Mies jättää kaikki hankalat asiat minun päänvaivaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä mies sanoo kun olette puhuneet asiasta? Onko isä mukana neuvolassa, jos ei ole niin heti mukaan ja puhutte tästä asiasta siellä. Ei rakastava puoliso jätä asioita vain toisen harteille ja pakene, raukkamainen mies. En jatkaisi parisuhdetta, jos ei olla vanhemmuudessa tasapuolisia. En tuntisi oloani rakastetuksi ja arvostetuksi tuossa tilanteessa. 

Kirjoitin jo aloituksessa miten keskustelut menee. Mies sanoo että hän ei vain tykkää niistä tilanteista ja keskustelu on hänen osaltaan ohi, vaikka miten yrittäisin sitä jatkaa. Neuvolaan hän ei suostu mukaan, kävi siellä pari kertaa ja sanoi että hän ei ”sellaiseen paikkaa enää tule”. Ja joo, en tunne oloani arvostetuksi mutta toisaalta vaikea minun on enää osata miestäkään arvostaa. Ap

Sanot hänelle jämäkästi, e tet sinäkään tykkää, mutta aikuisen elämässä on kaikkien pakko tehdä asioita, joista ei tykkää. Ei voi jättää hoitamatta, jos ei tykkää.

Näin olen monta kertaa sanonut. Mies ei vastaa mitään. Ap

Miehet yleensä tunkee kaikki ikävät ja tylsät asiat naiselle jos siihen vaan suostuu. Sitten nainen saa ne tehdä. Älä suostu hoitamaan miehen puolesta. Mies osallistuu ja hoitaa tai ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä mies sanoo kun olette puhuneet asiasta? Onko isä mukana neuvolassa, jos ei ole niin heti mukaan ja puhutte tästä asiasta siellä. Ei rakastava puoliso jätä asioita vain toisen harteille ja pakene, raukkamainen mies. En jatkaisi parisuhdetta, jos ei olla vanhemmuudessa tasapuolisia. En tuntisi oloani rakastetuksi ja arvostetuksi tuossa tilanteessa. 

Kirjoitin jo aloituksessa miten keskustelut menee. Mies sanoo että hän ei vain tykkää niistä tilanteista ja keskustelu on hänen osaltaan ohi, vaikka miten yrittäisin sitä jatkaa. Neuvolaan hän ei suostu mukaan, kävi siellä pari kertaa ja sanoi että hän ei ”sellaiseen paikkaa enää tule”. Ja joo, en tunne oloani arvostetuksi mutta toisaalta vaikea minun on enää osata miestäkään arvostaa. Ap

Sanot hänelle jämäkästi, e tet sinäkään tykkää, mutta aikuisen elämässä on kaikkien pakko tehdä asioita, joista ei tykkää. Ei voi jättää hoitamatta, jos ei tykkää.

Näin olen monta kertaa sanonut. Mies ei vastaa mitään. Ap

Sanoisin tuossa vaiheessa jo että jos ei kiinnosta osallistua perheen elämään ja yhteisten asioiden hoitoon niin erotaan.

kuulostaa ongelmalapselta. minulla ainakin on parempaakin tekemistä kuin kuunnella kiukuttelua

Vierailija kirjoitti:

Minun yliopistokuplassani on vain perheitä, missä on ennen ekaa lasta yhdessä selvitetty, mitä lapsen tulo perheeseen tarkoittaa ja sovittu, että neuvolassa käydään yhdessä ja vanhempainvapaat pidetään puoliksi.  Jos mies sitten peruisi kaiken niin en jäisi hetkeksikään katselemaan.

Kyllä meilläkin nuo sovittiin etukäteen. On helppo sanoa että ottaisi heti eron jos mies ei tulekaan neuvolaan vaikka lupasi tulla. Kun on siinä tilanteessa oikeasti, ei ratkaisut olekaan niin yksinkertaisia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehet yleensä tunkee kaikki ikävät ja tylsät asiat naiselle jos siihen vaan suostuu. Sitten nainen saa ne tehdä. Älä suostu hoitamaan miehen puolesta. Mies osallistuu ja hoitaa tai ero.

itse eroaisin. moni mies on "lähtenyt hakemaan tupakkaa", kun ei jaksa kuunnella tyhjänpäiväistä kiukuttelua

Meillä minä hoidin lapset pitkälti yksin seitsemän vuotta, kun olin kotona. Mies töissä todella paljon! Kun oli vapaalla ei laittanut tikkua ristiin lasten takia, koska ei jaksanut ja lapset oli hankalia. 🤷‍♀️ Palasin töihin vuorotyöhöni ja isä joutunut todella vähentämään omia töitään, jotta mun mahdollista käydä töissä. Ja olen yllättynyt kuinka hyvin pärjää! Aluksi oli vaikeeta ja soitti vihaisia puheluita, jos päiväni venyi vaikka tunnilla, mutta nykyään kahden vuoden jälkeen ei ole enää mitään ongelmaa.

En oikein osaa sanoa mitään muuta kuin, että tsemppiä valitset toimia miten vain. Voin sanoa, että eroa tuli mietittyä myös useaan otteeseen kotiaikoina, mutta kaikesta huolimatta halusin edelleen yrittää ja jatkaa. Ja onneksi halusin!

Onko sisaruksia.

Taitaa olla lapsitaidot 0

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun yliopistokuplassani on vain perheitä, missä on ennen ekaa lasta yhdessä selvitetty, mitä lapsen tulo perheeseen tarkoittaa ja sovittu, että neuvolassa käydään yhdessä ja vanhempainvapaat pidetään puoliksi.  Jos mies sitten peruisi kaiken niin en jäisi hetkeksikään katselemaan.

Kyllä meilläkin nuo sovittiin etukäteen. On helppo sanoa että ottaisi heti eron jos mies ei tulekaan neuvolaan vaikka lupasi tulla. Kun on siinä tilanteessa oikeasti, ei ratkaisut olekaan niin yksinkertaisia. Ap

Minusta ratkaisu on nimenomaan yksinkertainen. Otat jatkuvasti vastuuta miehen vanhemmuudesta suostumalla hänen tahtoonsa. Helppoa se eroaminen ei ole tunnetasolla ainakaan, mutta jos mies ei ole valmis käsittelemään asioita kunnolla, et voi tehdä yhtään mitään muuta kuin erota. Antaa lapselle täysin vääristyneen kuvan kaikesta jos toinen vanhempi häippäsee heti jos häntä harmittaa, hän varmaan usein hermostuukin siksi että on vanhemman kanssa jonka kokee epäluotettavaksi/ei koe läheiseksi ja turvalliseksi. Tuollaisen aikuisen läsnäolo on vahingollista. Itsellä taustalla suhde mieheen jolle oikeudessa tuomarin piti selittää miksi 2v päiväkuiva lapsi ei pidä isää tavatessaan vaippoja vaikka se olisi isälle mieluisaa kun potalle auttaminen oli hänelle liian vaikeaa. Aivan toivoton tapaus. Tapaa lasta noin päivän kuussa nykyään valvotusti. Sellaisia ne ovat mutta kyse ei ole enää vain sinusta vaan siitä lapsesta myös. Tuollainen aikuinen on traumatisoiva ja ahdistava.

Vierailija kirjoitti:

Onko sisaruksia.

Taitaa olla lapsitaidot 0

Kenellä sisaruksia, miehellä vai? On kaksi isosiskoa. Ap

Onhan teillä ehkäisy kunnossa noin ensimmäisenä asiana?

Vietetäänkö mies säännöllisesti aikaa lapsen kanssa (esim viikonloppuna koko päivän tai viikolla pari tuntia joku ilta kun olet harrastamassa ym)? Jos ei vietä niin nyt olisi hyvä aika aloittaa tapa jossa mies jää kaksin lapsen kanssa ja huomaa että selviää ja hyvässä tapauksessa alkaa uskoa ja uskaltaa kykyihinsä lapsen kanssa toimimiseen.

Tekeekö mies muuten osansa kotitöistä? Jos ei suostu viemään lasta hoitoon niin tekeekö jotain muuta sen edestä?

Oletko ehdottanut parisuhdeterapiaa miehelle? Jos kävisitkö hoitamassa teidän suhdetta ammattilaisella

Mikähän teillä oli kummallakin käsitys tai tieto vauvan / lapsen hoitamisesta kun hommaan ryhdyitte? Mikä työnjako oli miehen lapsuudenperheessä? Sieltä ne asennevammat yleensä kumpuaa.

Tee miehestäsi lasu.

Tuohan saattaa olla jopa toimivakin kasvatustapa. Kun ulina alkaa niin hommat loppuu ja poistutaan paikalta. Kun ulina loppuu niin palataan ja jatketaan.

Yleisesti "vaikeista" asioista - tuleeko sanomista jos tekeekin jotain väärin? Tyyliin "Minä en ainakaan olisi noin tehnyt" tai "Eikö oltu sovittu että..." Jos tulee, niin itsekin jättäisin sitten ko. tilanteet väliin. Että "Tee mitä haluat, niin ei tartte sitten olla moittimassa"

Mitä sä ap haet tältä keskustelulta jos ymmärrät itsekkin sen että mies on inhottava ja lapsellinen, eikä muuksi muutu? Joko jätät sen tai hyväksyt. Ihan selkeä juttu. Muistuttaisin myös, että opetat nyt myös lapsellesi parisuhteen mallia ja miten toisia kohdellaan kun hän katsoo teidän touhua. 

En mä tajua, olet saanut monta hyvää neuvoa ja silti koet ettet saa neuvoja. Kaipaatko jotain päänsilitystä vai sitä että sanoisimme että voi, voi. Kyllä hän sitten alkaa olla lapsen kanssa kun hän pääsee ripiltä.

Hyvä ystävä, nyt harjoitellaan pienillä vastinkäymisillä jotta selvitää niiden isompien kanssa sitten kun niitä tulee. Ja niitä tulee.

Ukko seinää vasten! Joko tekee nyt osuutensa ja sulkee sen suunsa NYT  tai poistuu kokonaan takavasemmalle ja laittaa vaan elarit tilille.

Keskenkasvuisen kakaran mussutuksia ja tekoja  ja pitäis olla vastuunsa kantava isä!

Toimi!

Vierailija kirjoitti:

Tuohan saattaa olla jopa toimivakin kasvatustapa. Kun ulina alkaa niin hommat loppuu ja poistutaan paikalta. Kun ulina loppuu niin palataan ja jatketaan.

Yleisesti "vaikeista" asioista - tuleeko sanomista jos tekeekin jotain väärin? Tyyliin "Minä en ainakaan olisi noin tehnyt" tai "Eikö oltu sovittu että..." Jos tulee, niin itsekin jättäisin sitten ko. tilanteet väliin. Että "Tee mitä haluat, niin ei tartte sitten olla moittimassa"

En ymmärrä mitä tarkoitat. Jos minä olen aamulla aiemmin jo lähtenyt töihin ja miehen pitäisi viedä lapsi hoitoon, niin hänenkö siis pitäisi sinusta jättää ”uliseva” pieni lapsi vain yksin kotiin ja poistua paikalta? Ja mitä sanomista tarkoitat että tulee? Ei minulta ainakaan kun en edes ole kotona. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä sä ap haet tältä keskustelulta jos ymmärrät itsekkin sen että mies on inhottava ja lapsellinen, eikä muuksi muutu? Joko jätät sen tai hyväksyt. Ihan selkeä juttu. Muistuttaisin myös, että opetat nyt myös lapsellesi parisuhteen mallia ja miten toisia kohdellaan kun hän katsoo teidän touhua. 

En tiedä mitä haen, neuvoja kai tai vertaistukea, kai sitä että joku vastaavassa tilanteessa ollut kertoi miten heillä ratkesi asiat. Ehkä haen ihan vain ulkopuolisia kommentteja jotta tilanne selkenisi minulle paremmin :( . Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sisaruksia.

Taitaa olla lapsitaidot 0

Kenellä sisaruksia, miehellä vai? On kaksi isosiskoa. Ap

Eli arvaan että häntä on aina paapottu eikä ole tarvinnut koskaan tehdä mitään kotonakaan kun äiti ja siskot tehneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun yliopistokuplassani on vain perheitä, missä on ennen ekaa lasta yhdessä selvitetty, mitä lapsen tulo perheeseen tarkoittaa ja sovittu, että neuvolassa käydään yhdessä ja vanhempainvapaat pidetään puoliksi.  Jos mies sitten peruisi kaiken niin en jäisi hetkeksikään katselemaan.

Kyllä meilläkin nuo sovittiin etukäteen. On helppo sanoa että ottaisi heti eron jos mies ei tulekaan neuvolaan vaikka lupasi tulla. Kun on siinä tilanteessa oikeasti, ei ratkaisut olekaan niin yksinkertaisia. Ap

AP.n esimerkeissä on niin monta sellaista, jotka jo yksinäänkin riittäisi eroon. Etkö tajua, että elämäsi muuttuu paremmaksi jos uskallat lähteä? Miten ihmeessä jaksat katsella moista miesvauvaa?