Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoitusta palvelee se, että ihmislajin jälkikasvu on sietämätöntä?
12.11.2014 |
Siis vaikkapa ne jatkuvat raivarit 2-3-vuotiailla. Täysin ilman syytä, vaikkapa siitä, että tahtoo maitoa, mehua, maitoa, mehua, väärä muki, anna se muki takaisin! Suoranainen kuoleman halveksunta syömällä mitä sattuu, vaikka mummon sydänlääkkeet... mutta karttamalla kaikkea terveellistä ruokaa. Himo kiivetä vaikka ei osaa laskeutua. Hakeutuminen veteen ilman alkeellisintakaan uimataitoa. Jatkuva vastustus nukkumista kohtaan vaikka aivot kehittyvät ja kasvu tapahtuu vain unessa. MIKSI???
Kommentit (34)
Millaisella aikataululla ja perhemuodolla saisi tahtoikäisestä siedettävää seuraa? Nimimerkillä: EHKÄ VÄHÄN VÄSYNYT!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mutta aloitus sai mut nauramaan. Kuvasit tän päivän edesottamuksia aika pilkulleen. Vaikka rakastan tuota pikkusta enemmän kun ikinä kuvittelin voivani rakastaa ketään, välillä tekis mieli huutaa
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 21:49"]
Millaisella aikataululla ja perhemuodolla saisi tahtoikäisestä siedettävää seuraa? Nimimerkillä: EHKÄ VÄHÄN VÄSYNYT!
[/quote]
Semmoisella, joka ei ole mahdollista nykyaikana. Jos miettii, millainen ihminen on lajityyppisesti, niin sehän on metsästäjä-keräilijä, joka oleskelee jonkinlaisessa laumassa. Nykyään taas asutaan Älvsby-talossa satojen kilometrien päässä sukulaisista ja herätään kuudelta, jotta ehditään tarhaan ja töihin. Se on vaikeaa uhmaikäisen kanssa. Helpompaa olisi se, että hengattaisiin lämpimässä ilmastossa ulkona, olisi paljon eri-ikäisiä ihmisiä ympärillä eikä aikatauluista tietoakaan. Toki alkeellisessa elämäntyylissä on sitten omat haittapuolensakin.
Tarve kokeilla rajojaan ja omaa kestvyyttä. Itsenäistymisen ja omatoimisuuden esiaste, joka taas on henkisesti ja fyysisesti kivulias prosessi, niin lapselle, kuin aikuisillekkin.
Pikkuhiljaa alkaa ipanalla muisti pelittämään, ehkä se ei enää niin usein yritä hypätä syöttötuolista pää edellä lattiaan. Siinä oppii käyttämään harkintaa, sekä syyn ja seurauksen lakia.
Positiivisena reunahuomautuksena mainittakoon, että jonakin päivinänä ne pikkuhirviöt lentävät pois pesästä ja sinulle jää vain kauniit muistot, sekä äänettömät valokuva-albumit. Sitä odotellessa...
Olin jo valmistautunut kertomaan että teinit ei muuta muuten koskaan pois kotoa, jos niiden kanssa ei tapella riittävästi. Mutta ap onkin aika alussa tällä taipaleella :) Lupaan että paljon pahempaa on vielä tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonto kokeilee. Jollei se tekisi niin, me kaikki makaisimme ameeboina meren pohjassa.
(Näin sanoi lapsen lääkäri kun kysyin syytä arvoituikseksi jääneeseen kehitysvammaisuuden aiheuttajaan. Mutta kai se tähänkin sopii :D )
Muuten lisäännyttäis liikaa ja tila loppuisi maapallolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:03"]Olin jo valmistautunut kertomaan että teinit ei muuta muuten koskaan pois kotoa, jos niiden kanssa ei tapella riittävästi. Mutta ap onkin aika alussa tällä taipaleella :) Lupaan että paljon pahempaa on vielä tulossa.
[/quote]
Avasin tämän ketjun saadakseni vertaistukea jonkun teinin vanhemmalta. Kiitos, tähän siis on joku syy!
Koska täysikasvuisetkin Homo Sapiensit ovat pitkälti sietämättömiä. Ne geenit, ne geenit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:00"]
Tarve kokeilla rajojaan ja omaa kestvyyttä. Itsenäistymisen ja omatoimisuuden esiaste, joka taas on henkisesti ja fyysisesti kivulias prosessi, niin lapselle, kuin aikuisillekkin.
Pikkuhiljaa alkaa ipanalla muisti pelittämään, ehkä se ei enää niin usein yritä hypätä syöttötuolista pää edellä lattiaan. Siinä oppii käyttämään harkintaa, sekä syyn ja seurauksen lakia.
Positiivisena reunahuomautuksena mainittakoon, että jonakin päivinänä ne pikkuhirviöt lentävät pois pesästä ja sinulle jää vain kauniit muistot, sekä äänettömät valokuva-albumit. Sitä odotellessa...
[/quote]En usko tähän. Muiden eläinten poikaset itsenäistyvät paljon varhaisemmin, nopeammin ja ilman kipuilua.
I´m not saying it´s the aliens. But it´s the aliens.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:00"]
Tarve kokeilla rajojaan ja omaa kestvyyttä. Itsenäistymisen ja omatoimisuuden esiaste, joka taas on henkisesti ja fyysisesti kivulias prosessi, niin lapselle, kuin aikuisillekkin.
Pikkuhiljaa alkaa ipanalla muisti pelittämään, ehkä se ei enää niin usein yritä hypätä syöttötuolista pää edellä lattiaan. Siinä oppii käyttämään harkintaa, sekä syyn ja seurauksen lakia.
Positiivisena reunahuomautuksena mainittakoon, että jonakin päivinänä ne pikkuhirviöt lentävät pois pesästä ja sinulle jää vain kauniit muistot, sekä äänettömät valokuva-albumit. Sitä odotellessa...
[/quote]En usko tähän. Muiden eläinten poikaset itsenäistyvät paljon varhaisemmin, nopeammin ja ilman kipuilua.
[/quote]
Elukoilla kehitys tapahtuu nopeammin. Luonnon laki, niiden on pakko oppia nopeasti metsästämään itselleen ravintoa. Ihminen (älykkäin luomakunnan otus?) tarvitsee enemmän aikaa. On pakko hakata useampaan kertaan päätään seinään, jotta ymmärtää, että se sattuu ja siitä jää kuhmu. Ravintoa saa, kun soittaa vaikka Kotipizzaan.
Samaa olen itsekin joskus miettinyt. Olin siskon luona kylässä ja aikani lapsen touhua katsottuani sisko kysyi, eikö minunkin ala tehdä mieli omaa. Eihän tuolle voinut muuta kuin nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D No se palvelee itsenäistymistä, omavoimaisuutta, kokemuksen kautta oppimista ja sitä kautta elämän jatkumista. Ilman uhmaa ja murrosikää ihmiskunta olisi varmaan kuollut sukupuuttoon tai löllöttäisi luolissa juuria järsien, ilman tulta ja kivet ainoina työvälineinään. Lapsuuden ja nuoruuden repäisyt johtavat aikuisuuden voimannäyttöihin.
Mutta auta armias, että ne on rasittavia!
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:56"]
Mutta eikös kaikki tämä ole ihan yleisessä tiedossa, kun lisääntymispäätöstä miettii. Miksi ihmeessä siis teette moisia otuksia, eikö se ole vielä suurempi mysteeri?
[/quote]
Lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ilman lisäätymistä elämäsi on merkityksetön.
[/quote]
Sinun elämälläsi ei kuules jonkun lisääntymisenkään perusteella ole yhtään sen kummoisempaa merkitystä, sori nyt vaan. Eikä sun kersallasi. Kärpäsen paskoja valtameressä, jos et ole huomannut pienuuttasi ihmisenä miljardien joukossa vielä tähän mennessä. Pallo on liikakansoitettu rankasti, eikä kukaan varsinaisesti kaipaa tänne juuri niitä sinunkaan rakkautesi hedelmiä saastuttamaan saati sotimaan, tai muuten vain yhteiskunnallisia ongelmia lisäämään.
minä mietin tässä yks päivä vähän toista asiaa, että miksi pikkuvauvat rääkyy niin paljon. tulin siihen tulokseen, että siks, että niitä ei unoheta mihinkään ja niitä pidetään sylissä ja hellitään hiljaiseksi. mietin luolaäitiä taas, että jos vauva olisi aina hiljaa, niin sen helposti voisi jättää johonkin siksi aikaa että käy jossain, sillä aikaa peto käynyt syömässä poloisen. kun vauva taas onkin sellainen, että se itkee paljon, ja rauhoittuu vaan sylissä tms, niin pakkohan sitä on rehata mukana :D ajatus toki ei paljoa viimeyönä lohduttanut :P
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:52"]
minä mietin tässä yks päivä vähän toista asiaa, että miksi pikkuvauvat rääkyy niin paljon. tulin siihen tulokseen, että siks, että niitä ei unoheta mihinkään ja niitä pidetään sylissä ja hellitään hiljaiseksi. mietin luolaäitiä taas, että jos vauva olisi aina hiljaa, niin sen helposti voisi jättää johonkin siksi aikaa että käy jossain, sillä aikaa peto käynyt syömässä poloisen. kun vauva taas onkin sellainen, että se itkee paljon, ja rauhoittuu vaan sylissä tms, niin pakkohan sitä on rehata mukana :D ajatus toki ei paljoa viimeyönä lohduttanut :P
[/quote]
Näin se on! Mun vauvat on itkeneet vähän, kun ovat saaneet olla paljon lähellä ja sylissä. Ei se aina tietenkään kauhean kivaa ole. Luin muuten jostain tutkimuksesta, jonka mukaan suuritarpeisemmat vauvat selvisivät paremmin nälänhädästä, kun muistuttelivat jatkuvasti olemassaolostaan.
Hehe, oon pohtinut samaa. Vastaukseksi oon saanut sen, että osittain tämä "sietämättömyys" johtuu nykyaikaisesta elämänmallista aikatauluineen ja perhemuotoineen.