskellä. Buddhalaisuudessahan esimerkiksi uskotaan päinvastoinen, että kärsimys seuraa haluamisesta. Kun ei halua olla erilainen kuin on, saa mielenrauhan. On myös paljon tutkimusnäyttöä siitä, että tavoitteiden saavuttaminen ja ponnistelu ei tuo ihmiselle pitkäkestoista onnellisuutta siinä määrin kuin omien arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan eläminen. -ap
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:01"]
Ap yritätkö saada muut uskomaan että heidän pitäisi yrittää ja tavoitella elämässään vähemmän? Siltä tuo sun pelleily nimittäin näyttää.
[/quote]
En yritä saada ketään uskomaan mitään, mitä hän ei halua uskoa. Itse ajattelen, että omien vahvuuksien hyödyntäminen ja puutteiden hyväksyminen on hedelmällisempää kuin heikkouksien paikkaaminen ja jatkuva pyrkimys tulla toisenlaiseksi kuin on.
Onko sinusta asioiden tavoittelu ja yrittäminen itseisarvoista? Tätä oletusta kannattaa mietiskellä. Buddhalaisuudessahan esimerkiksi uskotaan päinvastoinen, että kärsimys seuraa haluamisesta. Kun ei halua olla erilainen kuin on, saa mielenrauhan. On myös paljon tutkimusnäyttöä siitä, että tavoitteiden saavuttaminen ja ponnistelu ei tuo ihmiselle pitkäkestoista onnellisuutta siinä määrin kuin omien arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan eläminen. -ap
[/quote]
Itse taas olen lukenut tutkimuksia, että ihminen on onnellisimmillaan työskennellessään jonkun päämäärän eteen, ei lyödessään hanskoja naulaan. Se, että tiedostaa arvonsa ja elää niiden mukaan ei edelleenkään ole ristiriidassa oman mukavuusalueen ulkopuolella käymisen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:13"]
Mun mielestä sekin on oleellista, että missä se raja kulkee. Myös mua ärsyttää se, miten välillä tunnutaan pitävän sitä epämukavuusaluetta aina ja kaikissa asioissa parempana vaihtoehtona kuin mukavuusaluetta. En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta tulkitsin ap:n ajatuksen niin, että nimenomaan tuo epämukavuusalueen hienous itseisarvona on se, mikä mättää. Ja se, että jos ei aina ja kaikkialla ole heti valmiina innosta puhkuen menemään epämukavuusalueelle, on jotenkin huonompi ihminen, jämähtänyt ja kehittymätön.
[/quote]
Kyllä, minua ärsyttää sekä "epämukavuusalueelle menemisen" pitäminen jonkinlaisena itseisarvona että epämukavuusalue fraasina, jonka avulla ihmisiin käytetään valtaa työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Oma tilanteesi on tästä hyvä esimerkki: sinulta edellytetään ominaisuuksia, jotka ovat aivan muuta kuin omat vahvuutesi, ja sen vuoksi voit pahoin. Sinua voidaan epämukavuusaluepuheen avulla moittia mukavuudenhaluiseksi ja paikalleen jämähtäneeksi. Näin toimitaan usein organisaatioissa, joissa ajetaan väkisin läpi ihmisille vihamielisiä muutoksia, ja nykyisin myös poliittisessa retoriikassa.
Olen sinun laillasi harkitseva ja varovainen ihminen, ja tästä ominaisuudesta on ollut minulle vähintään yhtä paljon hyötyä kuin epämiellyttävien asioiden kokeilemisesta. -ap
[/quote]
Niin, tätäkin termiä voi käyttää väärin ja vallakäytön välineenä. Mutta se ei tee itse asiasta väärää tai vahingollista. Joku yllä puhui itselleen väärän alan opiskelusta. Ei ole tarkoitus, että koko elämäänsä vietetään siellä epämukavuusalueella. Siellä käydään tutustumassa uusiin asioihin, tilanteisiiin jne. Tuossa väärän opiskelualan esimerkissä mukavuusalueella pysymistä olisi roikkua kaikesta huolimatta niissä tutuissa opinnoissa ja sen jälkeen päätyä ehkä putkessa keskinkertaiseksi kyseisen alan ammattilaiseksi. Vaatii vähän epämukavuusalueella pyörähtämistä pohtia asiaa uusiksi ja vaihtaa alaa.
[/quote]
Tässä keskustelussa on vätetty, että kaikki oppiminen ja kehittyminen vaatii "epämukavuusalueelle menemistä". Oletko sinä samaa mieltä, vai onko uutta mahdollista oppia ja kokea myös niin, ettei prosessiin liity erityistä voimakasta epämukavuuden kokemusta? -ap
[/quote]
Minusta epämukavuusalueelle meneminen ei tarkoita "voimakasta epämukavuuden kokemusta".
[/quote]
Komppi - ei todellakaan tarkoita. Epämukavuusalue ei todellakaan ole myöskään aina = ekstrovertti esiintyminen ja keskipisteenä olo. Miksi ihmeessä ap ja jokunen muu haluaa vetää mutkat tuolla lailla suoriksi?
Epämukavuusalue on ennen kaikkea ja aina SUBJEKTIIVINEN arvio. Ideana on se, että ihminen itse haastaa itseään uskaltamaan erilaisia asioita.
Siten luonteeltaan ekstrovertille touhupetterille on epämukavuusaluetta se, että hän haastaa itsensä hiljentymään vaikkapa kesämökille, olemaan tekemättä yhtään mitään ja vain olemaan - katselemaan pilviä ja ehkä lukemaan jotain. Toisin sanoen opettelemaan erilaista olemista, joka ei ole itselle tuttua ja turvallista ja joka voi yllättää. "Kas kummaa, en ikävystynytkään enkä tuntenut itseäni levottomaksi, vaan parin päivän kuluttua opin nukkumaan paremmin ja keskittymään paremmin..."
AP ITSE halusi alusta alkaen ottaa termin selkeän omakohtaisista syistä työelämän patistuksena ja keinotekoisena pakottautumisena täysin toisenlaiseen rooliin. Minusta termillä ei todellakaan tarkoiteta mitään sellaista. Jos ap:n pomo käyttää termiä väärin alaistensa korventamiseen, se on pikemminkin hänen mokansa, ei termin vika sinällään.
48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole mulla käyttöä millekään epämukavuusalueelle. Ihan teen itse sellaista mikä kiinnostaa ja mistä tykkään. Ei ole vielä kiva tekeminen maailmasta loppunut ja tuskin loppuukaan.
Mahtavia nää "epämukavuusalueella ei tarvitse olla epämukavaa" -kommentit. Pakko takertua sanaan mistä ei ole yhtään mitään hyötyä.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:29"]
Eipä ole mulla käyttöä millekään epämukavuusalueelle. Ihan teen itse sellaista mikä kiinnostaa ja mistä tykkään. Ei ole vielä kiva tekeminen maailmasta loppunut ja tuskin loppuukaan.
Mahtavia nää "epämukavuusalueella ei tarvitse olla epämukavaa" -kommentit. Pakko takertua sanaan mistä ei ole yhtään mitään hyötyä.
[/quote]
Mahtavia nää kommentit, joissa ei selvästi edes ymmärretä, mistä on puhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 13:59"]
Mutta jos haluat oppia jotain taitoja tai jotain itsestäsi, niin silloin sinun pitää tehdä jotain uutta. Ja sellaiset asiat aiheuttavat yleensä epämukavuutta koska olet niisä epävarma. Jos esim. haluaa oppia puhumaan suuren yleisön edessä, niin ainoa keino tehdä se on nousta yleisön eteen. Alussa se tuntuu epämukavalta koska sitä ei osaa, mutta mitä paremmaksi tulee, sen enemmän siitä tulee osa sinun mukavuusaluetta, ja epämukavuudentunne vähitellen katoaa.
[/quote]
Juu ei. Ei edelleenkään ole yhtään sen mukavampaa kuin joskus 30 vuotta sitten. Ei vaikka olen joutunut satoja kertoja esiintymään eri kokoisille yleisöille. Paino sanalla joutunut.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:17"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:13"]
Mun mielestä sekin on oleellista, että missä se raja kulkee. Myös mua ärsyttää se, miten välillä tunnutaan pitävän sitä epämukavuusaluetta aina ja kaikissa asioissa parempana vaihtoehtona kuin mukavuusaluetta. En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta tulkitsin ap:n ajatuksen niin, että nimenomaan tuo epämukavuusalueen hienous itseisarvona on se, mikä mättää. Ja se, että jos ei aina ja kaikkialla ole heti valmiina innosta puhkuen menemään epämukavuusalueelle, on jotenkin huonompi ihminen, jämähtänyt ja kehittymätön.
[/quote]
Kyllä, minua ärsyttää sekä "epämukavuusalueelle menemisen" pitäminen jonkinlaisena itseisarvona että epämukavuusalue fraasina, jonka avulla ihmisiin käytetään valtaa työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Oma tilanteesi on tästä hyvä esimerkki: sinulta edellytetään ominaisuuksia, jotka ovat aivan muuta kuin omat vahvuutesi, ja sen vuoksi voit pahoin. Sinua voidaan epämukavuusaluepuheen avulla moittia mukavuudenhaluiseksi ja paikalleen jämähtäneeksi. Näin toimitaan usein organisaatioissa, joissa ajetaan väkisin läpi ihmisille vihamielisiä muutoksia, ja nykyisin myös poliittisessa retoriikassa.
Olen sinun laillasi harkitseva ja varovainen ihminen, ja tästä ominaisuudesta on ollut minulle vähintään yhtä paljon hyötyä kuin epämiellyttävien asioiden kokeilemisesta. -ap
[/quote]
Niin, tätäkin termiä voi käyttää väärin ja vallakäytön välineenä. Mutta se ei tee itse asiasta väärää tai vahingollista. Joku yllä puhui itselleen väärän alan opiskelusta. Ei ole tarkoitus, että koko elämäänsä vietetään siellä epämukavuusalueella. Siellä käydään tutustumassa uusiin asioihin, tilanteisiiin jne. Tuossa väärän opiskelualan esimerkissä mukavuusalueella pysymistä olisi roikkua kaikesta huolimatta niissä tutuissa opinnoissa ja sen jälkeen päätyä ehkä putkessa keskinkertaiseksi kyseisen alan ammattilaiseksi. Vaatii vähän epämukavuusalueella pyörähtämistä pohtia asiaa uusiksi ja vaihtaa alaa.
[/quote]
Tässä keskustelussa on vätetty, että kaikki oppiminen ja kehittyminen vaatii "epämukavuusalueelle menemistä". Oletko sinä samaa mieltä, vai onko uutta mahdollista oppia ja kokea myös niin, ettei prosessiin liity erityistä voimakasta epämukavuuden kokemusta? -ap
[/quote]
Minusta epämukavuusalueelle meneminen ei tarkoita "voimakasta epämukavuuden kokemusta".
[/quote]
Komppi - ei todellakaan tarkoita. Epämukavuusalue ei todellakaan ole myöskään aina = ekstrovertti esiintyminen ja keskipisteenä olo. Miksi ihmeessä ap ja jokunen muu haluaa vetää mutkat tuolla lailla suoriksi?
Epämukavuusalue on ennen kaikkea ja aina SUBJEKTIIVINEN arvio. Ideana on se, että ihminen itse haastaa itseään uskaltamaan erilaisia asioita.
Siten luonteeltaan ekstrovertille touhupetterille on epämukavuusaluetta se, että hän haastaa itsensä hiljentymään vaikkapa kesämökille, olemaan tekemättä yhtään mitään ja vain olemaan - katselemaan pilviä ja ehkä lukemaan jotain. Toisin sanoen opettelemaan erilaista olemista, joka ei ole itselle tuttua ja turvallista ja joka voi yllättää. "Kas kummaa, en ikävystynytkään enkä tuntenut itseäni levottomaksi, vaan parin päivän kuluttua opin nukkumaan paremmin ja keskittymään paremmin..."
AP ITSE halusi alusta alkaen ottaa termin selkeän omakohtaisista syistä työelämän patistuksena ja keinotekoisena pakottautumisena täysin toisenlaiseen rooliin. Minusta termillä ei todellakaan tarkoiteta mitään sellaista. Jos ap:n pomo käyttää termiä väärin alaistensa korventamiseen, se on pikemminkin hänen mokansa, ei termin vika sinällään.
48
[/quote]
Erittäin hyvin kirjoitettu. Vaikuttaa siltä, että ap:lla on jotenkin rajoittunut ja vinoutunut käsitys tästä ilmaisusta. Epämukavuusalueella käyminen ei tarkoita mitään masokistista itsensä rääkkäämistä, saati suuna päänä esillä riekkumista, vaan itsensä haastamista pienissä tai isoissa asioissa. Sitä, ettei aina ja joka kerta mene siitä, mistä aita on matalin. Ja tosiaan se, mikä on haastavaa eli mukavuusalueen ulkopuolella, on todellakin täysin subjektiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen perusluonteeltani ujo ja ihmisarka. Se on ollut minulle vuosien mittaan ongelma, koska olen itse kokenut, että minulta jää asioita kokematta, koska en uskalla lähteä ja mennä. Siksi olen itse tietoisesti vuosien mittaan opetellut laajentamaan elämänpiiriäni, vaikka se aluksi tuntuu epämiellyttävältä. Kai sitä voi epämukavuusalueelle menoksi sanoa, vaikka ei sitä käsitettä käytettykään silloin kun tämän oman prosessini aloitin. Tämän projektini puitteissa olen m.m. opetellut käymään yksin leffassa, matkustamaan (tähän mennessä Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa), ajamaan autoa, menemään kuntosalille ja jumppaan ja uimahalliin, soittamaan asiointipuheluiita, avaamaan suuni luennolla/kokouksessa ja itsekin vetämään kurssin jne. Asioita, jotka monelle saattavat olla itsestäänselviä, minulle eivät. Olen opetellut kaikkia noita asioita, koska olen kokenut, että niiden saavuttaminen tekee elämästäni parempaa.
Asia jota vierastan on kuitenkin sellainen, missä joku toinen määrittelee, että henkilö X ei nyt ollenkaan suostu menemään epämukavuusalueelle, ja hänen pitäisi tehdä se tavalla Y, syystä Z. Tätä esiintyy AV:lla paljon. Esim. bloggaajia haukutaan usein siitä, että he eivät mene epämukavuusalueelle. Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että he eivät elä sillä lailla kuin kirjoittajan mielestä pitäisi elää. Vallankäyttöähän tämä vain on: toinen on vääränlainen, koska ei tee niin kuin joku muu haluaa hänen tekevän. Epämukavuusalueesta on vain tullut sellainen kätevä ase, jolla voi toista ihmistä lyödä.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:41"]
Minusta epämukavuusalueelle meneminen ei tarkoita "voimakasta epämukavuuden kokemusta".
[/quote]
Tähän sopii edellinen kommenttini: miksi kutsua epämukavuusalueelle menemiseksi toimintaa, joka ei ole oikeastaan kovin epämukavaa? -ap
[/quote]
Koska et tiedä etukäteen, onko se mukavaa vai ei. Oletettu epämukavuus liittyy siihen, että asia/tilanne on uusi, ei tuttu ja turvallinen.
[/quote]
Uskoakseni ihmiset suhtautuvat uusiin asioihin positiivisesti, jos meillä on syytä uskoa niiden olevan mukavia tai arvokkaita, ja negatiivisesti, jos meillä on syytä uskoa niiden olevan epämiellyttäviä ja turhia. En lähtisi hiihtokurssille, koska tunnen itseni riittävän hyvin tietääkseni, etten pidä hiihtotaitoa epämukavuuden arvoisena, mutta voisin hyvin lähteä leipomiskurssille, koska kokkaamistaitojen kehittäminen kiinnostaa, ja leipominen olisi minusta hyvä taito osata. -ap