Lue keskustelun säännöt.
Tästä seksiin liittyvästä asiasta ei minusta puhuta riittävästi
08.11.2014 |
Moro, foorumiväki.
Seksi on yleinen puheenaihe. Nykyään korostetaan tosi paljon ihmisten vapautta elää elämäänsä miten haluavat kunhan lakia noudatetaan.
Haluaisin kuulla foorumilla käyvien mielipiteitä syistä, joiden takia seksin harrastamista kannattaisi viivyttää. En ole uskossa, enkä ole saanut uskonnollista kasvatusta, olen ihan tavallisesta sekulaarista perheestä, kuten useimmat suomalaisetkin. Itse asiassa haluaisin että uskontoon liittyvät perustelut seksin viivyttämiseen jätettäisiin kokonaan pois tästä keskustelusta. En halua että tässä ketjussa myöskään arvosteltaisiin kenenkään valintoja, riippumatta siitä onko kyseessä kokematon vihille odottava vai harjoittava prostituoitu.
Mun mielestä on hyvin perusteltuja syitä harrastaa seksiä vain kestävässä parisuhteessa, olettaen että haluaa uskollisen ja muutenkin toimivan suhteen, joka kestäisi ainakin mielellään koko elämän. Aloitan keskustelun parilla näistä:
1) Suhde on uskollisempi.
- on helpompaa olla uskollinen kun seksin harrastamisen kynnys on korkealla
2) Kumppaniin luottaa enemmän.
- on helpompaa myös luottaa toiseen, jos hänen seksin harrastamisen kynnys on korkealla
3) Seurustelu on kivuttomampaa.
- on helpompaa ettiä sopivaa kumppania kun seurustelee ilman seksiä, sillä erot suhteista on muuten rankempia emotionaalisesti
4) Huonot suhteet ei pitkity seksin takia.
- huonot suhteet ei pitkity sen takia että seksi ois joko niin hyvää ettei halua erota tai muuten vain ei halua olla ilman seksiä eikä sen takia viitsi erota suhteesta jossa ei näkyisi hyvää tulevaisuutta
Mitä mieltä olet näistä ajatuksista?
Onko sun mielestä hyviä syitä odottaa tai viivyttää seksin harrastamista?
Mie oon puhunu tästä asiasta muillakin foorumeilla, mutta ihmisten oikeita mielipiteitä on vaikea kuulla kaikkien trollausten takaa. Mie oon vilpittömästi kiinnostunu sun mielipiteestä.
Kommentit (132)
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:22"]
Etkö saanut kaksplussalla tarpeeksi mielipidettäsi tukevia viestejä Hemmo87? Jatka siellä olevaa ketjua, tosin perustelusi ammuttiin jo alas.
[/quote]Mun perusteluita ei siellä ole ammuttu alas. Siellä oli enimmäkseen trolleja, joilta loppui höyry argumenttien jälkeen.
-ap
[/quote]
Voithan sä asian noinkin itsellesi selittää, jos se tuntuu turvallisemmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 14:44"]
Et kommentoinut tuota aiempaa kommenttiani häpeään mitenkään. Silti edelleen jankutat häpeästä kuin se olisi jotain mitä voimme valita, eikä sisäänrakentunut tilanne, jota henkilö ei aina edes havaitse. En usko, että sellainen ihminen, joka EI kasvaessaan/kehittyessään ole oppinut kokemaan häpeää itsetyydytyksestään voi enää tänä päivänä törmätä "oppiin", joka laukaisisi hänessä nyt sitten sen häpeän.
Ongelmana enemmänkin on, ettei häpeästä puhuta enemmän että miten sitä käsitellä jos se on jo joskus syntynyt.
Sama tuo "jokaisen on hyvä tutustua omaan seksuaalisuuteensa ennen kuin aloittaa seksielämän". Joo, no varmaan on pari prosenttia ihmisiä, jotka aloittavat sen niin varhain, etteivät oikein ymmärrä tai ehdi niin tehdä, mutta eiköhän suurin osa noin tee. Ja sitten tuokaan neuvo ei taas kerran auta häpeään lukkiutuneita nuoria, kuten esim. minua, joka ei kyennyt tekemään tai tuntemaan mitään ja joka olisi toivonut, ettei koko seksiä olisi ollut olemassakaan ja varsinkaan - miksi helvetissä sen piti liittyä seurusteluun ja rakkauteen, joita kyllä kaipasin? Heitä auttaisi ehkä neuvo etsiä omanarvontuntoisina sitä rakkautta ensin ilman seksiä. Ja tämä neuvo siis näille lukkiutuneille nuorille, ettei heti tule joku huutamaan miten pidättäytyminen on VAARALLISTA.
[/quote]
Mihin viestiin #? haluaisit lisäkommenttia? En tiedä mitkä ovat kirjoittamiasi viestejä.
Kukaan ei syntyessään häpeä mitään. Häpeä on yksinomaan kasvatuksen ja kulttuurin tuotosta, ja siten sen voi myös poistaa jos haluaa, aivan kuten sitä voi luodakin sopivissa olosuhteissa jos haluaa. Häpeäntunnetta itsessään kaikki eivät havaitse, näinhän se on. Mikä siihen auttaisi? Aiheeseen liittyvä koulutus ja itsetutkiskelu. Miten häpeä poistetaan? Perustelemalla uuden mielipiteensä hyvin ja osallistumalla arkeen/toimintoihin sellaisessa ryhmässä tai yhteisössä, jonka toiminnassa näkyy kuinka ko. asiaa ei hävetä. Silloin häpeä laantuu vähä vähältä.
Siis mun mielestä jokaisen kannattais ehdottomasti tutustua nuorena seksuaalisuuteen yleensä ja myös omaan seksuaalisuuteensa hyvin, nykyistä paljon monipuolisemmin.
Allekirjoitan viimeisen ehdotuksesi. Hyvin sanottu.
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 22:42"]
Et sitten halua ap kommentoida tohon häpeään mitään?
[/quote]
Voin kommentoida, kun kerrot tarkemmin mihin :)
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 00:14"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:22"]
Etkö saanut kaksplussalla tarpeeksi mielipidettäsi tukevia viestejä Hemmo87? Jatka siellä olevaa ketjua, tosin perustelusi ammuttiin jo alas.
[/quote]Mun perusteluita ei siellä ole ammuttu alas. Siellä oli enimmäkseen trolleja, joilta loppui höyry argumenttien jälkeen.
-ap
[/quote]
Voithan sä asian noinkin itsellesi selittää, jos se tuntuu turvallisemmalta.
[/quote]
Oli pari poikkeusta. Sie et ollu yks niistä.
En kyllä ymmärrä, miksi tuosta pitäisi puhua enemmän. Aloitin seksin harjoittamisen 15-vuotiaana. Pari ekaa kertaa oli ns. yhden yön suhteita, joihin minut ajoi "nolon" neitsyyden poistaminen ja kokeilunhalu. Sen jälkeen kaikki seksinharjoituskerrat ovat tapahtuneet ns. "vakavissa" suhteissa. Eka suhde kesti 10 vuotta ja toka nyt kestänyt 6 vuotta ja toivottavasti kestää loppuelämän. En koe toimineeni väärin, eli en pysty samaistumaan aloitukseesi. Toki osa ihmisistä aloittaa seksin liian varhain, mutta se varmaan enemmän liittyy huonoon itsetuntoon kuin itse seksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 17:50"]
Minusta perustelusi ovat epävalideja.
1 ja 2: mikset voi pitää itselläsi korkeaa kynnystä pettämisen suhteen, ei seksin itsessään? Kumppanistasihan ei oikeasti tiedä, mitä hän tekee kun ei ole sinun kanssasi.
3: erot eivät ole ehkä ilman seksiä niin rankkoja, koska kaikki tunteet eivät ole mukana. Mielestäni ei ole järkeä kokeilla yhteenkuuluvuutta, ilman suhteen tärkeää osaa. Lisäksi osa potentiaalisesti loistavista suhteista voi kariutua seksittömyyteen.
4: etkö voi aikuisena ihmisenä vain hillitä mielihalujasi ja katkaista huonon suhteen?
Seksi on useimmille ihmisille parisuhteessa tärkeä asia. En ole henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kannattaa harrastaa yhdenyön juttuja, niissä voi satuttaa itsensä ja lisäksi kaikki sukupuolitaudit eivät välitä kondomista. Mutta kun löytää ihmisen, johon haluaisi tutustua vielä paremmin, jonka kanssa haluaisi viettää runsaasti aikaansa ja joka tuntuu oikealta (ainakin sillä hetkellä), niin miksi kieltää itseltään ja toiselta mahdollisesti syvempi yhteys?
Ja olisihan se sitä paitsi kamalaa, jos ehtisi rakastua toiseen ja sitten huomaisi, ettei niinkin tärkeä osa-alue, kuin seksi suju ollenkaan yhdessä, että toinen on väärän kokoinen, mielihalut eivät kohtaa jne.
[/quote]
Kiitos sun perustelluista vastaväitteistä.
1. Jos kynnys harrastaa seksiä laskee, väistämättä laskee myös kynnys pettää. Toki pettämisen kynnys voi olla suhteellisen korkealla vaikka irtosuhteita on ennen parisuhdetta harrastanutkin, mutta se ei kumoa aiempaa väitettä.
2. Kumppanista ei tiedä mitä hän oikeasti tekee? En tiedä mitä haet tällä takaa. Kuka haluaisi vakavan parisuhteen sellaisen kanssa jonka sanaan ei voi luottaa?
3. Potentiaalisesti loistava suhde joka kariutuu seksittömyyteen? Olisiko suhde silloin loistava jos toinen suhtautuu seksiin niin eri tavalla, että suhde kaatuu jos hän ei sitä saa? Mun mielestä silloin ei kariudu loistava parisuhde alkuunsa, sanoisin ennemmin että yhteensopivuutta ylipäänsä ei ollut alunperinkään.
4. Mielihalujen hallitseminen huonon suhteen katkaisemiseksi onnistuu joiltain hyvin, joiltain huonosti. Niille, joita seksi yhdistää, ero on vaikeampi. Tästä syystä on siis parempi hillitä itseään seurustelun alkupuolella: mitä kauemmin tutustuu, sitä paremmin saa selville olisiko suhde huono.
Kysyt, että miksi kieltää itseltään ja toiselta mahdollisesti syvempi yhteys seksin kautta, jos suhde tuntuu oikealta. Tunteet on joskus väärässä, ja erityisesti eroottinen kiinnostus on pahamaineinen siitä kuinka pahasti se voi heikentää arviointikykyä. Jos siis haluaa toimivan suhteen sopivan kumppanin kanssa, mun mielestä kannattaa ehdottomasti viivyttää seksin aloittamista suhteessa ja tutustua ensin huolellisesti. Kyllä, seksi voi syventää yhteyttä, mutta jos et ole sitoutunut suhteeseen, et ole vielä varma siitä, ja ero on sitä vaikeampi. Kun on tutustuttu hyvin, silloin seksi vasta syventääkin yhteydentunnetta kun kaikki epävarmuus on pois tieltä. Olen samaa mieltä kanssasi siitä että yhdenyön jutuissa voi satuttaa itsensä, kuten voi myös suhteissa jotka joskus tuntuu oikealta, mutta myöhemmin paljastuukin että ne oli mahdottomia.
Seksuaalisesta yhteensopivuudesta:
Sun viimeinen pointti on mun mielestä tosi tärkeä, etenkin jos haluaa hyvän seksielämän kumppaninsa kanssa. Seksuaalista yhteensopivuutta tulee testata, mutta olen vakuuttunut siitä että siihen ei tarvita seksiä. Jos molemmat tuntee seksuaalista vetoa toisiinsa, keskustellaan näistä asioista:
- yhteensopivat halut: verrataan ajatuksia hyvästä seksielämästä ja sopivasta seksin määrästä
- anatomian yhteensopivuus: kuinka iso, tiukka tai liukas se on? onko se anatomisesti muuten ok?
- eroottisten ajatusten yhteensopivuus: puhutaan fantasioista yms asioista jotka kiihottavat molempia
- fyysinen kunto: jos tämä on tärkeää, urheilemalla yhdessä näkee kaiken olennaisen
- ennenaikainen laukeaminen: yleistä kokemattomilla, kokemus tekee kestäväksi
- huomaavaisuus: jos on huomaavainen ja kohtelias yleensä, on myös sitä sängyssä
- yhteensopivat liikkeet: jos tanssitte hyvin yhdessä, nussitte hyvin yhdessä
[/quote]
1. Asia ei ole noin yksinkertainen. Osa turtuu ja addiktoituu pikakumppanin tuomaan elävyydentunteeseen, mutta osa kyllästyy ja vakiintuu paljon rauhallisempana kuin jos villi nuoruus olisi jäänyt välistä. Ensimmäisenkään ryhmän ei ehkä voi sanoa menettäneen enempää kuin saaneen: addiktoitumisen syyt tuottaisivat joka tapauksessa ongelmia parisuhteeseen, ja niitä pitäisi hoitaa. Jos nuoruus menisi pihdatessa, purkautumistie olisi jokin toinen, mahdollisesti vahingollisempi. Tai seksihulluus vain ilmenisi vanhemmalla iällä ja tuhoisemmin seurauksin. Näkökulmasi on hiukan sama, kuin jos kuolettava tauti pilaa ihmisen kynnet, ja sinä keskityt suremaan niitä kynsiä. Et näe metsää puilta.
Muutenkin otteesi asiaan on staattinen, kuten ranskalaisista viivoistasi näkyy. Seksuaalisuus on siinä lista fyysisiä ominaisuuksia ja tapoja. Tosiasiassahan seksi on dynamiikkaa, ja henkinen ilmiö. Oleellista on se, mitä prosesseja käynnistyy pään sisällä, ja tuntuu, ettet ymmärtänyt linkkisi kertomaa. Nämä prosessit ratkaisevat usein suhteen kohtalon, eivätkä ne käynnisty ennen seksin aloittamista. Se linkin nainenkin seurusteli kuusi vuotta neitseenä, ilmeisesti hyvinkin yhteensopivan miehen kanssa, ja silti kävi näin.
Esimerkiksi seksuaalinen halukkuus ei ole mikään vakio, ja jos on ensin puhuttu loputtomiin siitä, miten sitten tahdon seksiä joka päivä vähintään kerran, syntyy vääriä oletuksia ja pettymystä, kun sellaiseen asiaan suhtaudutaan lupauksena ja näitä lupauksia jaellaan vitkuttelusta johtuvan seksuaalisen kiihkon vallassa. Mutta mansikkahillon mausta ei voi maistamatta tietää pitävänsä, vaikka osaisi lukea purkin tekstiä joka kielellä. Kohotetut odotukset ja todellisuuden ennakoimattomuus synnyttää paineita ja ristiriitoja, ja voi käydä kuin linkkisi naiselle, joka pettyi seksin todellisuuteen vuosien hypetyksen jälkeen niin, että meni elämä varikolle. Hieno linkki, kiitos siitä. Muutenkin ajattelussasi on ideaa, mutta se on hassuna mosaiikkina minusta epäilyttävän materiaalin seassa. Siinä olet varmaankin oikeassa, että on yksilöitä, joiden on todella tärkeää kuulla, että on ok siirtää koko hommaa. Mutta on myös sellaisia, joiden syrjäytymiseen ihannoitu pidättyvyys lyö lopullisen naulan arkkuun.
Ja sitten tullaan mielestäni keskeiseen virhepäätelmääsi. Alleviivaamasi lause perustuu oletukseen, että eroottinen mielenkiinto on kääntäen verrannollinen pidättyvyyteen. Kun on nuorena nähnyt uskovaisen ystävän menevän parikymppisenä naimisiin jalat himosta ristissä vastoin kaikkea omaa järkeään ja epäilyksiään, ei voi kuin huokaista. En voi uskoa, etteikö sama ilmiö pätisi myös myöhemmässä elämässä. Pettäminen saattaa lykkääntyä hieman, mutta jos siihen mennään, se tapahtuu hurmapäissä ja johtaa viattomien elämän edellytysten romuttamiseen. Olisi ollut kaikille parempi, jos olisi otettu koeajo, jolloin parin kuukauden sisään epäilykset alkavat saada sijaa kun pahin vietti alkaa olla tyydytetty. Ihmiset, jotka pyhittävät seksuaalisuutensa, suhtautuvat liian vakavasti itseensä. Aina varmasti ei ole näin, mutta kilpailevana mielikuvastona tämä on ainakin yhtä todellisuuspohjainen kuin omasi?
Matalamman kynnyksen seksuaalisuus voi olla hyvinkin humaania, kun kumppaneita kohdellaan kauniisti. Sillä on myös kyky sivistää sivistymään kykeneviä, ja antaa ihmisille vertailukohtaa, miksi joku asia ei tunnu jossain suhteessa hyvältä. Mielestäni oleellisen tärkeää olisi se, että kyettäisiin myöntämään, että molemmilla strategioilla on hyvät ja huonot puolensa, ja ne sopivat eri ihmisille eri tavoin. Se on tärkeää, että nuoria rohkaistaan kuuntelemaan vaistoaan, kunhan ei kehoteta tottelemaan, edes sitä vaistoa. Aina pitää jättää tilaa epäilykselle ja mahdollisuudelle, että oma intuitiokin valehtelee.
Jatkui tämä ketju tai ei, haluan kiittää osallistua ajatuksia herättävästä, sivistyneestä keskustelusta. Kiitos ja päivänjatkot!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 17:35"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:10"]
Ensiksi kysyn että miten "virallistetaan" seurustelu?
Toiseksi kerron oman tarinani. Olen mies, päälle viidenkymmenen , ja kadun sitä että en nainut ketään muuta tyttöä ennenkuin menin naimisiin.
Mulla oli morsianehdokkaita, mutta he katkaisivat suhteen aina ennenkuin ne kunnolla alkoivat. He siis eivät hyväksyneet minua "viralliseksi" poikaystäväkseen, saatikka sulhasekseen, en ollut perillä sellaisista sosiaalisita pelisäännöistä jotka olivat kuin jostain typeristä jenkkileffoista. Olin itse ns hyvästä perheestä ja opiskelin kunnoon ammattiin, mutta olin jotenkin liian "lapsellinen" noiden tyttökjen mielestä, mene ja tiedä.
Mulla oli kanssa muita tyttökavereita jotka olisivat kenties halunneet naida mun kanssani mutta minä en uskaltanut koska he olivat vähän kovismaisia. Oli suorituspainneita nimittäin, yhden kanssa yritin mutta ei tullut mitään.
Siksi päätin itsekin että en rupea naimaan ketään ennenkuin olen naimisissa. Siihen meni muutama vuosi, löysi toiki aika noipeasti rauhallisen, kunnollisen ja sievän tytön mutta hänkään ei hinkunut naimaan. Nukuimme jopa samassa sängyssä seurusteluaikana ja hyväilimme toisiamme mutta emme panneet. Vasta hääyönä se hetki koitti, olimme siis säästäneet itsemme sitä varten.
Sitä ihanuuutta kesti kolmisen vuotta kunnes lapsemme syntyi. Sen jälkeen vaimo ei enää halunut seksiä .
Voitte varmaan kuvitella miltä minusta tuntuu nyt.
Ja sen sanon että on ihan sama onko mies vai nainen, jos on niin tollo kuin mä että odottaa hääyöhön asti ja onni jää lyhytaikaiseksi, niin saa syyttä äitseään!
[/quote]
Voiskohan sun vaimosi olla häpeän takana lukossa kuten mäkin olin? Tai muuten tunnelukossa?
83
[/quote]
Vaimoni ei hävennyt vaan pelkäsi että se sattuu, ja sattui se aluksi, ja sattui minuunkin, mutta se kannatti, ja vähitellen opimme tavoille tyydyttää toisiamme. Lapsemme syntymisen jälkeen vaimoni terveys romahti. Muutaman kerran harrastettiin seksiä sen jälkeen, sitten se loppui. Elimme monta vuotta väsyneenä parina kaikea vaativan iltatähtemme kanssa. Olimme jo siis nelikymppisiä silloin.
Itseäni hävetti ettei minusta ollut panomiestä kun olin nuori ja olisin ollut viriili. Olin kyllä hellä niitä tyttöjä kohtaan joiden kanssa jotenkin olin kimpassa, mutta he jättivät minut. En ollut tarpeeksi eteenpäinpyrkivä. Mulla taas oli rima liian korkealla.
Mitä sukupuolivalistukseen tulee niin 1970-luvun kouluissa sitä kyllä oli, esiteltiin kaikki mahdolliset sukupuolitaudit kuvineen kaikkineen, ja miten niitä vastaan ja ei toivotuilta raskauksilta suojaudutaan. Terveydenhoitaja oli hyvin avomielinen asioiden suhteen. Meitä vähän vanhemmat, 50 luvulla syntyneet näyttivät mallia miten menevä mies tai nainen toimii. Koulun takana pusikoissa oli kasapäin käytettyjä kortsuja.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 19:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 17:35"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:10"]
Ensiksi kysyn että miten "virallistetaan" seurustelu?
Toiseksi kerron oman tarinani. Olen mies, päälle viidenkymmenen , ja kadun sitä että en nainut ketään muuta tyttöä ennenkuin menin naimisiin.
Mulla oli morsianehdokkaita, mutta he katkaisivat suhteen aina ennenkuin ne kunnolla alkoivat. He siis eivät hyväksyneet minua "viralliseksi" poikaystäväkseen, saatikka sulhasekseen, en ollut perillä sellaisista sosiaalisita pelisäännöistä jotka olivat kuin jostain typeristä jenkkileffoista. Olin itse ns hyvästä perheestä ja opiskelin kunnoon ammattiin, mutta olin jotenkin liian "lapsellinen" noiden tyttökjen mielestä, mene ja tiedä.
Mulla oli kanssa muita tyttökavereita jotka olisivat kenties halunneet naida mun kanssani mutta minä en uskaltanut koska he olivat vähän kovismaisia. Oli suorituspainneita nimittäin, yhden kanssa yritin mutta ei tullut mitään.
Siksi päätin itsekin että en rupea naimaan ketään ennenkuin olen naimisissa. Siihen meni muutama vuosi, löysi toiki aika noipeasti rauhallisen, kunnollisen ja sievän tytön mutta hänkään ei hinkunut naimaan. Nukuimme jopa samassa sängyssä seurusteluaikana ja hyväilimme toisiamme mutta emme panneet. Vasta hääyönä se hetki koitti, olimme siis säästäneet itsemme sitä varten.
Sitä ihanuuutta kesti kolmisen vuotta kunnes lapsemme syntyi. Sen jälkeen vaimo ei enää halunut seksiä .
Voitte varmaan kuvitella miltä minusta tuntuu nyt.
Ja sen sanon että on ihan sama onko mies vai nainen, jos on niin tollo kuin mä että odottaa hääyöhön asti ja onni jää lyhytaikaiseksi, niin saa syyttä äitseään!
[/quote]
Voiskohan sun vaimosi olla häpeän takana lukossa kuten mäkin olin? Tai muuten tunnelukossa?
83
[/quote]
Vaimoni ei hävennyt vaan pelkäsi että se sattuu, ja sattui se aluksi, ja sattui minuunkin, mutta se kannatti, ja vähitellen opimme tavoille tyydyttää toisiamme. Lapsemme syntymisen jälkeen vaimoni terveys romahti. Muutaman kerran harrastettiin seksiä sen jälkeen, sitten se loppui. Elimme monta vuotta väsyneenä parina kaikea vaativan iltatähtemme kanssa. Olimme jo siis nelikymppisiä silloin.
Itseäni hävetti ettei minusta ollut panomiestä kun olin nuori ja olisin ollut viriili.
[/quote]
Minusta sä nyt skippaat vaimosi ongelmat kahdella lauseella. Tuo sattuminen ei voi olla syy seksin loppumiseen, jos se loppui ennen kuin seksi loppui.
Lisäksi tuo sinun häpeäsi ei sovi oikein yhteen sen kanssa, mitä vaimosi ehkä on pelännyt? Kaipasiko hän sitä panomiestä silloin kun häneen sattui? Toisaalta vaimosi olisi ehkä myöhemmin lasten jälkeen kaivannut sitä panomiestäkin, mutta jos sä kerran häpesit, ettet ollut se, niin sinusta ei päässyt kuoriutumaan sitä kun elämässä kaikki muu touhu vei mehut teistä.
Ettekö voisi vielä avata näitä asioita vaikka jonkun terapeutin luona vai oletteko enää edes yhdessä? Jos vaimo sanoo ei niin se on vaan sitä, ettei hän ole käsittänyt miten tärkeästä asiasta sinulle on kysymys. Saisi luvan tajuta, että lähtee edes katsomaan. Vielä siitä häpeästä sen verran, että sitä on mahdollista vaimollakin olla olemassa, harvoin me sitä niin käsitetään, että se meissä on ja ainakin itsellä se muuttui haluttomuudeksi.
83
Hei vaan Hemmo-87 kaksplussalta! Oot näköjään jättänyt ateismin pois postauksestasi ja joitakin tosi tosi tärkeitä pointteja jotka esittelit meille kaksplussan postauksessasi. Joko oot postannut demille?