Minkä ikäinen olit 90-luvun laman aikana? Mitä muistat lamasta ja sen vaikutuksista elämään?

Olin 39 vuotta kun 1992 pomo sanoi että olisi tarjolla eropaketti jos lähden talosta syksyllä. Otin paketin ja maksoin osan lainoista, jäi vielä ihan tarpeeksi.

Tein neljä vuotta eri töitä, usein kahta samana päivänä. HS-jakaja, taksikuski, hotellisiivooja ja lentokonesiivooja. Sitten ajoin ojaan hesarin jakoreissulla kun nukahdin väsymyksestä rattiin, ei onneksi sattunut. Hiljensin työtahtia ja annoin velkojen mennä ulosottoon. 

1996 sain taas alani töitä ja aloin maksaa ulosottoja pois velkasaneerauksella ( eli käytännössä ei tarvinnut maksaa 16 prossan korkoja lainoista).

Velat oli maksettu viidessä vuodessa ja aikanaan eläkkeelle velattomana.

Vierailija kirjoitti:

28 ja firmassa osakkaana. Pankki pakotti ottamaan valuuttakorilainan. Seuraavalla viikolla markka kelllui. Jäi 3 miljoonan markan velat. Ne pankki keplotteli mieheni yhtiökumppanin nimiin, ja mieheni niitä maksamaan. Kaikki meni, kaikki. Mieheni pääsi ulosotosta tänä vuonna.  velkaa jäi maksamatta korkoineen noinn 300 000. Edelleenkäänn meillä ei ole mittään. 

Ja kokoomuksen Iiro Viinanen valtiovarainministerinä uhosi vielä edellisenä päivänä ennen devalvaatiota, että markka devalvoidaan vain kuolleen ruumiini yli. Äijä elää vieläkin nauttien ruhtinasllista ministerin eläkettä.

Olin varhaisteini/teini. Mieleen on jäänyt juuri tuo koulun säästäminen välineissä ja jatkuva jankutus aikuisilta, että töitä ei ole, eikä tule. Toivoton ja masentava ilmapiiri, mutta lapset sai iloa pienistä (ja halvoista) asioista.

Lähinnä demarit sitten vaahtosi lamasta joka sitten ei koskenut kaikkia ja hekin kohtalokkaasti sitten lopetti investoinnit mitkä olisi ollut tuiki tärkeellisiä.Pelkästään ok talon sai tehtyä tuolloin hetkessä.

Kyseessä pieni paikkakunta Itä-Suomessa:

Pääsin ripiltä 93 ja olin yh-mutsin kanssa kaksin, kuten pääasiassa koko lapsuudenkin. Mutsi oli siivooja ja kotona oli useasti jääkaapissa vain valot kuun lopussa. Mutsin palkka kun tuli, se osti pienen köntin juustoa ja perustarvikkeita, mut esim yhden todella kylmän talven kuljin kouluun kirppareilta löytämillä nahkakengillä, joissa ei ollut mitään vuorta. Onneksi mahtui suht paksu sukka kenkään niin ei ihan täysin paleltunu varpaat. Meillä ei ollu aina lämmintä ruokaa himassa, söinkin koulussa hyvin. Mitään kalaa tai kasviksia ei ollut kun ei rahat antaneet myöden ostaa. Faija joi itseltään työpaikan juuri ennen laman alkua eikä suostunut maksamaan mitään elatusta minusta. Mun tiedon mukaan mutsi ei hakenut takautuvaa elatusta mistään eikä siis saanut mitään pientä apua taloudellisesti - hän oli aika loppu faijan sekoiluihin ja ryyppäämiseen eron aikaan, liekö masentunutkin.

Tapasin Helsingin yössä keski-ikäisen n. 50-vuotiaam arkkitehdin, joka menetti koko omaisuutensa ja elämäntyönsä 90-luvun laman seurauksena. Omakotitalo, kesämökki, autot jne. Avioerokin tuli. Hänellä oli yksi markka taskussa muistutuksena siitä, mitä jäi jäljelle. Sisko auttoi, olisi muuten päätynyt ojanpohjalle.

Opiskelin lama-aikaan Teknillisessä korkeakoulussa ja loppuvaiheesa olin töissä tutkimuslaboratoriossa minne tein diplomityön sekä jatkoin vielä tutkimustyötä useamman vuoden ajan. Lähdin sitten lääkärikouluun opiskelemaan vuonna 1996 mikä jälkikäteen katsottuna oli hyvä ratkaisu.

Taloudellisesti pärjäsin hyvin ja toki olin ottanut opintolainaa mutta opiskelun aikainen työ helpotti paljon tilannetta. Vanhemmilta ei tippunut mitään tukea mutta en kyllä kysellytkään. Muutamana vuotena harrastin interreilausta ja tuli käytyä mm. laskettelemassa Zermattissa ja sittten Oktoberfestissä olutta nauttimassa. 

Vaille viiskymppisiä oltiin. Oli ostettu talo pari vuotta aikaisemmin ja maksettiin korkoja 16%. Ei aiheuttanut hankaluuksia, kun molemmilla säilyi työpaikka. Yksinkeraisesti olimme eläneet siihenkin asti, niin toimeen tultiin. Saattaa olla että joku ulkomaanmatka jä tekemättä, mutta sitä ei jääty harmittelemaan.

Olin laman aikaan nelikymppinen. Meidän firmalla meni ihan ookoo, mutta työt vähenivät jonkin verran. Jossain vaiheessa päätettiin, että henkilökunta tekee x kertaa nelipäiväisen työviikon. Paitsi minä, jolla oli töitä enemmän kuin tarpeeksi. Suivaannuin, ja ilmoitin johtoryhmälle, että minäkin haluan osallistua "yhteisiin talkoisiin"  ja tehdä nelipäiväisiä työviikkoja. Johtoryhmä kokoontui pohtimaan asiaa, ja sain 2 kpl nelipäiväistä työviikkoa. Kiittelin, ja painelin kahtena perjantaina onnessani sienimetsään. Työkavereilla oli hauskaa! Silloinen mies jäi kyllä työttömäksi, mun palkalla pärjäiltiin.

Olen saattanut tähän jo vastata joskus tai sitten se oli toinen ketju.

Olin kauppaopiston nainen ja todellakin käänsin sun pään. Elin todella huoletonta elämää. Kävin koulua, siivosin osa-aikaisena ja biletin. Valmistuin aika heikoilla papereilla *93 ja sitten päätin lähteä maailmalle. Intia ja Aasia kutsui. Siellä meni muutama vuosi. Välillä baarissa tienaamassa ja toisinaan rannalla riekkumassa.

Mulla on kovin kirjavan värikäs fiilis, koko ysäristä. Reissulta löyty mies. Käytiin Suomessa näytillä -97 mentiin naimisiin ja eikun honeymoonia viettämään pariksi vuodeksi. 1999 tulin raskaaksi ja Suomen terveydenhuolto kutsui neuvoloineen. Siinä sitten pikku hiljaa asetuttiin.

Soitin ysärin alussa esiteininä 059 maksulliselle keskustelulinjalle, esiinnyin Esko Ahona ja kyselin ihmisiltä, että pistetäänkö "markka kellumaan" ymmärtämättä tuon taivaallista että mitä se tarkoittaa.

En ole huomannut minkäänlaista vaikutusta..ei lamat heilauta!

Kiukkuinen ja stressaantunut isä, joka pelkäs saavansa kenkää. Ei saanut, mutta 50% firman väestä sai. Satoja henkiä. (Meillä oli asuntolaina ja toinen vanhempi puolipvtöissä.)

Koulussa kumit meni puoliksi ja ympäristötiedon kirjoja oli koko yli 20hlö luokalle alle 10kpl. Moni osti oman kirjakaupasta. Vuosi 1995 taisi olla tämä.

Vuotta nuorempien kolmesta luokasta tehtiin kaksi jättiluokkaa. Välillä sijaisia ei saanut palkata.

Kirjat kiersi kauan. Mun hissankirja oli niin täynnä reikiä, etten meinannut saada kaikesta selvää.

Olin parikymppinen ja aloitin yliopisto-opinnot syksyllä 1992. Eipä nuo lamavuodet mitenkään mun elämässä näkynyt. Töitä löytyi kesäksi ja vanhemmillakin oli pysyvät työpaikat. Telkusta tuli Kummeli, kai sekin lama-Suomeen jotenkin sopi.

olin parikymppinen laman alkaessa.kävin armeijankin siinä.vakityöpaikka oli jo 15v alkaen joten lama ei vaikuttanut millään tavalla minuun.

töitä sai painaa niin paljon kun halusi.joka vuonna ylityöt oli tapissa jo elokuussa.

ajoin uudella autolla koko laman ajan.säästin koko ajan taloa varten.

ihmettelin puheita ettei töitä ole.koko ajan oli useita paikkoja mihin olisin voinut vaihtaa..vaihdoinkin paremmin palkattuun työhön kesken laman tai sen jo helpottaessa 95.asuin isolla kirkolla vuoteen 2002 jolloin muutin toiselle puolelle suomea mikä oli elämäni paras päätös.

eläessäni en ole ollut työtön päivääkään.eläkkeeseen vielä n 10v mutta taidan jäädä pois töistä  kahden vuoden sisällä.

olen maksanut omaa eläkettä ja nyt rahaa on riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

28 ja firmassa osakkaana. Pankki pakotti ottamaan valuuttakorilainan. Seuraavalla viikolla markka kelllui. Jäi 3 miljoonan markan velat. Ne pankki keplotteli mieheni yhtiökumppanin nimiin, ja mieheni niitä maksamaan. Kaikki meni, kaikki. Mieheni pääsi ulosotosta tänä vuonna.  velkaa jäi maksamatta korkoineen noinn 300 000. Edelleenkäänn meillä ei ole mittään. 

Ja kokoomuksen Iiro Viinanen valtiovarainministerinä uhosi vielä edellisenä päivänä ennen devalvaatiota, että markka devalvoidaan vain kuolleen ruumiini yli. Äijä elää vieläkin nauttien ruhtinasllista ministerin eläkettä.

Sehän oli pakkorako, jos Viinanen olisi vähänkin epäröinyt olisi seurannut lopullinen massiivinen valuuttapako Suomesta ja Suomi olisi joutunut maksukyvyttömään tilaan, Viinanen käytännössä uhrasi oman maineensa pelastakseen talouden. Devalvaatiosta kärsivät etenkin ulkomaan valuuttalainoja ottaneet henkilöt ja yritykset, kun lainojen hinta nousi hurjasti.

90-luvun laman alkaessa Suomi oli mukana EU-maiden yhteisessä valuuttakokeilussa, joka ennakoi yhteisvaluutta euroa. Kaikilla kokeeseen osallistuneilla mailla oli omat kansalliset valuuttansa, mutta sidottuina toisiinsa ecun laskennallisen kautta, Suomi kytkettiin Ecuun alunperin liian kovalla vaihtokurssilla. 

Vahvan markan poliitiikkaa ajoi niin demarit kuin kokoomuskin ja etenkin etenkin Suomen Pankin johtaja Mauno Koivisto, Pankin johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila sekä ministerit Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Myötävaikuttamassa oli myös mm. valtiovarainministeri Iiro Viinanen...

Menin kouluun 92 ja kyniä ja kumeja puolitettiin. Paria vuotta aikaisemmin vanhempani olivat aloittaneet omakotitalon rakentamisen ja siitä oli isot velat niskassa. Isältä meni työpaikka alta ja koti säilyi meillä ainoastaan isovanhempien säästöjen avulla. Pari vuotta isällä meni viinan parissa, sitten ryhdistäytyi ja perusti yrityksen. Tähän viinaanmenevään, yhden työssäkäyvän rahoilla pyörivään perheeseen vanhempani päättivät sitten hankkia pari lasta lisää. Isovanhempani hoitivat meidät lapset ja käytännössä myös maksoivat koko hoidon. Onneksi. Isän yritys alkoi kannattaa muutamaa vuotta myöhemmin ja sen jälkeen kaikki olikin taloudellisesti ihan ok.

Aika hurjaa välillä oli. Kuljin pitkään liian pienissä vaatteissa, kun rahaa ei vain ollut ja ne vähäisetkin menivät kurkusta alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

28 ja firmassa osakkaana. Pankki pakotti ottamaan valuuttakorilainan. Seuraavalla viikolla markka kelllui. Jäi 3 miljoonan markan velat. Ne pankki keplotteli mieheni yhtiökumppanin nimiin, ja mieheni niitä maksamaan. Kaikki meni, kaikki. Mieheni pääsi ulosotosta tänä vuonna.  velkaa jäi maksamatta korkoineen noinn 300 000. Edelleenkäänn meillä ei ole mittään. 

Ja kokoomuksen Iiro Viinanen valtiovarainministerinä uhosi vielä edellisenä päivänä ennen devalvaatiota, että markka devalvoidaan vain kuolleen ruumiini yli. Äijä elää vieläkin nauttien ruhtinasllista ministerin eläkettä.

Sehän oli pakkorako, jos Viinanen olisi vähänkin epäröinyt olisi seurannut lopullinen massiivinen valuuttapako Suomesta ja Suomi olisi joutunut maksukyvyttömään tilaan, Viinanen käytännössä uhrasi oman maineen

Laman syynä oli Neuvostoliiton ja sen viennin romahtaminen, liian löysä rahapoliitiikka (vrt. Marinin hallitus) ja AY-liikkeen jääräpäisyys, jota hölläsivät vasta kun Suomi oli aivan kuilun partaalla.

En muista lamasta mitään. Ei näkynyt omassa elämässä mitenkään. 

Olin kolmikymppinen. Saatiin ostettua omakotitalo halvalla. Myyjille jäi molemmille satatonnia per nuppi velkaa. 

Olivat ostaneet talon ilman omarahoitusosuutta ja sitten tuli ero. Asunnon hinta laski roimasti, eikä lainaa oltu vielä ehditty lyhentää paljoa.

No, kiva meille. Aloin sitten lisääntymään. Siinä meni lama-aika mukavasti.