Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäinen olit 90-luvun laman aikana? Mitä muistat lamasta ja sen vaikutuksista elämään?
Kommentit (1503)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30+, lama ei vaikuttanut omaan elämään juuri mitenkään.
Paljon pahempi oli 70-luvun energiakriisi, kun sähköt katkaistiin aina välillä.
Muistat väärin. Sähköt katkaistiin sähköalan lakon takia, energiakriisi ei liittynyt siihen mitenkään.
"Lain nojalla ja rangaistusten uhalla jokaisen suomalaisen tuli säästää arjessaan sähköä.
Säännöstelyyn kuului muun muassa asuntojen ja toimistojen huonelämpötilan pitäminen riittävän alhaisena. Korkeintaan huoneistossa sai olla 20 astetta lämmintä.
Valomainokset kiellettiin, ja kauppojen näyteikkunat tuli pimentää liikkeiden ollessa suljettuina. Samoin moottoriteiltä katkaistiin valaisu.
Autoa ei saanut lämmittää sähköllä, ellei pakkasta ollut yli kymmenen astetta. Ajaa sai korkeintaan 80 kilometriä tunnissa, eikä autourheilua saanut harrastaa.
Määräysten rikkojaa uhattiin sakko- ja jopa vankeusrangaistuksilla"
Tämä oli 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 11-17 vuotias riippuen mistä kohtaa lasketaan laman päättyneeksi.
Minuun lama ei pahemmin vaikuttanut. Äidilläni oli vakituinen työ ja isäni oli vain lyhyitä jaksoja työttömänä. Vanhempani maksoivat omakotitaloa, mutta mistään ei tarvinnut varsinaisesti luopua.
Elämä tosin oli yksinkertaisempaa varsinkin pohjoissuomessa. Ei meillä kukaan käynyt ulkomailla joka vuosi, syönyt ravintolassa edes joka kolmas kuukausi. Vaatteet ostettiin pidettäväksi ainakin vuodeksi. Esim kenkiä ja takkeja ei ostettu joka vuosi uusia.
Ruosta vanhempani eivät koskaan kitsastelleet. Aina oli hyvää ruokaa pöydässä.
Lomamme olivat lähinnä sukulaisten luo eteläsuomeen lähtöä kesäisin. Meistä oli vaan siistiä päästä Helsinkiin ja lintsille (kerran kesässä).
Koulussa kouluruoka muuttui huonompilaatuiseksi. Koulukirjoja ei enää saanut omaksi ja koulutarvikkeita rajoitettiin.
Toki muistan yleisen ilmapiirin kiristymisen ja huolen, mutta rehellisesti minun perheeni selvisi lamasta hyvin, eikä minulle jäänyt 90 luvun lamasta mitään traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30+, lama ei vaikuttanut omaan elämään juuri mitenkään.
Paljon pahempi oli 70-luvun energiakriisi, kun sähköt katkaistiin aina välillä.
Muistat väärin. Sähköt katkaistiin sähköalan lakon takia, energiakriisi ei liittynyt siihen mitenkään.
"Lain nojalla ja rangaistusten uhalla jokaisen suomalaisen tuli säästää arjessaan sähköä.
Säännöstelyyn kuului muun muassa asuntojen ja toimistojen huonelämpötilan pitäminen riittävän alhaisena. Korkeintaan huoneistossa sai olla 20 astetta lämmintä.
Valomainokset kiellettiin, ja kauppojen näyteikkunat tuli pimentää liikkeiden ollessa suljettuina. Samoin moottoriteiltä katkaistiin valaisu.
Autoa ei saanut lämmittää sähköllä, ellei pakkasta ollut yli kymmenen astetta. Ajaa sai korkeintaan 80 kilometriä tunnissa, eikä autourheilua saanut harrastaa.
Määräysten rikkojaa uhattiin sakko- ja jopa vankeusrangaistuksilla"
Tämä oli 70-luvulla.
No niinhän ap. kirjoittikin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30+, lama ei vaikuttanut omaan elämään juuri mitenkään.
Paljon pahempi oli 70-luvun energiakriisi, kun sähköt katkaistiin aina välillä.
Muistat väärin. Sähköt katkaistiin sähköalan lakon takia, energiakriisi ei liittynyt siihen mitenkään.
"Lain nojalla ja rangaistusten uhalla jokaisen suomalaisen tuli säästää arjessaan sähköä.
Säännöstelyyn kuului muun muassa asuntojen ja toimistojen huonelämpötilan pitäminen riittävän alhaisena. Korkeintaan huoneistossa sai olla 20 astetta lämmintä.
Valomainokset kiellettiin, ja kauppojen näyteikkunat tuli pimentää liikkeiden ollessa suljettuina. Samoin moottoriteiltä katkaistiin valaisu.
Autoa ei saanut lämmittää sähköllä, ellei pakkasta ollut yli kymmenen astetta. Ajaa sai korkeintaan 80 kilometriä tunnissa, eikä autourheilua saanut harrastaa.
Määräysten rikkojaa uhattiin sakko- ja jopa vankeusrangaistuksilla"
Tämä oli 70-luvulla.
No niinhän ap. kirjoittikin!
Jos puhutaan 70-luvun energiakriisistä, niin en ollut silloin vielä edes syntynyt:
Olin teini-ikäinen kun lama alkoi. Muutenkin muistan lähes koko 90-luvun laman värittämien ankeiden ruskeiden silmälasien läpi. Ihan vasta ysärin lopulla Nokian lähdettyä nousuun tuli uudet ajat mutta vuoden 1991-1997 sellaista ankean harmaata. Kävin Kalliossa lukiota ja katukuvassa näkyi ihan selvästi leipäjonoja, tissibaareja, kaljakuppiloita, työttömien yhdistysten tms. pitämiä toimitiloja, kirppareita. Plus sitten paljon kivijalkakauppoja ja liikkeitä hävisi, oli paljon myös tyhjää liiketilaa.
Tuo ysärin harmaus on jännä muisto, sillä muistan 80-luvulta kauniit lumiset pakkastalvet. Ysärin talvet taas muistan harmaan loskaisina/vesisateisina. Täytyy ihan kaivaa tilastotietoa, onko todella näin. 2000 luvulla täällä Helsingissäkin on ollut taas kauniita lumisia talvia. Ihan kuin luontokin olisi halunnut korostaa lama-ajan ankeutta.
Muistan lama-ajalta myös mielenosoituksia, joihin verrattuna nykyiset Elokapinat ja Convoyt on aika pientä. Maataloustuottajat, työttömät ja myöhemmin EU vastustajat mielenosoittivat näyttävästi ja aggressiivisesti. Mm. poliisiautoihin hyökättiin, poliitikkoja esittäviä nukkeja hirtettiin eduskuntatalon portailla ja tietyille kansanedustajille/ministereille huudeltiin tappouhkauksia. Mieltä osoittaineiden ihmisten hätä oli niin kouriintuntuvaa.
Lama-ajan iso muisto on myös jääkiekon mm-kulta vuonna 1995. Se tuntui valtavan isolta asialta, ja koko kesä juhlittiin sitä laulaen Den glider in:iä. Yksi kaveri oli ollut vaihdossa Ruotsissa ja kun hän kesällä 95 tuli takaisin, kertoi hän ruotsalaisten olleen iloisia Suomen voitosta, että kun Suomikin kerrankin voitti. Olimme pettyneitä tuosta ruotsalaisten reaktiosta, sillä Ruotsin lyöminen oli ollut iso osa nautintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua olisi hyvä nykyisen kokoomuksen ja muidenkin oikeistopopulistien lukea. Että millaiseen epätoivoon ja jopa loppuelämän kestävään köyhyyteen ihmiset ajettiin.
Olen niin kiitollinen siitä, että SDP ja vasemmisto ovat nyt vallassa, ja että otetaan velkaa Suomen selviämiseksi, ja että joku pitää köyhänkin puolta tämä koronan ja Ukrainan sodan keskellä. Jos oikeisto olisi vallassa, suomalaisilla menisi pian yhtä huonosti kuin 90-luvulla Viinasen johdossa.
Totuus on täysin päinvastainen! Lainaa etsittiin kissojen ja koirien kanssa maailmalta jotta Suomi ei olisi mennyt konkurssiin. Ongelmana oli Suomen tilanne, ulkomaalaiset rahoittajat joko kieltäytyivät lainaamasta tai vaativat hirmuisia korkoja, joita Suomella ei ollut varaa maksaa.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ohisalo-tviittasi-1990-luvun-lamasta-k…
Laman suurena aiheuttajana oli kovan markan politiikka, jota ajoi pääasiassa demarit, etenkin Koivisto ja Sorsa, joiden ansiosta Suomi oli erittäin lähellä tuhoutumista, perikatoa noina aikoina ja tämä oli 99.99% täysin omaa (=vasemmiston) aikaansaannostamme!! Myös AY-liike joka ei antanut periksi piiruakaan ennen kuin Suomen talous alkoi olla maksukyvyttömyyden partaalla!
Suomenmaan tviiteistä:
Esko Ahon hallitus 1991–95 otti ennätysmäisesti velkaa, mutta ei leikannut perusturvasta.
– Kovan minimitoimeentulotuen tasoon ulottuvan leikkaamisen aloitti Lipposen (sd.) sateenkaarihallitus, jossa vihreätkin olivat mukana.
Velkaa oli pakko ottaa paljon jotta talous saatiin pidettyä pyörimässä. Julkisen talouden leikkaaminen oli kuitenkin pakko tehdä, koska Suomen valtion velka suhteessa BKT:n oli kasvanut kestämättömäksi, jos sama ralli olisi jatkunut Suomen velka ja etenkin velan korot olisivat kasvaneet täysin kestämättömiksi, silloin elettiin epävakaata markka-aikaa.
Valtion velanhallinta – Faktoja valtionvelasta (valtionvelka.fi)
Oikeisto ei halunnut yksin olla vastuussa leikkauksista, koska vasurit olisivat käyttäneet sitä lyömäaseena kaikissa tulevissa vaaleissa. Niinpä Manu määräsi SDP:n muodostamaan hallituksen johon Kuului SDP, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto (käytännössä uudelleen nimetyt kommunistit!) . Kaikki ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja sitoutuivat leikkaamaan 20Mrd markkaa. Jopa AY-liikekin oli alkanut ymmärtää että nyt on tosi kyseessä ja niinpä leikkaukset saatiin vietyä läpi.
Lipposen I hallitus – Wikipedia
Olin jonottamassa helsinkiläisessä postikonttorissa kun sisään tuli kauhistunut mies ja kertoi kaikille, että ulosottomies oli vienyt hänen naapurinsa lastenvaunut rapusta. Paikalle laskeutui epätodellinen, nöyrä hiljaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1990 laman aika oli parasta aikaa, töissä oli eka 3 kk lomautus ja sitten tehtiin muutama vuosi 3-4 päiväistä viikkoa. Lomautus osui juuri kevääseen, talon uusi ulkovuori ja maalaus oli hyvää aikaa laittaa kuntoon. Rahaanhan tuo lyhyt työviikko ei vaikuttanut juuri lainkaan, verot pieneni, työmatkakulut jäi pois. Omaa aikaa oli tehdä omia juttuja. Samassa firmassa jatkettiin eläkkeelle asti, firmalla ei ollut mitään vaikeutta tulla toimeen, omaa tuotantoa joka taatusti meni kaupaksi. Suurin tilaaja silloin oli eräs junavaunujen alustoja tekevä ja heidän vaikeuksistaan johtui se lomautus. Palattiin normaaliin päiväjärjestykseen, eli ylimääräiset irtisanottiin
Olin tuolloin alle 30-ikäinen.
Olin yläasteella. Lamasta puhuttiin, mutta en nähnyt tai kokenut konkreettisia vaikutuksia. Isäni oli opettaja ja äitini kotiäiti, eikä perheeni talous muuttunut miksikään. Elimme niukasti mutta emme olleet onnettomia. Jälkeenpäin ajatellen voi toki olla, että osa koulukiusaajistani oli laman uhreja: vanhemmat taisivat olla työttömiä. Sen takia kai heidän annettiin kiusata minua ja viedä itsentuntoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvun loppuppäässä suomella meni vielä lujaa ja pääsin lautapojaksi raksalle 14 vanhana.siellä saikin olla kaikki lomat ja viikonloput töissä jos halusi,samalla opiskelin ammatttikoulussa.-92 valmistuin ja lamahan oli jo silloin päällä.koulun osaston päällikkö sanoi että mihinkään ette tule pääsemään töihin,menkää ilmottautumaan työvoimatoimistoon niin saatte edes jotain rahaa.oikeassahan se oli.92-95 olin työttömänä ja kävin armeijan.-95 pääsin pienipalkkaiseen työhön hultoasemalle ja -00 menin raksahommiin takaisin,tosin se firma missä olin lautapoikana,oli mennyt nurin.
työttömänä olessa asuttin puolison kanssa vuokralla kerrostalossa ja rahaa kun ei kauheasti ollut niin kotiviiniä tehtiin,sehän oli muotia silloin.paikalliseen yökerhoonkin salakuljettiin oma viinipullo ja tiskiltä käytiin ostaan vaan yhdet juomat,että saatiin lasit.
Olin peruskoulussa, jossa sielläkin lama tuntui ja siitä kerrottiin. Koulukaverit alkoi oireilla, koska heidän vanhempansa toisensa jälkeen jäivät työttömiksi. Sitten se työttömyys osui isänikin kohdalle. Isä tuli kesken päivän kotiin ja sanoi, että yrityksen johto on mukana jossain rikoksessa ja yritys on haettu konkurssiin. Isänikin joutui kuultavaksi ja todistajaksi oikeudessa.
Tuli kesäloma ja nyt me isäni kanssa kierrettiin huutokauppoja ja monia konkurssipesien irtaimen myyntipaikkoja. Isäni ei ollut varaton ja siksi meille hankittiin uudet kodinkoneet, koska niitä sai nyt edullisesti. Isäni hankki jopa uudemman auton eräästä konkurssipesästä.
Työttömiä oli valtavasti. Kavereideni isät ja äidit olivat miltei kaikki ainakin jossain vaiheessa vailla työtä. Kaikilla ei mennyt niin hyvin kuin meillä. Eräät kaverini alkoivat viihtyä yllättävän paljon meillä. Varsinkin iltapäivällä. En aluksi ymmärtänyt mistä oli kysymys, kun äitini pyysi kaverinikin syömään meille. Sellaista ei ennen ollut tapahtunut. Mehua ja pullaa oli äitini tarjonnut ennenkin, mutta kaverini söivät kotonaan. Ei se minua sen enempää askarruttanut, kunnes kuulin vanhempien keskustelun, että asia oli sovittu kaverieni vanhempian kanssa. Heillä oli käynyt todella huonosti. Asuntolainaan riitti työttömyyskorvaus, mutta ei enää ruokaan, koska perheessä oli kaikkiaan 6 lasta vanhempien lisäksi. Isäni ja kavereideni isä olivat entisiä työkavereita ja oli tullut puheeksi asunnon myynti ja jopa sellainen vaihtoehto, että pankki haluaa irtisanoa lainan tai ulosmitata asunnon. Isäni oli luvannut auttaa perhettä.
Niin heistä tuli meille vakituisia ruokavieraita joksikin aikaa. Jälkeenpäin sain tietää, että isäni oli lainannut heille myös rahaa.
Jotenkin lama katosi. Isäni lähti töihin ja samoin kavereideni isät. Realisointikeskukset, joissa konkurssipesien omaisuutta muutettiin rahaksi katosivat.
Monet kuitenkin jäivät velkavankeuteen, kun olivat takaajina konkurssin tehneissä yrityksissä. Itse velallinen pääsi veloistaan, mutta takaajat maksoivat aina näihin päiviin saakka takauksiaan.
Siitä on opittu sikäli, että pankkien riskitestaus on pakollista.
Kaikkihan alkoi siitä, että markkojen aikaan pankit otti ulkomaista lainaa ja ilmoittivat kansalle, että hukumme rahaan, tulkaa hakemaan lainaa. Nyt on halpa korko. Suomen markka pantiin kellumaan ja se oli täysin väärä liike. Markan arvo suli hetkessä ja yhtäkkiä pankkien lainojen korot pomppasi niin korkeiksi, että pankitkaan eivät selvinneet lainoistaan. Nyt piti valtion ottaa älyttömän kallista lainaa pelastaakseen pankit konkurssilta, sillä sitä ei olisi Suomessa kestetty millään. Yksi pankki uhrattiin ja loput maksoi velan valtiolle.
Sivuvaikutukset eivät juurikaan enää näy, mutta syytä muistaa mitä silloin meni väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reilu kolmekymppinen. Ei heilauttanut suuntaan eikä toiseen. Ei ollut velkoja, oli hyvä takuuvarma työpaikka, tulotkin hyvät. Lamavuodet oli vuodet vuosien joukossa, perheemme ei joutunut niistä millään muotoa kärsimään.
Kyseessä ei ollut lama vaikka sitä sillä nimellä kutsuttiin.
Tapahtui niin, että ensin tyrkytettiin rahaa ja saatiin ihmiset törsäämään, sitten lyötiin luukut kiinni ja ryöstettiin kaikki jotka pystyttiin.
Nyt korona kusetuksessa oli kyse samasta, hieman eri tavalla toteutettuna, nyt ne otti rahat röyhkeästi suoraan avuttomien, pahasti velkaantuneiden valtioiden kassasta, samalla tarjoten lisää lainaa jolla voivat myöhemmin kiristää ruuvia kun niiden omat rahat uhkaa loppua.
Tätä kutsutaan myös maailmantalouden tasapainottamiseksi, kansalle se on aina lama koska me nuo rahaleikit maksetaan.
Minulle lama oli pelastus vaikka kävinkin pohjalla, maksimoin kurjuuden, mutta nousin tuhkasta loistoon ja olen elänyt uskomattoman elämän, ilman lamaa elämäni olisi ollut tylsää duunarin kellokortti helvettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirryin noihin aikoihin ala-asteelta yläasteelle. Muistan, että siihen aikaan oli hirveästi kiusaamista, sellaista erityisen ilkeää, verbaalista ja julmaa. Se yllätti ja järkytti. Kiusaamista on toki ollut aina, mutta mietin sitä, olisiko lama ja perheiden ilmapiiri vaikuttanut lasten ja nuorten käytökseen.
Olin 28 v. ja töissä matkailualalla.
Nolotti, kun ympärillä oli työttömyyttä ja monissa perheissä surua siitä, mutta meillä oli niin paljon töitä kuin vain jaksoi tehdä. Suomen markka oli heikko, joten Suomeen tultiin joukottain. Itä-Saksa vapautui ja porukkaa lappasi valtavissa määrin Suomeen. Olin joillakin matkoilla mukana matkanjohtajana ja työ oli raskasta mutta hauskaa.
En ole koskaan aiemmin enkä koskaan sen jälkeen ansainnut niin paljon.
Kaikki raha tosin meni lainojen takaisinmaksuun, kun lainan korko hyppäsi yhden kulutuslainan kohdalla yli 18 prosenttiin! Ja olin juuri ennen lamaa ottanut asuntolainan, jonka korko oli alun alkaenkin 10,5 prosenttia, joten tiukkaa oli näiden kanssa.
sen ikäinen olin että oli varaa matkustella,
Synnyin laman aikana, joten luonnollisesti en muista siitä mitään erityistä.
Hirveen vanhoja ihmisiä täällä. Olin ite ihan nassikka sillon vielä en muista juuri mitään.
Olin ala-asteella ja muistan sen kun ennen oli saanut hyvin koulutarvikkeita koulun puolesta, mutta sitten niitä alettiinkin säännöstelemään. Myös opettajien lomautukset muistan. Oltiin niin että yksi ope hoiti kahden luokan opetusta, ramppasi siinä kahden luojan väliä. Siihen aikaan se jopa toimi, miettikääpä nykyhäiriköillä, ei siitä tulisi mitään kun puolet luokasta on jotenkin erityisiä.
Kotiäiti 39+
Lama näkyi vain siinä että lapsen kavereita oli useammin meillä ruoka-aikana.