Minkä ikäinen olit 90-luvun laman aikana? Mitä muistat lamasta ja sen vaikutuksista elämään?

Olin 27-vuotias syksyllä 1990, kun työpaikalla hiljeni tyystin hommat. Syksyyn 1991 asti firma sinnitteli, sitten pistettiin pellolle puolet porukasta. Sain potkut myöhemmästä toisestakin työpaikasta. Syynä oli isot valuuttalainat, joita firmoilla oli. Kaikkialla hiljeni täysin vuosiksi. Lähes kaikki tutut ja sukulaiset potkittiin työpaikoistaan eikä uusia ollut missään. Jotkut tutut kuolivat, koska voivat niin huonosti potkujen jälkeen. Suomi muuttui, alkoi aivan toinen aika. Resupekkojen ja luuserien joukot kasvoivat kasvamistaan. Nokian alettua kukoistaa ja Eu:hun liityttyä lama ja köyhät unohdettiin. Nykyiset ongelmat ovat paljolti seurausta Lipposen hallituksen unohduksesta, että työttömyydelle olisi oikeasti pitänyt tehdä jotain silloin, koska maa muuttui, paljon työpaikkoja katosi myös tietokoneistumisen ja Eu:n takia.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa valmistauduttiin säännöstelyyn siltä varalta ettei valtio olisi saanut enää lainaa.

Lainan saanti oli lähes varmaa koska valtion velkaa oli hyvin vähän.

Olin 23v vuonna 93. Olin asunut muutaman vuoden ulkomailla ja tämä oli ensimmäinen kerta kun palasin Suomeen. Ihmettelin kun ihmiset ja tunnelma Suomessa oli hyvin masentavaa ja ankeaa,osa ihmisistä käveli kuin zombit. Tunnelma oli kuin Kaurismäen elokuvissa, eleetön ja harmaa. Elin kiireistä aikaa omassa elämässä ulkomaille enkä juuri ollut kiinnittänyt huomiota Suomen asioihin,kaikki tieto ei ollut saatavilla puhelimen näytöllä parilla näpäytyksellä ja harvoissa lyhyissä puhelinkeskusteluissa vaikka äidin kanssa ei ikäviä asioita äpi käyty. Olin iloinen kun pääsin viikon visiitin jälkeen takaisin eläväisen ja dynaamiseen Lontoosen jossa asuin silloin. 

Ihmiset oli helvetin  kateellisia, jos sulla oli silloin rahaa. Kaikkien piti ulista kurjuutta ja työttömyyttä. Jos oli toisin, niin ei katsottu hyvällä. 

Jopa sekin ärsytti että oli keskituloisesta  ydinperheestä, omakotitalo, 2 autoa, matkailuauto. Matkoja. Yhteisiä jouluja suvun kesken jne ja muita. 

Piti jokaisen kohdata työttömyys ja kurjuus ja sairaudet. Joidenkin mielestä kai piti. . 

No mulla oli pääsääntöisesti hauskaa lamavuosina. Kun yrityksessä tehtiin henkilöstövähennyksiä odottelin kähinnä henkeä pidätellen  yes pääsisikö nyt ansiosidonnaiselle. Kamala työpaikka.  En päässyt vasta kun omasta pyynnöstä v. 2006. 

Olin peruskoulussa. Ei lama vaikuttanut meidän elämään koska molemmat vanhemmat teki töitä. Meitä lapsia oli kolme ja asuimme omakotitalossa.

Lukiossa olin kun isän firma kaatui ja hän työttömäksi, eikä oikeastaan koskaan enää töihin päässytkään. Äiti joutui lyhennetylle työviikolle ainakin vuodeksi. Ei sitä välttämättä täysin silloin tajunnut, kuinka vähän rahaa oli, kun oli aika vaatimattomaan tottunut. Mulla oli kuitenkin omia säästöjä kertynyt, että omaan autoonkin oli varaa. Kylillä pyörittiin siis.

Koulukirjoja kierrätettiin, ja se oli hyvä koska sain isosiskon vanhat kirjat, joissa monet tehtävät oli jo valmiiksi tehty.

Lukion jälkeen armeijaan, siellä oli metsäleirien määrä supistettu minimiin, koska haluttiin säästää kappareiden palkkioissa. En protestoinut sitäkään, kun ei hirveästi napannut telttayöpymiset.

Vierailija kirjoitti:

28. Vasemmisto ajoi vahvaa markkaa ja elimme yli varojemme. Vasemmisto ei halunnut sopeutuksia, vaan pakotti devalvaatioon. Korttitalo romahti.

Oikeisto joutui siivoamaan jälkiä ja vasemmisto huusi kurkku suorana, että siivoojat ovat pahoja, ilkeitä ja ihan tahallaan tekevät kauheuksia, että kansa kärsisi.

2024? Sama kaiku on askelten. Historia toistaa itseään. Nyt ei onneksi takana ole valtava lama, vaan perinteinen holtiton taloudenpito.

 

Vasemmistoko sitä kasinojuhlaa eleli ja ulkomaanvelkoja otti? Muistin ihan toisin.

 

Töitä ei ollut, kun intistä pääsin helmikuussa 92. Asuin äidin nurkissa ja kävin tempputyöllistämispaikoissa. Sai sitä jotain rahaa siihen kelan päivärahan päälle. Rupesin pyöräilemään paljon intin jälkeen. Sitten 1995 kesällä menin mäkkäriin töihin, muutin omilleni ja siitähän se köyhäily vasta alkoi. Joo olisi pitänyt asua äidin nurkissa kolmekymppiseksi asti, hillota rahaa vuosikaudet ja muuttaa vasta sitten omilleen. Olisi jäänyt tutustumatta siihen hulluun ex-muijaan, joka pisti mun asiat ihan v...iksi. Ja mäkkäriin nyt ei olisi pitänyt mennä edes asiakkaaksi. Ennemmin muistelisin nuoruutta ysärillä sillai, että olin kuin Jeesus: asuin 30 v asti äidin nurkissa ja jos jotain tein, se oli ihme. Kuin että muistelen nuoruuttani niin, että olin mäkkärissä duunissa, rahaa ei ollut koskaan ja seurustelin ihan hullun muijan kanssa.

Olin 44, mies 46. Olimme opettajia ja lama ei vaikuttanut mitenkään. Melkein hävetti.

Vähän alle 30, töissä koko laman. Tulovero oli yli 30%  eikä työmatkoilla ollut ruuhkaa. Lisäksi muistan toivottomuuden.

Vaikka muuta paljon puhutaan, niin sosiaalituista ei leikattu.

HUIJAUSVAROITUS!!! AP YRITTÄÄ KALASTELLA TIETOJASI. ÄLÄ ANNA NIITÄ!!!

Työt loppuivat kuin seinään. Olin opintojen ohessa tehnyt töitä samassa paikassa uvosikausia. Yhtäkkiä niitä ei enää saanut. Ei palkattu joulu- eikä kesälomasijaisia, puhumattakaan että tuntiduuniin muina aikoina. Eikä muualtakaan saanut mitään.

Valmistuin sitten suoraan työttömäksi. Onneksi opintovelan takaisinmaksuun sain työttömyyden ansiosta lykkäystä. Minulla ei ollut mitään käsitystä, mihin tukiin voisin olla oikeutettu - eihän sellaisiin ollut 80-luvun lihavina vuosina ollut mitään tarvetta, eivätkä olleet julkisuudessa esillä. Sossussa sitten kerrottiin esim. asumistuesta, jota piti hakea ennen kuin voisi saada toimeentulotukea. Opiskelija-asunnosta potkittiin pois, ja olin joutua asunnottomaksi, kun ei kukaan työtöntä vuokralaiseksi halunnut. Lopulta lykästi, sain työkkäristä työllisyystöitä puolen vuoden pätkän, ja kohta perään asunnonkin. 

Liikkeet tekivät konkursseja, katukuvassa oli paljon tyhjiä liiketiloja. Mitkä eivät olleet tyhjiä, olivat kirpputoreja ja keskikaljaräkälöitä. 

Onneksi oli netti. Usenet Newsissä tuli roikuttua luvattoman paljon, samoin sähköpostilistoilla, jotka tuolloin ennen mitään somea tai foorumeita olivat aktiivisia. Puhelinlaskussaanhan sen näki, mutta ei se silti ollut harrastus ihan kalleimmasta päästä. Paljon myös luin noina vuosina. Työllistyin vasta 1997, kun lama alkoi hellittää.

olin ala-asteella ja lamasta jauhettiin tv-uutisissa ja muualla. konrkreettisesti asia näkyi elämässäni lähinnä siten, että koulukirjat piti kierrättää alemmille luokille ja menivät aika huonoon kuntoon. muistan etenkin, kun uutisissa kerrottiin haudanvakavana, että devalvaatio pisti markan kellumaan. en ymmärtänyt, mitä se tarkoitti, jotakin rahan arvon alenemista suhteessa johonkin. tästä huolimatta yritin keskustella aiheesta koulukavereideni kanssa, vähemmän yllättäen kukaan ei kommentoinut asiaan mitään.

vähän myöhemmin isäni vaihtoi työpaikkaa toiseen kaupunkiin, kotikunnassamme oli 20 prosentin työttömyys, paljon isompi kuin muualla Suomessa. muutimme koko perhe perässä. minua kiusattiin uudessa koulussa.

Olin 14-vuotias vuonna 1990, tai sinä vuonna siis täytin. Seuraavana vuonna seurasi romahdus. TV-uutisissa huudettiin, että talous on romahtanut, vienti pysähdyksissä, yrityksiä konkurssissa, työttömien määrä jatkaa kasvuaan, lainojen korot pompsahtivat. Se oli pelottavaa. Naapuri joutui myymään talonsa pakkohuutokaupalla. Me onneksi asuimme kerrostaloasunnossa, jonka vanhemmat olivat jo maksaneet, ei ollut lainaa. Äiti oli ollut kaupan kassalla ja hänen työtuntinsa tippuivat. Syy oli se, että asiakkaita ei ollut enää niin paljon, ei tarvittu yhtä paljon henkilökuntaa. Isän työpaikka säilyi. Muistan kun sain levikset 15-vuotislahjaksi ja ne oli varastettu koulun liikuntasalin pukuhuoneesta. Koululla kävi varkaita, monilta vietiin omaisuutta oppituntien aikana. Sen jälkeen kun varkauksia oli ollut paljon, koulun ovet täytyi laittaa lukkoon ja opettajat vain saivat käydä päästämässä oppilaita sisälle.

Koulun ruoka heikkeni laadultaan. Porkkanalla korvattiin lihaa. Esimerkiksi jauhelihakastikkeessa oli puolet porkkanaa, puolet jauhelihaa. Ennen oli ollut pinaattikeittopäivänä karjalanpiirakka, mutta se poistui. Pinaattikeittopäivä tarkoitti sitä, että kaikilla oli nälkä pian ruokailun jälkeen. Monet menivät suoraan koulupäivän jälkeen kauppaan ostamaan suklaapatukoita. Pehmeää leipää oli ruokailussa enää hyvin, hyvin harvoin. Näkkileipää sai syödä. Muistan sellaisen ruuan kuin kanaviillokki, joka oli ennen lamaa ihan hyvää. Lama-aikana siitä tuli sitkeää liisteriä ja piti varoa syödessä, koska käyttivät jotain kanan jämiä ja joukossa saattoi olla jänteitä tai pieniä luunsiruja. Joskus kana oli sitkeää, vanhaa lihaa ja joskus kanaa ei meinannut löytyä liisterimäisen kastikkeen joukosta lainkaan.

Isäni ja äitini erosivat, kun olin 7. Äitini osti oman ok-talon ja isä jäi vanhaan. Äidin ok-talo olikin sitten homeessa, tiputti vettä keittiöön. Asia meni oikeuteen. Äitini voitti jotain. Muutama vuosi siitä äitini kioski meni konkurssiin. Isäni oli hyvätuloinen tehdastyöläinen, mutta pihi. Maksoi äidille minimielarit. Ei hemmotellut minua juurikaan, vaikka olin ainoa lapsi. Kummatkin alkoholisoituivat. Äitini ei menettänyt kotiaan, hän raitistui muutama vuosi sitten dokausvuosien jälkeen, jotka sisälsivät lapselle sopimattomia juttuja, joita näin (esim. alkoholisti-isäpuoleni hakkasi äitini edessäni ollessani 9 ja mursi hänen oikean puolen kylkiluut), myöhemmin äitini yritti itsari edessäni ollessani 14. Isäni kuoli 2018. Hänkin onnistui pitämään ok-talonsa, mutta kenkää tuli tehtaalta, jossa oli ollut 40 v töissä 3 kk ennen kuolemaansa. Miten lama näkyi? Masennuksena ja alkoholistien ongelmina. Äitini sanoi välillä, ettei ole rahaa ostaa minulle kuin 2 farkut yläasteelle. Ostin kaikki vaatteeni synttärilahjarahoillani sekä hoidin viikonloppuisin muiden lapsia, jotta sain jotain rahaa. 

 

Nykypäivänä: minulla on teini-ikäiset lapset. Hemmottelen heitä, koska lapsena parsin omat sukkani eikä minua viety shoppailemaan varmaan ikinä. Olen ollut säästeliäs aina. Olen sijoittanut 26-vuotiaasta. Lapsille säästän ja sijoitan kuukausittain. Itse olen absolutisti, en tupakoi. Limsa on paheeni. 

Vierailija kirjoitti:

Olin 44, mies 46. Olimme opettajia ja lama ei vaikuttanut mitenkään. Melkein hävetti.

No, toivotaan, ettette nyt joudu kurjuuteen, kun olette nyt kuitenkin jo noin 80 v, ja vanhustenhoidosta säästetään vimmatusti. Meillä lama vaikutti myös opettajiin, koska oli lomautukset. Opettajat olivat vuorotellen sina pari viikkoa lomautettuna. Toinen opettaja valvoi kahta luokkaa yhtä aikaa. Opettajat juoksi ar luokasta toiseen ja valittivat, että eivät jaksa. Yläasteelta potkittiin pois koulunkäyntiavustajat. Yhden lukuvuoden ajan oli nuo pakkolomautukset, koska koulut eivät saaneet riittävästi rahaa opetuksen järjestämiseen.

Itse olin ala-asteella tuohon aikaan. Muistan uutisista pankkikriisin ja sen, että joka paikassa puhuttiin lamasta. Joidenkin kaverien vanhemmat joutuivat työttömiksi. Meillä taas äiti (yksityishammaslääkäri) ja isä (töissä valtiolla) saivat pitää duuninsa ja tienasivat hyvin. Muistan että meillä ei ollut koskaan puutetta mistään, vaan meillä oli mm. Commodore Amiga pelitietokoneena. Vanhemmat ostivat uuden auton vuonna 1992, joka oli melko kalliskin. Se herätti joissain kateutta.

Ikävää oli: Iskö jäi työttömäksi. Mut oli vaan 3 kk. Kävi messuilla ja sai parempipalkkaisen työn

Olin parikymppinen kun lama alkoi. Menin armeijaan. Kun tulin armeijasta syksyllä 1991, niin lama oli jo päällä. Aloin soittamaan bändeissä. Sitä kesti vuoteen 1996, jolloin aloin rontata röökikartonkeja Virosta että sain kasaan rahat taksikurssiin. Sossu ei maksanutkurssia. Aloin ajaa taksia 1998, olin lähes kolmekymppinen. 

Seitsemän vuotta meni lamassa haahuillen. Jatko-opiskelu ei ollut mahdollista kun vanhat opintolainat olivat jo ulosotossa.

Se oli hienoa aikaa, tavaroiden ja palveluiden hinnat eivät nousseet vähän väliä niin kuin nykyään, päin vastoin.      Ostin myös todella halvan asunnon asunnon, jonka myin muutama vuosi sitten moninkertaisella voitolla. kaikki oli silloin paremmin, kuin nyt. Työttömiä oli silloin 600 000, mutta niin kuin aina, niin hyvä ammattimies ei joudu koskaan työttömäksi, niin kävi minullekin.