Kape Aihisen pojat viikko-viikko systeemillä ja silti maksaa reilun tonnin elatusapua exälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen pitkäaikaistyötön ja lapsen isä tienaa yli 3000e. En saa senttiäkään elareita vaikka mä kustannan lapselle kaiken. Isällään saa vain ruokaa.

3000 e ei ole mikään ihmeellinen liksa. Tuosta jää käteen reilu 2000 e. Asumiseen menee helposti 1000 e. Onko lapsella miehen luona miehen ostamat vaatteet, harrastusvälineet, huonekalut ym. vai maksatko toisiaan aivan kaiken?

Miehen tulisi kuitenkin osallistua vaate/harrastus ym. kuluihin ja jo hän ei niin nyt tee, niin haet vaikka oikeuden kautta elareita. Saat sitten ainakin minimielarin. Lapselle oikeusapu on ilmainen.

Ei mene asumiseen 1000e kun talo on maksettu ajat sitten. Mä ostan lapselle kaikki vaatteet ja harrastusvälineet. Tuota huonekalu juttua en nyt ymmärrä, onhan siellä isällä huonekalut omasta takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Sulla vähän keulii. -ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Jos toinen vanhempi ei sittenkään maksa omaa puolikastaan, se jää sen vastuulle, jonka nimellä lasku tulee. Nämä elatusmaksuista vänkäävät voivat vallan hyvin jättää oman osuutensa maksamatta. Laskuttavan tahon pitää tehdä puolikkaat laskut kummallekin vanhemmalle, että tilanne olisi reilu. Muussa tapauksessa etävanhempi voi vaikka pantata maksujaan puoli vuotta, mutta lähivanhemman pitää maksaa kaikki laskut ajallaan. Siksi nykyinen elatusmaksusysteemi on hyvä, siinä kiusanteko on paljon vaikeampaa.

Itse asiassa on laissa määriteltyä, että vaikka olisi viikko-viikko, niin isompituloinen maksaa elareita. Meillä mies jäi lasten kanssa vanhaan kotiin, minulla uusi. Entinen mies saa lapsilisät. Maksamme kaikki lasten kulut puoliksi.

Mies voisi saada tämän lisäksi elareita, jos olisin isompituloinen. Siis vaikka maksaisin suuremmankin osan lasten kuluista joka tapauksessa.

Se, joka on lähivanhempi paperilla, on oikeutettu elareihin, maksoi kuka sitten mitä tahansa noin muuten. Maksamasta ei voi kieltäytyä, jos on parempituloinen ja "etä", eli osoite on siellä toisella vanhemmalla, vaikka lapset ovat 50/50. Ei, vaikka maksaisi jo lasten harrastukset, vaatteet ja lääkärikulut kokonaisuudessaan, eikä lähivanhempi maksasi mitään. Lähivanhempi saisi silti edelleen lapsilisät. Luonapitovähennystä saa, mutta se ei kompensoi.

Tiedän tällaisen keissin, jossa lähivanhempi maksattaa kaiken "etällä", jolla lapset puolet ajasta ja "etä" maksaa myös melkein kaikki lasten kulut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Jos toinen vanhempi ei sittenkään maksa omaa puolikastaan, se jää sen vastuulle, jonka nimellä lasku tulee. Nämä elatusmaksuista vänkäävät voivat vallan hyvin jättää oman osuutensa maksamatta. Laskuttavan tahon pitää tehdä puolikkaat laskut kummallekin vanhemmalle, että tilanne olisi reilu. Muussa tapauksessa etävanhempi voi vaikka pantata maksujaan puoli vuotta, mutta lähivanhemman pitää maksaa kaikki laskut ajallaan. Siksi nykyinen elatusmaksusysteemi on hyvä, siinä kiusanteko on paljon vaikeampaa.

Mikä estää heti ensimmäisen laiminlyönnin tapahduttua asiasta ilmoittamisen? Miksi kiusantekoa katselisi yhtään sen pidempään? https://www.minilex.fi/a/elatussopimuksen-laiminlyönti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Jos toinen vanhempi ei sittenkään maksa omaa puolikastaan, se jää sen vastuulle, jonka nimellä lasku tulee. Nämä elatusmaksuista vänkäävät voivat vallan hyvin jättää oman osuutensa maksamatta. Laskuttavan tahon pitää tehdä puolikkaat laskut kummallekin vanhemmalle, että tilanne olisi reilu. Muussa tapauksessa etävanhempi voi vaikka pantata maksujaan puoli vuotta, mutta lähivanhemman pitää maksaa kaikki laskut ajallaan. Siksi nykyinen elatusmaksusysteemi on hyvä, siinä kiusanteko on paljon vaikeampaa.

Mikä estää heti ensimmäisen laiminlyönnin tapahduttua asiasta ilmoittamisen? Miksi kiusantekoa katselisi yhtään sen pidempään? https://www.minilex.fi/a/elatussopimuksen-laiminlyönti

Hirveästi lisää työtä lähivanhemmalle. Mutta mitäpä se ilkeää etävanhempaa haittaa, pääasia, että saa kiusata eksää ja lapsiaan. Ajallaan tuleva sovittu summa on kaikkien kannalta kaikkein helpoin ja reiluin tapa hoitaa elatusmaksu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Jos toinen vanhempi ei sittenkään maksa omaa puolikastaan, se jää sen vastuulle, jonka nimellä lasku tulee. Nämä elatusmaksuista vänkäävät voivat vallan hyvin jättää oman osuutensa maksamatta. Laskuttavan tahon pitää tehdä puolikkaat laskut kummallekin vanhemmalle, että tilanne olisi reilu. Muussa tapauksessa etävanhempi voi vaikka pantata maksujaan puoli vuotta, mutta lähivanhemman pitää maksaa kaikki laskut ajallaan. Siksi nykyinen elatusmaksusysteemi on hyvä, siinä kiusanteko on paljon vaikeampaa.

Mikä estää heti ensimmäisen laiminlyönnin tapahduttua asiasta ilmoittamisen? Miksi kiusantekoa katselisi yhtään sen pidempään? https://www.minilex.fi/a/elatussopimuksen-laiminlyönti

Hirveästi lisää työtä lähivanhemmalle. Mutta mitäpä se ilkeää etävanhempaa haittaa, pääasia, että saa kiusata eksää ja lapsiaan. Ajallaan tuleva sovittu summa on kaikkien kannalta kaikkein helpoin ja reiluin tapa hoitaa elatusmaksu.

No toki. Kaikkihan nämä ovat niitä ongelmatapauksia, jos säätöä tulee. Systeemin tulisi olla joustavampi, nyt se mahdollistaa sen etävanhemman hyväksikäytön, tuolla em. ääripäällä sen lähivanhemman kiusaamisen, joten koko systeemin tulisi olla noiden välistä. Vahingon minimoinnistahan tässä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista, mutta jatka toki puhumista yleisellä tasolla Kapen maksamista elareista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista, mutta jatka toki puhumista yleisellä tasolla Kapen maksamista elareista.

Mä vai? En sanallakaan ole puhunut sun elareista. Minkä mä sille voin, jos sä puhut itsestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista, mutta jatka toki puhumista yleisellä tasolla Kapen maksamista elareista.

Mä vai? En sanallakaan ole puhunut sun elareista. Minkä mä sille voin, jos sä puhut itsestäsi?

Ja missähän kohtaa mä olen sinun mielestäsi puhunut itsestäni? Kyllä noi on ihan yleistettävissä olevia esimerkkejä. Sinun mielipiteistä en välttämättä menisi sanomaan samaa. En nimittäin kyllä tunne yhtäkään isää joka ajattelisin samalla tavalla kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Jos toinen vanhempi ei sittenkään maksa omaa puolikastaan, se jää sen vastuulle, jonka nimellä lasku tulee. Nämä elatusmaksuista vänkäävät voivat vallan hyvin jättää oman osuutensa maksamatta. Laskuttavan tahon pitää tehdä puolikkaat laskut kummallekin vanhemmalle, että tilanne olisi reilu. Muussa tapauksessa etävanhempi voi vaikka pantata maksujaan puoli vuotta, mutta lähivanhemman pitää maksaa kaikki laskut ajallaan. Siksi nykyinen elatusmaksusysteemi on hyvä, siinä kiusanteko on paljon vaikeampaa.

Ihan samalla tapaa sen elatuksen voi jättää tällä systeemillä maksamatta jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista, mutta jatka toki puhumista yleisellä tasolla Kapen maksamista elareista.

Mä vai? En sanallakaan ole puhunut sun elareista. Minkä mä sille voin, jos sä puhut itsestäsi?

Ja missähän kohtaa mä olen sinun mielestäsi puhunut itsestäni? Kyllä noi on ihan yleistettävissä olevia esimerkkejä. Sinun mielipiteistä en välttämättä menisi sanomaan samaa. En nimittäin kyllä tunne yhtäkään isää joka ajattelisin samalla tavalla kanssasi.

Kapea en tosin tunne kuin julkisuudesta mutta hiukan epäilen että hänkään olisi kanssasi samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista, mutta jatka toki puhumista yleisellä tasolla Kapen maksamista elareista.

Mä vai? En sanallakaan ole puhunut sun elareista. Minkä mä sille voin, jos sä puhut itsestäsi?

Ja missähän kohtaa mä olen sinun mielestäsi puhunut itsestäni? Kyllä noi on ihan yleistettävissä olevia esimerkkejä. Sinun mielipiteistä en välttämättä menisi sanomaan samaa. En nimittäin kyllä tunne yhtäkään isää joka ajattelisin samalla tavalla kanssasi.

Nyt sä sekoilet. Ei sun sanoja: ” Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista”. Se olet nyt sinä, joka väittää mun puhuneen susta ja väität musta ja mun ajatuksista omiasi. Tässä lainatussa ketjussa ei kertaakaan ole puhuttu minusta. Kovasti kyllä yritetty udella, mutta se nyt ei yllätä yhtään. Sä et edes tiedä mun sukupuolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemin pitäisi mennä niin, että rahaa ei maksettaisi suoraan exälle vaan laskuja vastaan maksettaisiin oma osuus. Ja luonnollisesti osto edellyttäisi molempien hyväksyntää. Eli omalla rahalla saisi ostaa mitä tahansa, mutta yhteisellä rahalla vain sen minkä molemmat hyväksyy.

Toivottavasti tällaisen systeemin ehdottaja vain pelleilee.

Haluaisin kuulla tällaisen ehdoittajalta ideat miten käytännössä sovittaisiin esim seuraavat asiat

- lähivanhempi käy kaupassa ja ostaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselle. Pitääkö hänen siis ennen kassalle menoa soittaa etäälle että sopiiko että ostan lapsille banaaneja, 300g lohta, maitoa jne? Ja pitääkö ostokset maksaa erikseen esim ostaa lohta

kahdessa paketissa joista toisessa äidin lohi ja toisessa lasten?

- mitenkäs vaikka haalarin osto. Entä jos etä sanoo että vanha liian pieni menee vielä. Tai sanoo että voi ostaa enintään 10€ haalarin kirpputorilta. Lähivanhemmanko sitten pitäisi koluta viikkoja kirpputoreja sen toivossa että 10€ haalari löytyisi jostain?

- mitä jos toinen haluaa tehdä kiusaa eikä suostu maksamaan maksullisia harrastuksia, antaa lapselle vain omia vanhoja vaatteita ym.

- mitä jos etävanhempi ei suostu maksamaan puolta hoitomaksuista ja sanoo vain että en halua? Mitä tehdään?

Siis varmasti kuittien kanssa voisi onnistua jos vanhemmat todella hyviä ystäviä ja ajattelevat saman suuntaisesti asioista. Harvemmin vaan tällaiset parit eroaa vaan erotaan juuri siksi ettei tulla toimeen tai arvostetaan kovin erilaisia asioita.

Ruokaa ostaa se, jonka luona ollaan, kun eletään viikko-viikko tämä menee tasan luonnostaan.

Harrastukset sovitaan (ja maksetaan) yhdessä. Ei niin että isä maksaa äidin päättämän tai toisinpäin. Hoitolasku voisi mennä päiväkodista molemmille erikseen.

Saako lapsella itsellään olla toiveita harrastuksen suhteen? Lapsi haluaisi jotain maksullista, mutta iskän mielestä kävely on hyvä harrastus, kun se on ilmaista.

Saa, äiti on hyvä ja maksaa vaan ihan itse. Mihin se äidin vastuu katoaa siinä erossa? En mä tajua lainkaan tätä logiikkaa, en lainkaan.

Vahvistit hyvin tässä sen, että miehiä ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi pätkääkään. Lapsen parasta he eivät osaa ajatella, mutta eihän se ole ihme, kun miehen aivot ovat siellä mulkunpäässä.

Taidat olla niitä vanhempia, jotka tekee kaikki valinnat lapsen halujen mukaan? Se, että isä sanoo ettei hän maksa jotakin harrastusta (koska maksaa jo elarit exälle) vain koska lapsi haluaa, ei ole pois lapsen hyvinvoinnista tai tarkoita ettei isää kiinnosta. Jos se äiti haluaa sen harrastuksen sit sille lapselle kustantaa, niin siitä vaan.

Toi sun mulkunpää-hokema muuten on todella lapsellinen ja typerä, se kertoo enemmän sun ÄOsta kuin sun exän.

Tässähän on koko ajan kyse siitä, että elareita ei haluta maksaa vaan siitä, että etä maksaa lapsen kuluja toteutuneiden kulujen mukaan, mutta etä ei suostu maksamaan mitään lapsen harrastusmaksusta. Älkää nyt sotketko asioita keskenään.

Itse sotket. Harrastukset ovat yhdessä päätettäviä ja jos sen toisen päätöksestä huolimatta toinen haluaa tehdä toisin, on se sit omasta pussista. Harrstukset eivät ole pakollinen menoerä.

Maksatko sä lasten kuluista vain pakolliset? Ja sun mielestä elatuskulutkin pitäisi maksaa vain pakollisten menojen mukaan ei sen elatuskyvyn mukaan? Onko joku erehtynyt tekemään sun kanssasi lapsia?

Mistä lähtien keskustelu on ollut muuta kuin yleisellä tasolla? Jos on sovittu, että pakolliset maksetaan puoliksi, niin harrastukset ei sitä ole. Kysynkö mä sun lapsistasi tai oletko eronnut ja millaisin sopimuksin? En. Tiedätkö miksi? Ei kuulu mulle pätkääkään. Mikä saa sut ajattelemaan, että mun asiat kuuluisi sulle? Ja kyllä mun mielestä, jos toinen epäilee, että hänen rahansa eivät mene lapselle vaan exälle, todellakin tulisi toimia em. tavalla.

Elatuskuluja lapsista on vaikka ei oltaisi erottu ja kyllä mies hoitaa niistä muutakin kuin pakolliset.

Toki, onko joku muu muuta väittänyt?

Ei mutta sä vain jotenkin alat puhua mun lasten elareista kun mä puhun lasten kuluista, mutta jatka toki puhumista yleisellä tasolla Kapen maksamista elareista.

Mä vai? En sanallakaan ole puhunut sun elareista. Minkä mä sille voin, jos sä puhut itsestäsi?

Ja missähän kohtaa mä olen sinun mielestäsi puhunut itsestäni? Kyllä noi on ihan yleistettävissä olevia esimerkkejä. Sinun mielipiteistä en välttämättä menisi sanomaan samaa. En nimittäin kyllä tunne yhtäkään isää joka ajattelisin samalla tavalla kanssasi.

Kapea en tosin tunne kuin julkisuudesta mutta hiukan epäilen että hänkään olisi kanssasi samaa mieltä.

Kanssani samaa mieltä mistä? Tiedätkö sä enää kelle ja missä kohtaa sä puhut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viikko-viikko systeemissä ex-puolisolle annettava raha kannattaa antaa vain todistettavasti lapsiin liittyvää kulua vastaan eli alkuperäinen lasku tai ostokuitti. Lähtökohtaisesti ei kannata antaa mitään. Pelkkä ”lapsista on kuluja” ei ole peruste.

Ei KOSKAAN mitään automaattiveloituksia tai vastikkeetonta tilisiirtoa ilman kirjallisia perusteita siitä mihin kulu kohdistuu.

Sitten päivähoidosta pitää tulla kummallekin vanhemmalle hoitomaksu puolitettuna, vakutuuslaskut samoin kuten myös harrastuksista. Luuletko, että rupeavat tuohon?

No varmasti mielummin kuin siihen, että suolletaan exälle rahaa.

Päivähoitotoimistoa ei kiinnosta pätkääkään se, että mies ei halua maksaa osuuttaan päivähoitomaksusta ex-vaimon tilille, ei ne sen takia rupea erikseen jakamaan hoitomaksuja.

No ei niitä tarvii valmiiksi missään jakaa, eiköhän ne vanhemmat osaa laskea.

Pitää jakaa, kun laskuthan pitää postittaa kummallekin vanhemmalle erikseen. Eihän se muuten onnistu, kun sitä puolikasta summaa etä ei voi laittaa lähin tilille.

Sä et osaa tehdä laskua sille toiselle vanhemmalle? Tai se toinen ei osaa kirjoittaa tilisiirtoon ”hoitomaksun puolikas”?

Jos toinen vanhempi ei sittenkään maksa omaa puolikastaan, se jää sen vastuulle, jonka nimellä lasku tulee. Nämä elatusmaksuista vänkäävät voivat vallan hyvin jättää oman osuutensa maksamatta. Laskuttavan tahon pitää tehdä puolikkaat laskut kummallekin vanhemmalle, että tilanne olisi reilu. Muussa tapauksessa etävanhempi voi vaikka pantata maksujaan puoli vuotta, mutta lähivanhemman pitää maksaa kaikki laskut ajallaan. Siksi nykyinen elatusmaksusysteemi on hyvä, siinä kiusanteko on paljon vaikeampaa.

Ihan samalla tapaa sen elatuksen voi jättää tällä systeemillä maksamatta jos haluaa.

Mutta se sujuu silti helpommin, kun jokaisesta appelsiinista ja vessapaperiarkista ei tarvitse tehdä selontekoa.