Yhteisten menojen maksaminen parisuhteessa!
Mikä on teistä reilu tapa jakaa yhteiset menot, jos toiselle jää huomattavasti enemmän käteen kuin toiselle? Kannattaako joku oikeasti täysin erisuuruisista tuloista huolimatta sitä, että kaikki laitetaan tasan puoliksi? (Ettei vaan penniäkään makseta toisen hyväksi...) itse olen huomannut toimivaksi pariskunnan nettotulojen yhteenlaskemisen ja kummankin tulojen prosenttiosuudet lasketaan näistä, sitten yhteisiä menoja kumpikin maksaa oman prosenttiosuutensa verran. Näin pienituloinenkaan ei jää puille paljailla, mutta osallistuu kuitenkin menojen maksamiseen.
Kommentit (191)
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"]
Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä.
[/quote]
Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.
Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2
[/quote]
No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako.
Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa?
Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten.
[/quote][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"]
Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä.
[/quote]
Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.
Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2
[/quote]
No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako.
Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa?
Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten.
[/quote][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"]
Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä.
[/quote]
Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.
Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2
[/quote]
No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako.
Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa?
Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten.
[/quote]
No voi höh :D
Tuon voi tehdä myös näin: yhteiset laskut on x ja markettiin menee keskimäärin y. Toinen siirtää laskuihin (x+y)/2 ja toinen saman summan miinus y. Kauppa-asiat hoitaakseen ottanut sitten tuo mitä ostoslistaan on laitettu: ruuan, hygienian, kumit, kalsarit ja siteet, ihan koko perheelle. Oma asia sitten jos menee enempi kuin y. Tai jos toinen on laittanut ostoslistaan jotain poikkeuksellista, vaikka hiihtomonot.... niin niitä voi sitten sumplia johonkin suuntaan ja vaikka maksattaa jonkin oman lasku tilalle, ihan siirtelemättä rahaa sulle-mulle lainkaan.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:11"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 22:36"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:52"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:26"]
Miten te jaksatte vakavassa parisuhteessa tai avioliitossa laskea rahoja/puolittaa kuluja/ miettiä prosenttiosuuksia?
[/quote]
Mitä miettimistä siinä on? Kumpikin tietää vuositulonsa, ja vuositulojen suhteessa siirtyy joka kuukausi rahaa omilta tileiltä yhteiselle taloustilille (johon kummallakin on käyttöoikeus ja kortti). Tämä tapahtuu täysin automaattisesti. Enpä nyt äkkiä keksi yksinkertaisempaa tapaa varmistaa, että yhteiset menot jakaantuvat reilusti. -2
[/quote]
Perhe nyt vaan sattuu olemaan yksikkö, siinä sulle sitä reiluutta, onneksi tuollaisiin katkeriin pilkunnussijoihin en ole oikeassa elämässä törmännyt. Kai sinä lasket senkin kuka nostaa roskan lattialta että tulee tasan nostettua?
[/quote]
Meilläkin on noin, että kummankin omalta tililtä siirtyy automaattisesti kerran kuussa rahaa yhteiselle taloustilille, josta maksamme esim. kaikki ruokaostokset, lapsen tarvikkeet ja muut yhteiset ostokset. Mikä siinä on niin kamalaa tai katkeraa?
[/quote][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:52"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:26"]
Miten te jaksatte vakavassa parisuhteessa tai avioliitossa laskea rahoja/puolittaa kuluja/ miettiä prosenttiosuuksia?
[/quote]
Mitä miettimistä siinä on? Kumpikin tietää vuositulonsa, ja vuositulojen suhteessa siirtyy joka kuukausi rahaa omilta tileiltä yhteiselle taloustilille (johon kummallakin on käyttöoikeus ja kortti). Tämä tapahtuu täysin automaattisesti. Enpä nyt äkkiä keksi yksinkertaisempaa tapaa varmistaa, että yhteiset menot jakaantuvat reilusti. -2
[/quote]
Perhe nyt vaan sattuu olemaan yksikkö, siinä sulle sitä reiluutta, onneksi tuollaisiin katkeriin pilkunnussijoihin en ole oikeassa elämässä törmännyt. Kai sinä lasket senkin kuka nostaa roskan lattialta että tulee tasan nostettua?
[/quote]
Meilläkin on noin, että kummankin omalta tililtä siirtyy automaattisesti kerran kuussa rahaa yhteiselle taloustilille, josta maksamme esim. kaikki ruokaostokset, lapsen tarvikkeet ja muut yhteiset ostokset. Mikä siinä on niin kamalaa tai katkeraa?
[/quote]
Vaikka ne rahat olisi yhteiset ja yhteisellä tilillä, niin tarvitsee se budjetti ja tulevan suunnittelu kuitenkin tehdä ja päivittää suht tasaisin väliajoin, vaikka vuosittain. Samalla sitten päätetään mikä summa menee yhteisiin ja mikä jää omiin. Samalla mietitään miten rahoitetaan jos toisen on vaikka vaihdettava auto ja mitä remonttia tehdään talolle ja millä (kenen?) rahalla. Ihan normaalia keskustelua meillä.
Meillä mies on lomautettuna, hän maksaa edelleen puolet yhteisistä....koska menot edelleen alittaa tulot. Jos päiväraha ei riittäisi, en tietenkään edellyttäisi että hän käyttäisi säästöjään paikkaamaan tilannetta, vaan silloin minä maksaisin enemmän.
[/quote] Jos mies on lomautettuna, ei kuulosta reilulta että hän maksaa puolet sillä perusteella että menot yhä pienemmät kuin tulot. Jos toinen on työtön / äitiyslomalla / toinen syystä tai toisesta huomattavasti parempituloisenmpi tms., mielestäni on reilua, että ainakin avioliitossa ollessa se maksaa enemmän jolla on suuremmat tulot.
[/quote]
Miksi? Jos lomautetulla on kymppitonnien säästöt ja päivärahastakin jää pari satatasta sukanvarteen joka kk? Palataan asiaan kun se 500 päivää on täynnä.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"] [quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"] Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä. [/quote] Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä. Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2 [/quote] No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako. Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa? Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten. [/quote][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"] [quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"] Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä. [/quote] Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä. Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2 [/quote] No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako. Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa? Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten. [/quote][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"] [quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"] Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä. [/quote] Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä. Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2 [/quote] No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako. Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa? Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten. [/quote] No voi höh :D Tuon voi tehdä myös näin: yhteiset laskut on x ja markettiin menee keskimäärin y. Toinen siirtää laskuihin (x+y)/2 ja toinen saman summan miinus y. Kauppa-asiat hoitaakseen ottanut sitten tuo mitä ostoslistaan on laitettu: ruuan, hygienian, kumit, kalsarit ja siteet, ihan koko perheelle. Oma asia sitten jos menee enempi kuin y. Tai jos toinen on laittanut ostoslistaan jotain poikkeuksellista, vaikka hiihtomonot.... niin niitä voi sitten sumplia johonkin suuntaan ja vaikka maksattaa jonkin oman lasku tilalle, ihan siirtelemättä rahaa sulle-mulle lainkaan.
[/quote]
okei, tottakai näin ja miksi ei? Me nyt ei tosiaan olla haluttu tehdä parisuhteesta saati tästä perheestä mitään yhtälöä, jossa kauppakuitteja aletaan analysoida, varsinkaan kun on noita lapsia, joiden hiihtomonoja sitten ilolla jakaisimme. Anteeksi, mutta x +y/2 ja sitten vielä sumplimisella kenen hiihtomonot maksoi ja mitä, kuulostaa aika työläältä. Itse en jaksaisi kymmeniä vuosia setviä monojen kustannuksia, vaan ajattelen, että kaikki mikä tulee on yhteustä ja petheen yhteiseen hyvään se myäs käytetään. Mutta ehkä kyseesssä on ikäero?
Mikä ihme näitä ihmisiä vaivaa. Ollaan yhtä perhettä mutta centtejä lasketaan ettei toinen saa mitään enempää? Meillä alusta asti kaikki yhteistä pelataan samassa joukkueessa. Tulot yhteiselle tilille johon molemmilla kortti.
Me olemme yhdessä, koska tahdomme jakaa elämän toistemme kanssa. ja siksi elintasomme on juuri se minkä yhdessä molempien rahat yhteenlaskettuna mahdollistaa. Tulomme ovat vaihdelleet paljonkin vuosien saatossa, mutta koskaan rahasta ei ole ollut kiistaa. Se maksaa, jolla on rahaa tai mikäli molemmilla on, se maksaa, joka ehtii. Kaikki menee meidän yhteiseen hyvään ja yhteiseen elämään. Kumpikin on vastustanut alusta asti ajatusta, että rahoja ruvettaisiin jaottelemaan sinun ja minun rahoihin. Yhteinen elämä, yhteiset rahat.
Mä olen hämmentynyt että näin monella on jaetut menot ja omat rahat.. Onko teillä jotka jaatte menot tulojen mukaan paljon omia menoja mihin te haluatte ne omat rahat säästää? Vai varaudutteko jo siihen tulevaan eroon? Ei ihme että niitä eroja tulee kun se pidetään kokoajan mielessä takaporttina ja vaihtoehtona..
Me ollaan oltu yhdessä 4 vuotta ja naimisissa reilun vuoden ja koko tämän ajan ei ole ollut mun ja sun rahoja vaan yhteiset. Jos minä lähden tyttöjen kanssa ulos tai risteilylle tai mies lähtee kavereidensa kanssa niin rahat otetaan siltä tililtä missä sitä on, vaikka onkin "oma" meno. Kaupan kassalla maksaa se kumpi siihen kassan kohdalle sattuu ensin. Kaikenlisäksi näin on ollut kaikissa suhteissani.. Kaikki tekee kuitenkin omalla tyylillään ja en tuomitse vaan vilpittömästi ihmettelen kun en ole ikinä itse tälläiseen törmännyt ja se tuntuu todella ahdistavalta ajatukselta...
Ei me niitä lasketa. Yhdessä omistetaan ja käytetään.. en jaksaisi kaikkea puolittaa, menee liian tarkaksi meille, toki ymmärrän ihmisiä, jotka haluavat maksaa tarkasti puolet menoista. Tärkeintä, että molemmilla on rahaa, toisia rakastetaan ja eikä käytetä toista hyväkseen rahan suhteen.
Ei kaikki voi laittaa yhteisiä rahoja, ihmiset on erilaisia, tunnen pariskunnan, jossa nainen on aika holtiton rahan suhteen, ei se kiva ole miehellekkään raataa ja nainen vaan ostelee.. tai toisinpäin.
Meille on alusta asti ollut selvää, että kaikki on yhteistä. Tällä hetkellä minulla ei ole tuloja, miehen tienaamilla rahoilla eletään. Toisaalta taas säästötililläni on rahaa ja asumme omistamassani asunnossa ja nämä säästöt + asuntoni myynnistä saatavat rahat käytetään tulevaan omakotitaloomme, jonka omistussuhde tulee olemaan 50/50. Rahaa on sen verran, että tulemme toimeen ja niillä rahoilla maksetaan kaikki yhteiset ja ns. omat menot. Sillä ei merkitystä mistä ne rahat tulevat ja kuka ne tienaa, yhteisiä ne kuitenkin ovat.
Meillä on niin erilaiset tulot ja tapa käyttää rahaa, että rahasta tuli aluksi jatkuvasti riitaa kun muutama vuosi häiden jälkeen mentiin täysin yhteisillä rahoilla. Viimeiset 12 vuotta on ollut käytössä systeemi, että kummankin palkasta menee 2/3 taloustilille, josta maksetaan lainanlyhennykset, laskut ja muu eläminen ja sen lopun voi kumpikin vaikka polttaa takassa jos siltä tuntuu. Yli jäävät talousrahat siirretään kuukausittain puoliksi huvittelukassaan (matkustelu ym) ja puoliksi yhteiseen 'varakassaan', josta tarvittaessa maksetaan isompia yhteisiä ostoksia kuten auto, kalliimmat huonekalut, remontit ja muut isommat yllättävät menot.
Toimii meillä, rahasta ei ole tarvinnut enää tapella ja arki pyörii ilman että tarvitsee koko ajan laskea mitä kumpikin maksaa ja kuluttaa tai pohtia että onko se uusi kenkäpari tai miehen elektroniikkahärpäke tosiaan tarpeellinen.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"]
Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä.
[/quote]
Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.
Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2
[/quote]
Miten niin eivät ole yhteisiä? Kyllä ne ovat koko ajan olleet yritys "R:n perheen" rahoja, josta on maksettu menot ja jos jotain on jäänyt viivan alle, ovat ne menneet "firman" uusiin investointeihin.
Jokainen saa tietenkin luoda omanlaisensa käytännöt, mutta ihmettelen, jos avioliitossa puolisoilla on erilainen elintaso. Keittiöpsykologina sanon, ettei sellaisessa kodissa onni kauaa kestä.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:41"]
Jos on lapsia, paras tapa on, että kaikki tulot pistetään yhteen ja siitä maksetaan menot ja lopuista sovitaan tilannekohtaisesti.
[/quote]
Miksi ihmeesä olisi? Lapsista koituvat kulut voidaan laskea yhteisiin menoihin, ja ne voidaan jakaa tulojen suhteessa siinä kuin kaikki muutkin yhteiset menot. -2
[/quote]
Tota, sä kirjoitat noin pintapuolisesti fiksun oloisesti, mutta jokin tuossa sun logiikassasi mättää. Sun alkuperäinen väitteesi oli, ettei puolitusmetodille ole mitään perustelua vaan se on mielivaltaista. Eli sun mielestäsi ainut oikea tapa olisi jakaa menot tulojen kanssa samassa suhteessa.
[/quote]
Ei ollut näin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, menojen jakaminen puoliksi siksi, että kumpikin todella aiheuttaa saman verran yhteisiä menoja, on perusteltua. Menojen jakaminen puoliksi, koska taloudessa sattuu olemaan kaksi ihmistä, ei sen sijaanole perusteltua. Teillä saattaa olla niin, että kumpikin aiheuttaa saman verran yhteisiä menoja, mutta näin ei suinkaan välttämättä ole. Pariskunnasta toinen saattaa ajaa yhteiskäytössä olevalla autolla paljon toista enemmän, käyttää enemmän alkoholia, syödä huomattavasti enemmän ruokaa ja niin edelleen. Tämä täytyy laskemala varmistaa... tai sitten vain jakaa yhteiset menot tulojen suhteessa "jokainen kykyjensä mukaan" -periaatteen mukaisesti. -2