Yhteisten menojen maksaminen parisuhteessa!

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:12"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 11:53"]

Ehkä tätä voisi oikeudenmukaisuuden sijaan perustella enemmän rakkaudella, itselle se merkitsee sitä että haluaa tehdä kaikkensa jotta toisella olisi hyvä olla. 

[/quote]

Miksi ihmeessä yhteisten menojen oikeudenmukainen jakaminen sulkisi pois sen, että haluaa aktiivisesti edistää toisen hyvää? Kyllä meillä ainakin molemmat käyttävät erittäin mielellään rahaa toisen hyvinvoinnin vuoksi sekä maksamalla osuutensa kauppalaskusta että tarjoamalla toiselle illallisen hyvässä ravintolassa. Tämä jälkimmäinen ei ole edes mahdollista taloudessa, jossa kummallakin on täysi käyttöoikeus molempien rahoihin. -2

[/quote]

Miten se toinen voi käyttää rahaa toisen hyvinvointiin jos hänellä ei sitä ole? Miten hän voi koskaan tarjota toiselle mitään, kun ei ole mistä tarjota? Miten se on hyvää että suhteen toinen osapuoli on täysin riippuvainen toisen armopaloista? Jos haluaa jotakin kivaa, niin täytyy odottaa että toinen sen sinulle ostaa? Näin mä ymmärsin sen että kun joissakin suhteissa menot laitetaan tasan puoliksi ja toiselle ei jää näiden pakollisten menojen jälkeen penniäkään, toiselle taas jää rahaa harrastaa, käydä ulkona, ostaa merkkivaatteita jne.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:18"]

Miten se toinen voi käyttää rahaa toisen hyvinvointiin jos hänellä ei sitä ole? Miten hän voi koskaan tarjota toiselle mitään, kun ei ole mistä tarjota? Miten se on hyvää että suhteen toinen osapuoli on täysin riippuvainen toisen armopaloista? Jos haluaa jotakin kivaa, niin täytyy odottaa että toinen sen sinulle ostaa? Näin mä ymmärsin sen että kun joissakin suhteissa menot laitetaan tasan puoliksi ja toiselle ei jää näiden pakollisten menojen jälkeen penniäkään, toiselle taas jää rahaa harrastaa, käydä ulkona, ostaa merkkivaatteita jne.

[/quote]

Siksihän ne yhteiset menot jaetaan tulojen suhteessa, jotta kummallekin jää myös omaa rahaa. -2

meillä mies tienaa yli 4000e kk ja itse olen vielä opiskelija eli max. tuloni ovat 1500e kk. silti maksamme kaikki puoliksi ja koska minä niin haluan. en halua elää toisen siivellä. Kun valmistun en tule siltikään tienaamaan kun ehkä 2500-3000e ja silti haluan että kaikki menee puoliksi. voinhan itse koulttautua vaikka lääkäriksi jos haluan ja tienata paljon rahaa jos siltä tuntuu, mutta näin on toiminut meillä.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:18"]

[/quote]

 menot laitetaan tasan puoliksi ja toiselle ei jää näiden pakollisten menojen jälkeen penniäkään

[/quote]

Menot on liian suuret, niitä voinee pienentää. Voihan sinne yhteisiin menoihin laittaa vaikka satkun humputtelurahaa molemmille tai toiselle, jos niin haluatte.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:18"]

Miten se toinen voi käyttää rahaa toisen hyvinvointiin jos hänellä ei sitä ole? Miten hän voi koskaan tarjota toiselle mitään, kun ei ole mistä tarjota? Miten se on hyvää että suhteen toinen osapuoli on täysin riippuvainen toisen armopaloista? Jos haluaa jotakin kivaa, niin täytyy odottaa että toinen sen sinulle ostaa? Näin mä ymmärsin sen että kun joissakin suhteissa menot laitetaan tasan puoliksi ja toiselle ei jää näiden pakollisten menojen jälkeen penniäkään, toiselle taas jää rahaa harrastaa, käydä ulkona, ostaa merkkivaatteita jne.

[/quote]

Siksihän ne yhteiset menot jaetaan tulojen suhteessa, jotta kummallekin jää myös omaa rahaa. -2

[/quote]

No eikös se just ollut ideana tossa viestissä mihin aloit kommentoimaan? Että miksi jakaminen tulojen suhteessa on ok. :D

Eikö näitten fifty-fifty -jankkaajien mielestä perheellä ole tarvis pitää yhteneväistä elintasoa? Yleensä lapsetkin ovat molempien, eikä pitäisi itsekkäästi ajatella, että "mulla nyt on tonni kuussa enemmän, mutta enpä anna tästä mitään ylimäärästä kellekään". Eikö siinä omat lapsetkin kärsi? Ja miksi oma puoliso olisi niin vähäarvoinen, ettei halua tähän "sijoittaa", samoin omaan kotiin, omiin lapsiin?

Minä ainakin käytän ylimääräiset rahat perheen ja kodin hyväksi, ja toivon miehenikin niin tekevän, eikä tunkevan johonkin takataskuun minä-itse-periaatteella.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:18"]

[/quote]

 menot laitetaan tasan puoliksi ja toiselle ei jää näiden pakollisten menojen jälkeen penniäkään

[/quote]

Menot on liian suuret, niitä voinee pienentää. Voihan sinne yhteisiin menoihin laittaa vaikka satkun humputtelurahaa molemmille tai toiselle, jos niin haluatte.

[/quote]

Haluaako toinen pienentää menoja jos siihen ei hänellä ole rahallisesti tarvetta? Ja jos humputtelurahaa laitetaan vain toiselle niin sehän jo yksistään vesittää idean tasajaosta. 

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:27"]

No eikös se just ollut ideana tossa viestissä mihin aloit kommentoimaan? Että miksi jakaminen tulojen suhteessa on ok. :D

[/quote]

Kommentoin lähinnä tuota, ettei asiaa tarvitsisi tai kannattaisi perustella oikeudenmukaisuudella vaan rakkaudella. Kun menot jaetaan tulojen suhteessa, saa molemmat. -2

En tiedä minkä ikäisiä olette, ilmeisesti osin aika nuoria, kun on näitä opiskelija versus 4000 € tienaavia.

Itse olen nyt 45-vuotias ja ollut saman ihmisen kanssa 24 vuotta, naimississa 20 vuotta. Me olemme niin monet mutkat meneet läpi, että kaikki mitä tulee, on yhteistä. Muistaakseni oli jo aika alkutaipaleelta lähtien. En kyllä oikeasti muista miten vuokran opiskeluaikoina jaoimme, kaipa se meni aikalailla puoliksi, köyhiä kun kumpikin olimme.

Minä olen tinkinyt omasta urastani ollen kotona kolme vuotta hänen työkomennuksensa vuoksi ulkomailla, toisaalta hän jätti yhden lupaavan komennuksen käyttämätä perheen vuoksi. Plus tiettyä äitiyslomat ja hoitovapaat olen ollut kotona. Meillä on kolme teini-ikäistä lasta ja talo, josta lainaa vielä jonkin verran. Yhdessä ollaan maksettu se pois laskematta sitä, kumpi on jossakin kuussa enemmän maksanut. Tai vaikka noiden vuosien aikana, kun olin ilman töitä ulkomailla, elimme täysin miehen tuloilla. Uran alussa minä taas tienasin enemmän kuin mieheni, kun sain loistopaikan harjoittelun asniosta.

Ainoa jossa olemme pitäneet tiukan eron asiaan, ovat vanhempiemme perinnöt, erli kaksi kappaletta kesämökkejä, joilla tunnearvoa ja myös suurta rahallista arvoa (merenantakiinteistöt alle 100 km Helsingistä).Itseasiassa myös perintöinä saadut rahat on käytetty talolainaan tai laitettu yhteiseen säästöön. Ainoastaan nämä mökit on jo testamentissa suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 18:34"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:23"]

Pariskunnasta toinen saattaa ajaa yhteiskäytössä olevalla autolla paljon toista enemmän, käyttää enemmän alkoholia, syödä huomattavasti enemmän ruokaa ja niin edelleen. Tämä täytyy laskemala varmistaa... tai sitten vain jakaa yhteiset menot tulojen suhteessa "jokainen kykyjensä mukaan" -periaatteen mukaisesti. -2

[/quote]

Nuo kaksi vaihtoehtoista periaatettahan voivat olla myös aivan vastakkaiset, nimittäin kuka sanoo että juuri se suurituloisempi myös lotraisi suihkussa pidempään, käyttäisi paljon sähköä vieviä laitteita, ajelisi autolla päivät pitkät, söisi enemmän jne. Entä jos se on se pienituloisempi, joka kuitenkin kuluttaa niitä yhteisiä juttuja enemmän. Mun mielestä tuossa "se maksaa enemmän joka kuluttaa enemmän" -periaatteessa sentään on logiikkaa ja ymmärrän sen oikeudenmukaisuuden, mutta tuo "kykynsä mukaan" -periaate taas ei mielestäni kerro oikeudenmukaisuudesta välttämättä mitään, sillä voihan olla, että se enemmän tienaava onkin paljon säästäväisempi siinä missä vähemmän tienaava kuluttaa yhteisiä resursseja enemmän.

Toisin sanoen tuon "kykynsä mukaan"-periaatteen logiikka/perustelut piilee pakostakin jossakin ihan muussa kuin siinä, miten paljon kukin kuluttaa vaikkapa nyt sitä ruokaa tai sähköä. Ja se perustelu voi olla ihan totaalisesti ristiriidassa taas sen käyttöön perustuvan logiikan kanssa. Kykynsä mukaan -logiikassa ei siis olla lainkaan kiinnostuneita siitä kuka kuluttaa enemmän. Se, joka panostaa vähemmän saattaa kuitenkin käyttää vaikka miten paljon enemmän.

[/quote]

Kyllä, nuo periaatteet ovat tosiaan toisistaan täysin erilliset, eivätkä ne välttämättä toteudu samaan aikaan.  Toivottavasti en ole antanut ymmärtää muuta. Pidän itse siis parempana yhteisten kulujen jakamista tulojen suhteessa, mutta ymmärrän, miksi joku voisi haluta jakaa ne myös siinä suhteessa, jossa kumpikin kuluja aiheuttaa. Tämän ei tarvitse tarkoittaa mitään vessapaperinpalojen laskemista. Esimerkiksi vegaanille voi olla eettisistä syistä tärkeää, että puoliso maksaa kalliin lihansyöntinsä kustannukset itse suurempana osana kauppalaskusta. -2

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:56"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"] [quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"] Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä. [/quote] Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.  Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2 [/quote] No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako. Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä  OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa? Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten. [/quote][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"] [quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"] Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä. [/quote] Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.  Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2 [/quote] No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako. Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä  OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa? Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten. [/quote][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 16:03"] [quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:58"] Luin tätä keskustelua ja huokasin syvään. Mietin, miten monelta huolelta ja laskelmalta olemme säästyneet, kun olemme koko ajan ajatelleet, että tämä meidän avioliitto(ja lapset) on yhteisyritys, perhe, jossa ei ole minun ja sinun rahoja vaan meidän yhteisiä. [/quote] Voitte toki ajatella mitä haluatte, mutta rahanne eivät todellisuudessa ole yhteisiä.  Miltä laskelmilta olette muuten mielestäsi välttyneet? -2 [/quote] No ainakin meillä on yli 20 vuoden yhteiden taipaleen ajalta täysin mahdotonta alkaa laskea sitä, mitä kukakin jossain vaiheessa tienasi ja kuka niistä rahoista mitäkin maksoi, kun tosiaan kuvaan on kuulunut milloin kummallakin parempi tulotaso ja noita ulkomaankomennuksia myös. Siis ihan oikeassa ja elävässä elämässä. Näin valitsimme jo suhteen alussa ja taaksepäin katsoessa suorastaan naurattaisiis joku sulle-mulle-mulle-sulle jako. Tässä kussa sä jäit mulle velkaa 328,35 €, kun mä ostin pullon ketsuppia (mulle 2/3 osaa, sulle 1/3) ja sulle Tampaxia (kaikki sulle) sekä 485 g jauhelihaa (josta 1/3 sulle) sekä  OMO-pesujauhetta, 1/2 osaa sulle sekä 8 kpl banaaneja, lasketaan kulu sen mukaan kuinka monta me kukin syödään. Miten mahdolliset kondomikulut jaetaan? Se joka sai, maksaa? Voi kamala. Mutta siis ilmeisen tavallista. Mikäs siinä sitten. [/quote] No voi höh :D Tuon voi tehdä myös näin: yhteiset laskut on x ja markettiin menee keskimäärin y. Toinen siirtää laskuihin (x+y)/2 ja toinen saman summan miinus y. Kauppa-asiat hoitaakseen ottanut sitten tuo mitä ostoslistaan on laitettu: ruuan, hygienian, kumit, kalsarit ja siteet, ihan koko perheelle. Oma asia sitten jos menee enempi kuin y. Tai jos toinen on laittanut ostoslistaan jotain poikkeuksellista, vaikka hiihtomonot.... niin niitä voi sitten sumplia johonkin suuntaan ja vaikka maksattaa jonkin oman lasku tilalle, ihan siirtelemättä rahaa sulle-mulle lainkaan.

[/quote]

okei, tottakai näin ja miksi ei? Me nyt ei tosiaan olla haluttu tehdä parisuhteesta saati tästä perheestä mitään yhtälöä, jossa kauppakuitteja aletaan analysoida, varsinkaan kun on noita lapsia, joiden hiihtomonoja sitten ilolla jakaisimme. Anteeksi, mutta x +y/2 ja sitten vielä sumplimisella kenen hiihtomonot maksoi ja mitä, kuulostaa aika työläältä. Itse en jaksaisi kymmeniä vuosia setviä monojen kustannuksia, vaan ajattelen, että kaikki mikä tulee on yhteustä ja petheen yhteiseen hyvään se myäs käytetään. Mutta ehkä kyseesssä on ikäero?

[/quote]

Siihen laskemiseen menee tosiaan se viisi sekuntia ylimääräistä työtä vuodessa. Miksi se on liikaa kustannusten oikeudenmukaisesta jaamisesta? -2

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:12"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:01"]

Kai ne teidän puolittajien miehet on pieniruokaisia, etteivät syö kallista lihaa ja leikkelettä teidän pussista?

[/quote]

Kyllä. Ja mies kyllä joskus saattaa ostaa koko ruokaostokset omaan piikkiinsä myös eli mitään sairaalloista senttien laskemista ei harrasteta. Pidän aivan luonnollisena tätä puolittamissysteemiä. En mä koe, että mua kuuluu elättää. Lapsia ei ole, siinä tapauksessa muu systeemi olisi varmasti järkevämpi.

10
[/quote]
Avio ja avopuolisolla on lain mukaan toistensa elättämisvelvollisuus.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 13:08"]

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:12"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:01"] Kai ne teidän puolittajien miehet on pieniruokaisia, etteivät syö kallista lihaa ja leikkelettä teidän pussista? [/quote] Kyllä. Ja mies kyllä joskus saattaa ostaa koko ruokaostokset omaan piikkiinsä myös eli mitään sairaalloista senttien laskemista ei harrasteta. Pidän aivan luonnollisena tätä puolittamissysteemiä. En mä koe, että mua kuuluu elättää. Lapsia ei ole, siinä tapauksessa muu systeemi olisi varmasti järkevämpi. 10 [/quote] Avio ja avopuolisolla on lain mukaan toistensa elättämisvelvollisuus.

[/quote]

avopuolisolla ei ole.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:00"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 11:30"]

Haluaisiko joku kertoa rautalankaperustelun sille, miksi menojen jakaminen puoliksi ei ole oikeudenmukaista, mutta menojen jakaminen tulojen suhteessa on?

[/quote]

Tulojen suhteessa jakaminen on oikeudenmukaista, koska se liittyy kykyyn: se, joka voi maksaa enemmän, maksaa enemmän. Vähän niin kuin tilanne, jossa vahvempi, kantaa vähän suuremman osan ostoksista kotiin. Käytön mukaan jakaminen on puolestaan oikeudenmukaista, koska se liittyy tarpeeseen: se, joka käyttää enemmän, maksaa myös enemmän. Vähän niin kuin tilanne, jossa ruokajuomaksi vettä nauttinut maksaa pienemmän osan kaveriporukan ravintolalaskusta kuin kokonaisen viinipullon tyhjentänyt.

Puoliksi jakaminen ei ole oikeudenmukaista, koska se perustuu vain osapuolien lukumäärään, ei mihinkään arvoon tai periaatteeseen. Jos tasajaon tuloksena käytät 500 euroa yhteisiin menoihin, tällä summalla ei ole mitään tekemistä sen enempää maksukykysi kuin tarpeidesikaan kanssa. Se on täysin mielivaltainen jako. -2

[/quote]

No ensinnäkin siitä siitä yhteisestä potista kulutamme saman verran, eli mies ei esim. syö kolminkertaisesti minuun verrattuna tai mitään sellaista. Toiseksi tuo tasajako, eli se yhteinen budjetti johon kumpikin laittaa saman verran, on tehty minun elintasoni/kykyni perusteella. Ja jos mies haluaa esim. ulos syömään niin hän tarjoaa sitten molemmille. En vieläkään onnistu löytämään tästä epäoikeudenmukaisuutta.

No ei kai kukaan jumalauta ala mitään prosenttiosuuksia laskemaan! Kaikki rahat vaan samalle tilille ja sieltä maksetaan.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 13:20"]

No ei kai kukaan jumalauta ala mitään prosenttiosuuksia laskemaan! 

[/quote]

Prosenttiosuuden laskemiseen menee alle viisi sekuntia. Mielestäni aika pieni vaivannäkö oikeudenmukaisuuden vuoksi. Eikö sinusta? -2

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:00"]

Puoliksi jakaminen ei ole oikeudenmukaista, koska se perustuu vain osapuolien lukumäärään, ei mihinkään arvoon tai periaatteeseen.

[/quote]

Miten niin se ei ole periaate, että kumpikin maksaa oman osuutensa esim. vuokrasta?

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:27"]

Miten se on hyvää että suhteen toinen osapuoli on täysin riippuvainen toisen armopaloista? Jos haluaa jotakin kivaa, niin täytyy odottaa että toinen sen sinulle ostaa?

[/quote]

Ihan yhtä laillahan sekin on armopala, että toisen tarvitsee maksaa vaikkapa asumisesta vain 20 % kun toinen maksaa 80 %. Mä en ymmärrä miten se asia muka tuolla tavalla järjesteltynä jotenkin muuttuu.

Meillä maksaa se jolla on enemmän rahaa, koska ei haluta että toinen joutuu köyhäilemään ja toinen voi elellä leveästi. Tilanne on vuosien varrella vaihdellut. Olin pitkään suhteellisen hyvin palkatussa työssä, kun mies oli opiskelija. Maksoin käytännössä kaiken, mies sai käyttää opintotukensa mihin halusi. Nyt olen pari vuotta tienannut huonosti ja mies taas paremmin, hän maksaa suuremman osan kuluista. Kumpikin käyttää rahaa järkevästi eikä rahasta ole koskaan riidelty. Luotan miehen arvostelukykyyn ja hän minun. Eri asia olisi jos toisen rahankäyttö olisi holtitonta, sitten pitäisi varmaan miettiä tarkemmin. Ainoa asia joka ollaan jaettu suurinpiirtein tasan on omaisuus. Eli toinen auto on miehen nimissä, toinen minun ja osuus kämpästä on molemmilla puolet.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 12:27"]

Eikö näitten fifty-fifty -jankkaajien mielestä perheellä ole tarvis pitää yhteneväistä elintasoa? Yleensä lapsetkin ovat molempien, eikä pitäisi itsekkäästi ajatella, että "mulla nyt on tonni kuussa enemmän, mutta enpä anna tästä mitään ylimäärästä kellekään". Eikö siinä omat lapsetkin kärsi? Ja miksi oma puoliso olisi niin vähäarvoinen, ettei halua tähän "sijoittaa", samoin omaan kotiin, omiin lapsiin? Minä ainakin käytän ylimääräiset rahat perheen ja kodin hyväksi, ja toivon miehenikin niin tekevän, eikä tunkevan johonkin takataskuun minä-itse-periaatteella.

[/quote]

No ei ole niitä lapsia.